Perinnönjaossa pesänselvittäjän velka

No pankkiosoitus on se kun näytetään sormella missä pankki on.

Ja a sianajaja velottaa lisää parisataa euroa per puhelu?

xdgfhfghdf kirjoitti:

Ja a sianajaja velottaa lisää parisataa euroa per puhelu?

Kysyin alkuvaiheessa A sianajalta paljonko on laskua kertynyt.....?

Laskutus laskun kyselystä on mennyt näin:
27.8.2010 Neuvottelu laskuerittelyn toimittamisesta 49,60
31.8.2010 Lähetetty s-posti minulle että lähetetään lasku kirjeenä 49,60
10.9.2010 laadittu kirje kuolinpesänosakkaille jossa ilmoitettin kokonaistuntimäärä, muttei tehtyjä tunteja eriteltynä sekä tutkittu maatilaperimyksen edellytyksiä 694,40

Yhteensä 793,60

Pesänselvittäjä haki yhteiskiinnityksen ja panttasi sen pesänselvitysvelkojnen vakuudeksi. Ihmetyttää viellä tuo yhteiskiinnityksen haku kahteen kiinteistöön, kun kummankin arvo on yli 200 000 eli yhteensä 400 000 ja velka vain 30 000. Metsässä on hakkuuvarantoja reilusti eli puuta myymällä pesään olisi saanut rahaa, jolla maksaa pesänselvitysvelka.

Pesänselvittäjä/jakaja puuhasteli kiinteistöjen myyntiä vaikka vaadin toimitusjakoa kiinteistöjen osalta ensimmäisessä ja ainoassa pesänselvityskokouksessa. Kokouksesta hän ei pitänyt pöytäkirjaa. Pesänselvittäjä meni myyntitoimissaan niin pitkälle että lähetti valtakirjan allekirjoitettavaksi ja uhosi mikäli valtakirjaa ei allekirjoiteta, hän hakee kärjäoikeudelta myyntiluvan kiinteistöille.

Siis tuohan on ihan perusmenettely, eli jos tappelevat osakkaat eivät kykene omin päin pesää jakamaan, niin jakaja tarvittaessa myy omaisuuden, jotta homma saadaan hoidettua. Eihän riitapukareille ole mitään järkeä jakaa murto-osia kiinteistöstä eli perustaa yhteisomistussuhdetta.

Kiinteistön myyntiin tarvitaan osakkaiden lupa ja jos nämä känäävät senkin kanssa, niin jakajan pitää hakea lupa myyntiin käräjäoikeudelta, jotta homma saadaan vietyä finaaliin.

Olisitte sopineet jaosta, niin ei tarttis nyt vinkua keskustelupalstoilla

Yhyy kirjoitti:

Siis tuohan on ihan perusmenettely, eli jos tappelevat osakkaat eivät kykene omin päin pesää jakamaan, niin jakaja tarvittaessa myy omaisuuden, jotta homma saadaan hoidettua. Eihän riitapukareille ole mitään järkeä jakaa murto-osia kiinteistöstä eli perustaa yhteisomistussuhdetta.

Kiinteistön myyntiin tarvitaan osakkaiden lupa ja jos nämä känäävät senkin kanssa, niin jakajan pitää hakea lupa myyntiin käräjäoikeudelta, jotta homma saadaan vietyä finaaliin.

Olisitte sopineet jaosta, niin ei tarttis nyt vinkua keskustelupalstoilla

Lue lisää

Ei tässä vinguta, koita pysyä aiheessa.......

Varmasti tässä tapauksessa pesänselvittäjä olisi myynnyt kiinteistöt jos siihen hänellä olisi ollut lakiin perustuvaa oikeutta. Halkomisella kiinteistöjen yhteisomistussuhde saadaan purettua ja halkomiseen liittyvät kysymykset tietysti on teille "känsan lakimiehille" ihan peruskauraa.

Alkuperäinen pohdintani oli että perinnönjakokirjassa ei ole mitään mainintaa tuosta "roikkuvasta" 30 000 euron pesänselvitysvelasta.

