Niinistön faktat tiltuille

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Dagens Nyheterin haastattelussa Venäjää, Ukrainaa, Natoa ja Suomen ja Ruotsin yhteistä puolustusta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo Dagens Nyheterin haastattelussa että Euroopan kiristynyt poliittinen tilanne tulee todennäköisesti vaikuttamaan siihen, miten tuleva hallitus suhtautuu sotilasliitto Natoon.

Suomi kirjasi hallitusohjelmaansa vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen, että Suomi ei aio hakea Natoon tällä hallituskaudella. Lokakuussa 2014 Ruotsin vaalien jälkeen Stefan Löfvenin hallitus teki samanlaisen päätöksen.

– Eduskuntavaalit voivat muuttaa tilannetta. Uskon, että hallitusohjelma tulee olemaan erilainen kuin vuonna 2011, jolloin siinä luki, että asian eteein ei tehdä mitään.

Niinistö kertoo Dagens Nyheterille kutsuneensa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelemaan Natosta. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että nykytilanteessa Nato-kysymys ei ole ajankohtainen.

– Uskon, että kaikille on kuitenkin selvää, ettemme aio sulkea ovea. En kuitenkaan sanoisi, että ovi on niin avoinna, että siitä voisi vain kulkea sisään. Jätämme kuitenkin mahdollisuuden jättää hakemuksen.

Niinistö sanoo, että tällä hetkellä kansalaisten mielipide ja maailman poliittinen tilanne puhuvat jäsenyyttä vastaan.

– Viimeisimpien mielipidekyselyjen mukaan 26 prosenttia suomalaisista on Naton puolesta ja 43 prosenttia vastaan. Tarvitsemme myös 2/3-osan enemmistön eduskunnassa. Se on fakta. On myös totta, että monet tahot lännessä sanovat, että juuri nyt ei ehkä ole viisasta hakea jäsenyyttä.


”Katsotaan mihin yhteinen puolustus menee”
Sauli Niinistö sanoo Dagens Nyheterin haastattelussa, että Euroopan jännittynyt poliittinen tilanne on näkynyt myös Itämeren alueella. Viimeisen vuoden aikana Venäjä on loukannut Suomen ilmatilaa viidesti. Diplomaattisella reaktiolla ne kuitenkin loppuivat.

Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Carl Haglund (rkp) ja Peter Hultqvist kertoivat Dagens Nyheterille helmikuun puolivälissä, että maiden välinen puolustusyhteistyö on uusi ulottuvuus turvallisuuspolitiikassa. Yhteisissä harjoituksissa voisi varautua tulevaisuudessa entistä enemmän yhteiseen kriisinhallintaan ja jopa sotatoimiin.

Niinistön mukaan puolustusyhteistyössä ei saa olla lopputavoitetta. Se, miten pitkälle yhteistyö voi mennä, on katsottava askel askeleelta. Hän näkee yhteistyössä kaksi selkeää etua.

– Yksi etu tässä on se, että sotilaallinen suorituskyky paranee. Toinen on se, että jos voimme sopia niinkin herkästä aiheesta kuin puolustus, toivon, että se auttaa keskustelemaan suuremmistakin poliittisista kysymyksistä. Suomen puolesta kaikki yhteistyö Ruotsin kanssa on positiivista.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimat osallistuvat keväällä Yhdysvaltain johtamiin harjoituksiin Nato-maa Viron Ämarissa. Venäjän Ruotsin-suurlähettiläs on kritisoinut harjoituksia, mutta Niinistön mukaan Suomessa ei ole kuulunut painostusta asian suhteen.


Putinin todellinen tavoite
Sauli Niinistö sanoo Dagens Nyheterille uskovansa, että Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin tavoite Ukrainassa on horjuttaa Ukrainaa pitämällä tilanne ratkaisemattomana ja epävakaana.

– En usko, että Venäjä haluaa laajentaa aluettaan, vaan lisätä henkistä vaikutusvaltaansa. Lopputavoite on selvä. Putin ei halua, että Ukraina sitoutuu enemmän länteen ja Euroopan unioniin puhumattakaan Natosta.

Niinistö sanoo, että Ukrainan katastrofi on kauhea siellä asuville ihmisille, mutta samaan aikaan Euroopassa on meneillään toinen kriisi. Lännen ja Venäjän kiristyneet välit.

– Se kriisi on jatkuvasti kasvanut. Meidän pitäisi tehdä kaikkemme sen eteen, ettei se pahene. Minä ja monet muut olemme pyrkineet siihen.

Dagens Nyheter muistaa Niinistön puhuneen Putinin kanssa puhelimessa ja tavanneen hänet Sotshissa.

Niinistön mukaan Euroopan unionin on määrättävä lisää Venäjään kohdistuvia talouspakotteita, jos Venäjä-mieliset separatistit jatkavat etenemistään Itä-Ukrainassa.

Dagens Nyheter kehuu Sauli Niinistöä siitä, miten hän reagoi, kun Venäjä liitti vuoden 2014 alkukeväällä Krimin niemimaan itseensä. Niinistö keräsi keskeiset ministerit kasaan ja teki selväksi, että Venäjä rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Ruotsin silloista pääministeriä Fredrik Reinfeldtiä kritisoitiin siitä, että hän ilmaisi ymmärrystä Venäjän toimia kohtaan.



Antti Halonen