Maksammevelat kirjoitti:

Ei tässä vinguta, koita pysyä aiheessa.......

Varmasti tässä tapauksessa pesänselvittäjä olisi myynnyt kiinteistöt jos siihen hänellä olisi ollut lakiin perustuvaa oikeutta. Halkomisella kiinteistöjen yhteisomistussuhde saadaan purettua ja halkomiseen liittyvät kysymykset tietysti on teille "känsan lakimiehille" ihan peruskauraa.

Alkuperäinen pohdintani oli että perinnönjakokirjassa ei ole mitään mainintaa tuosta "roikkuvasta" 30 000 euron pesänselvitysvelasta.

Lue lisää

"Varmasti tässä tapauksessa pesänselvittäjä olisi myynnyt kiinteistöt jos siihen hänellä olisi ollut lakiin perustuvaa oikeutta."

Ilmeisesti hän kuitenkin myyntiluvan sijasta sitten sai oikeudelta luvan perustaa kiinteistöihin panttioikeuden, relevantti lainkohta on PK 19:14 josta tämä asia selviää:
"Kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle, ei pesänselvittäjä saa luovuttaa eikä velasta kiinnityttää, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, milloin tätä ei voida saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut toimenpidettä.

Milloin pesänselvittäjä on osakasten suostumuksetta tai oikeuden luvatta ryhtynyt 1 momentissa tarkoitettuun toimeen, on se pätemätön, jos osakas sitä moittii. Kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai toimenpiteestä tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon tai kiinnityksen myöntämisestä."

==========
"Alkuperäinen pohdintani oli että perinnönjakokirjassa ei ole mitään mainintaa tuosta "roikkuvasta" 30 000 euron pesänselvitysvelasta."

Tällä seikalla ei ole merkitystä. Pesänselvitysvelka on joka tapauksessa maksujärjestyksessä ensimmäisenä, osakkaille tulevat suoritukset viimeisenä. Pesänselvittäjän tehtävä normaalisti kestää perinnönjaon lainvoimaiseksi tuloon, eikä ole mitenkään mahdollista ennakoida niitä tulevia kuluja, jotka kertyvät jakokirjan laatimisen ja omaisuuden luovuttamisen osakkaille, välillä.

Pesänselvitysvelan voi maksaa yksinkertaisesti, no, tekemällä tilisiirron pesänselvittäjän ilmoittamalle tilille. Siis ihan rahalla. Sillähän ne velat maksetaan!!! yksinkertaista, eikä tarvita puljata kiinteistöjen kanssa tai vinkua keskustelupalstoilla. Teillä tosin taitaa olla asiat tehty niin päin peetä jo alusta asti kun asiat ovat menneet tähän jamaan: 30000 jo heitetty roskikseen, ja silti turha kverulointi jatkuu vaikka ilmeisesti pesän jako murto-osiin olisi ollut helppo toteuttaa. No, kukin sotkee tyylillään. Täältä voi lukea esimerkin siitä, millaista vahinkoa yksikin hankala osakas voi pesässä aiheuttaa:

https://sites.google.com/site/suomalainenoikeus/

Tuolta löytyvä jakokirja pitäisi määrätä pakolliseksi lukemiseksi kaikille näille "taisteleville virtasille". Lopputuloksena turhasta riidasta kaikki mahdollinen mm. jokainen tuvan irtain esine, jaettiin 1/3 murto-osiin kolmelle osakkaalle, valtavan ajanhukan ja turhien kulujen jälkeen!

Tämä tässä aiheutta ihmetystä: " Pesänselvitysvelka on joka tapauksessa maksujärjestyksessä ensimmäisenä, osakkaille tulevat suoritukset viimeisenä. "

Pesänselvittäjä tilitti pesän rahavaroja osakkaille, vaikka pesänselvitysvelka on kokonaan maksamatta. Metsässä myytävää puuta 8000 m3, pesänselvittäjän toimivallassa myydä puuta, mutta ei myynnyt kun sitä ehdotin ja muut vastustivat periaaatteesta.

Tässä on se pointti että pesä on ollut alusta asti erittäin riitainen ja kiinteistöihin joillain osakkailla ollut suhtautuminen että ne myydään kokonaisina ulkopuolisille ettei kukaan osakkaista pääse niistä nauttiin mitenkään. Nämä muut osakkaat eivät ole suostuvaisia maksaan pesänselvitysvelkaa perintöosansa mukaisesti, vaan odottavat että kiinteistöt myydään pakkohuutokaupalla. Olisin maksanut kokonaan 30 000 pesänselvitysvelan, mutta pesänselvittäjä ei suostu kuitenkaan luovuttaan velan vakuutena olevaa panttikirjaa minulle, ihme venkoilua tuolta pesänselvittäjältä.

Viellä sanon että Valvontalautakunta antoi kolmesta asiasta huomautuksen tälle pesänselvittäjä-juristille ja Suoli24 A-sianajat kait niihin on ollut jokin syy? En muuten kitise, kunhan vaan kyselen täällä Suoli24:lla että miten amattitaitoisesti olisi pitänyt tehdä

pankkirosvo
Juttusi tuntuu vaan menvän enemmän sekaisin.
Ylempänä kerroit ,että pesänhoitaja haki kiinnitykset yhteensä 400,000 jos ne on muutettu rahaksi niin panttikirjat on lainanantajalla eikä pesänselvittäjällä.Ihme jos pesänselvittäjä ei ole ottanut omiaan,lsäksi korko panttilainasta laukkaa koko ajan.
Juttu tuntuu todella kummalliselta. Miksi hakea kiinnityksiä jos kerran kaikki on menossa myyntiin jonka jälkeen olisi saaduista varoista maksettu pesänhoitajan palkkio ja loput jaettu periöiden kesken.
Jos asia on noin niin kävisin poliisin juttusilla.

Dyny_Laine_se kirjoitti:

pankkirosvo
Juttusi tuntuu vaan menvän enemmän sekaisin.
Ylempänä kerroit ,että pesänhoitaja haki kiinnitykset yhteensä 400,000 jos ne on muutettu rahaksi niin panttikirjat on lainanantajalla eikä pesänselvittäjällä.Ihme jos pesänselvittäjä ei ole ottanut omiaan,lsäksi korko panttilainasta laukkaa koko ajan.
Juttu tuntuu todella kummalliselta. Miksi hakea kiinnityksiä jos kerran kaikki on menossa myyntiin jonka jälkeen olisi saaduista varoista maksettu pesänhoitajan palkkio ja loput jaettu periöiden kesken.
Jos asia on noin niin kävisin poliisin juttusilla.

Lue lisää

Tiivistetysti asia:

Pesä erittäin riitainen
kiinteistöjen myymistä puuhanneet hakivat pesänselvittäjän/jakajan
Pesänselvityskokouksessa esitin vaatimuksen murto-osaisesta jaosta, ei pidetty pöytäkirjaa
Pesänselvittäjä alkoi puuhasteleen kiinteistöjen myyntiä. uhosi hakevansa luvan kiinteistöjen myyntiin käräjäoikeudelta.
Pesänselvitysvelkaa varten haki yhteiskiinnityksen 2 tilaan, joiden arvo 2 x 200 000 ja kiinnityksen panttausta itselleen. Käo:lta haki samalla myös kiinteistöjen myyntilupaa ja perusteena oli että pesänselvitysvelkaa varten pitää myydä, käo ei myntänyt lupaa myydä, vaan salli panttauksen. Puunmyynti ei ollut muka mahdollista, vie aikaa....

Lopulta pesänselvittäjä suostui tekeen murto-osaisen jaon kiinteistöihin.
Pesänjakaja jakoi rahaa perinnönjaon tultua voimaan ja jos ei ilmoittanut tilinumeroa, maksoi perinnön takaisin jaetulle kuolinpesäntilille.

Pesänselvitysvelka yhä maksamatta 30 000 ja pyyti korkoa vuodelta 2012-2014 korkoa 11,5%. Mikäs tämä korko % on?

Olisin maksanut koko velan jos olisin saanut panttikirjan itselleni ja hakenut muilta velanmaksua. Murto-osaisesti eli perintöosan mukaisesti jos maksan pesänselvitysvelan ei kuulemma suostu purkaan kiinnitystä halkomisessa.

Lopuksi viellä, alussa ilmoitin että olen valmis ostaan molemmat metsäkiinteistöt, käyvällä arvolla jonka on arvoinut metsänhoitoyhistys. Arviokirjoista poiketen tuli "puskista" tarjous 35% ylihintaa mitä metsänhoitoyhdistyksen arviossa. Tarjous ei ollut tarjouksen tekijää sitova. Pesänselvittäjä kävi kauppaa, vaikka en ollut antanut lupaa, vaan vaatinut toimitusjakoa. Pesänselvittäjä/jakajalla tämä oli ensimmäinen määräys toimia virallispesänselvittäjänä. Objektiivisuus?

Miksi yhteiskiinnitys molempiin tiloihin jos tilan arvo 200 000(yhteensä 400 000) ja pesänselvitysvelka 30 000 ja haettu kiinnityksen määrä 50 000?

Maksamme velat, se on aina ollut tavaramerkkini, mutta vedätystä en hyväksy.....Kiinteistöjä en halua myydää, vaan otan osani halkomalla. Raha menettää arvoansa, mutta metsä kasvaa vähälläkin hoidolla. Mikäli pesänselvittäjä olisi tehnyt niin kuin olisi pitänyt, myynnyt puustoa kattaakseen pesänselvitysvelkansa, hakkuu aukolla kasvaisi jo pitkä taimikko....

pankkirosvo.
Puhut kiinnityksistä .Oletko antanut luvan kiinnityksien hakemiseen ? Jos et niin silloin siinäkin on jo menty väärille teille.
Minkä suuruisia panttikirjoja on haettu?Jos on kaksi 200 000 kiinnitystä ja haettu 50 000 lainaa niin silloin ei voi olla kuin toinen panttikirja lainanantajalla. Missä toinen on ?Kehoitan tarkistamaan , onko asia totta vai onko pantattu enemmänkin. Pesänselvittäjä on velvollinen kertomaan asian .
Mistä korko 11,5% ? Ei tule muuta mieleen kuin ,että se muodostuu haetusta 50 000 lainasta koska ei lainaraha ole ilmaista.
Sinuna menisin kyllä poliisin juttusille , asiasi tuntuu sen verran sotkuiselta.

"Puhut kiinnityksistä .Oletko antanut luvan kiinnityksien hakemiseen ? Jos et niin silloin siinäkin on jo menty väärille teille."

Sinulla meni nyt väärin. ap:han kertoi että pesänselvittäjä oli saanut luvan kiinnitykseen käräjäoikeudelta (kuten arvasin itse ylempänä). Jos pesänselvittäjällä on hyväksyttävä syy pantata kuolinpesän kiinteää omaisuutta, tämä voidaan tehdä pakollakin joidenkin osakkaiden tahdon vastaisesti.

"Mistä korko 11,5% ?"

Viivästyskorko pesänselvitysvelalle, tietenkin. Luepa nyt tarkemmin.

hankala_änkyrä kirjoitti:

"Puhut kiinnityksistä .Oletko antanut luvan kiinnityksien hakemiseen ? Jos et niin silloin siinäkin on jo menty väärille teille."

Sinulla meni nyt väärin. ap:han kertoi että pesänselvittäjä oli saanut luvan kiinnitykseen käräjäoikeudelta (kuten arvasin itse ylempänä). Jos pesänselvittäjällä on hyväksyttävä syy pantata kuolinpesän kiinteää omaisuutta, tämä voidaan tehdä pakollakin joidenkin osakkaiden tahdon vastaisesti.

"Mistä korko 11,5% ?"

Viivästyskorko pesänselvitysvelalle, tietenkin. Luepa nyt tarkemmin.

Lue lisää

pankkirosvo.
Mistä pesänselivitysvelka ja korko on syntynyt jos kerran on haettu pantilla 50 000 jolla asia olisi voitu hoitaa?
Ei pantti ilmaista rahaa ole ,siintä laukkaa korko ja takaisinmaksu tarvitsee myös hoitaa jos haluaa panttikirjat saada takaisin Koko juttu tuntuu vedätykseltä.

Dyny_Laine_se kirjoitti:

pankkirosvo.
Mistä pesänselivitysvelka ja korko on syntynyt jos kerran on haettu pantilla 50 000 jolla asia olisi voitu hoitaa?
Ei pantti ilmaista rahaa ole ,siintä laukkaa korko ja takaisinmaksu tarvitsee myös hoitaa jos haluaa panttikirjat saada takaisin Koko juttu tuntuu vedätykseltä.

Lue lisää

pantti ei ole rahaa eikä se ole myöskään laina. Sinulla on käsitteet sekaisin. Älä keksi omasta päästäsi kuolinpesän panttia vastaan ulkopuoliselta muka ottamaa lainaa, kerran ap ei sellaisesta meille kerro mitään!

kiinnitys on pantattu pesänselvitysvelan vakuudeksi, käo antoi pesänselvittäjälle luvan panttaukseen. Kysymyksenä mikä se semmoinen perinnönjako on että jätetään velkaa josta ei ole tehty jakoa?

Tuossa linkittämässäsi ratkaisussa tuomioon vaikutti olennaisesti, se että metsästä osan omisti edunvalvonnassa oleva leski. Sinun tapauksessasi ei liene holhousoikeudellista ongelmaa, joten puunmyynti olisi velanotolle mahdollinen vaihtoehto. Ei ole yhtä totuutta, kumpi vaihtoehto pesänselvittäjän olisi tullut valita.

"Olisin maksanut koko velan jos olisin saanut panttikirjan itselleni"

Tässä pesänselvittäjällä on kaksoisrooli, hän on yhtäaikaa pesän velkoja että pesänselvittäjä. Kun panttioikeus sammuu, pitää velkojan palauttaa panttikirjat velalliselle. Tässä velallinen on virallisselvityksessä oleva kuolinpesä, jonka omaisuutta ei ole jaettu (ilmeisesti) vielä kokonaan osakkaille. Pesänselvittäjän velvollisuus on säilyttää pesän omaisuutta, kunnes jako on lainvoimainen. Ymmärtääkseni panttikirjaa ei voida luovuttaa sinulle, koska sinulle ei voi tulla sen perusteella panttioikeutta regressisaatavaasi muilta osakkailta, vaan saisit mahdollisuuden väärinkäyttää panttikirjaa koko tilaan, vaikka murto-osainen jako on jo tehty. Siispä pesänselvittäjä (velkojana) palauttaa panttikirjan itselleen (pesänselvittäjänä), ja purkaa kiinnityksen jaon tultua lainvoimaiseksi. Miksiköhän muuten tähän relaatioon ei tarvita pesänselvittäjän sijaista (vrt. edunvalvojan sijainen), kun pesän ja selvittäjän pesän velkojana välillä on ilmeinen intressiristiriita?

"Lopulta pesänselvittäjä suostui tekeen murto-osaisen jaon kiinteistöihin."

Hänen olisi pitänyt ratkaista murto-osaisen jaon soveltuvuus ensin. Anna kun arvaan, tämä oli yksi valvontalautakunnan huomauttamista seikoista?

hankala_änkyrä kirjoitti:

Tuossa linkittämässäsi ratkaisussa tuomioon vaikutti olennaisesti, se että metsästä osan omisti edunvalvonnassa oleva leski. Sinun tapauksessasi ei liene holhousoikeudellista ongelmaa, joten puunmyynti olisi velanotolle mahdollinen vaihtoehto. Ei ole yhtä totuutta, kumpi vaihtoehto pesänselvittäjän olisi tullut valita.

"Olisin maksanut koko velan jos olisin saanut panttikirjan itselleni"

Tässä pesänselvittäjällä on kaksoisrooli, hän on yhtäaikaa pesän velkoja että pesänselvittäjä. Kun panttioikeus sammuu, pitää velkojan palauttaa panttikirjat velalliselle. Tässä velallinen on virallisselvityksessä oleva kuolinpesä, jonka omaisuutta ei ole jaettu (ilmeisesti) vielä kokonaan osakkaille. Pesänselvittäjän velvollisuus on säilyttää pesän omaisuutta, kunnes jako on lainvoimainen. Ymmärtääkseni panttikirjaa ei voida luovuttaa sinulle, koska sinulle ei voi tulla sen perusteella panttioikeutta regressisaatavaasi muilta osakkailta, vaan saisit mahdollisuuden väärinkäyttää panttikirjaa koko tilaan, vaikka murto-osainen jako on jo tehty. Siispä pesänselvittäjä (velkojana) palauttaa panttikirjan itselleen (pesänselvittäjänä), ja purkaa kiinnityksen jaon tultua lainvoimaiseksi. Miksiköhän muuten tähän relaatioon ei tarvita pesänselvittäjän sijaista (vrt. edunvalvojan sijainen), kun pesän ja selvittäjän pesän velkojana välillä on ilmeinen intressiristiriita?

"Lopulta pesänselvittäjä suostui tekeen murto-osaisen jaon kiinteistöihin."

Hänen olisi pitänyt ratkaista murto-osaisen jaon soveltuvuus ensin. Anna kun arvaan, tämä oli yksi valvontalautakunnan huomauttamista seikoista?

Lue lisää

Kuolinpesä jaettiin perinnönjakokirjalla ja kukaan ei moittinut sitä moiteajassa. Tämän jälkeen pesänselvittäjä/jakaja kysyi mille tiliille voi tilittää perintörahaa tai jos ei ilmoita tilinumeroa, hän tilittää kuolinpesäntilille. Pesänselvitysvelka/palkkio oli maksamaatta ja on viellä edelleen......

Hain lainhuudon murto-osaiselle kiinteistö saannolle ja nyt on halkomishakemus vireillä.

Tämä pantti ja kiinnityksen purkaminen on hankalaa kun muut eivät suostu maksaan osuuttaan pesänselvitysvelasta, koittavat viimeiseen asti saadaa kiinteistöjä myyntiin.

"Miksiköhän muuten tähän relaatioon ei tarvita pesänselvittäjän sijaista (vrt. edunvalvojan sijainen), kun pesän ja selvittäjän pesän velkojana välillä on ilmeinen intressiristiriita?" Tätä asiaa olen ihmettellyt ja miksi pitää yhteiskiinnitys hakea kun yhdenkin kiinteistön käypäarvo on 6x pesänselvitysvelka?

Kiinteistöt kaikki päätehakkuu ikäistä metsää ja tyhmyyttään nämä muut osakkaat eivät halunneet myydä puustoa ensinnä ja maapohjaa sen jälkeen. Tulevalla ostajalla kalkutointia kuinka paljon kärsii maksaa.......

""Lopulta pesänselvittäjä suostui tekeen murto-osaisen jaon kiinteistöihin." Hänen olisi pitänyt ratkaista murto-osaisen jaon soveltuvuus ensin. Anna kun arvaan, tämä oli yksi valvontalautakunnan huomauttamista seikoista? "

Ei huomauttanut tästä asiasta valvontalautakunta: Valvontalautakunta ei ota kantaa pesänselvityksessä tapahtuneisiin päätöksiin. Valvontalautakunta ei edes huomauttanut tätä Asianajajaa laskutuksesta, viivästyskorko pyynti 11,5% oli jotain muuta kuin laki /asetus mahdollistaa pyytää. Pohdin että mikä roooli valvontalautakunnalla on että sallivat "ylikoron" pyynnin tai todennäköisempää on että asiaa valvontalautakunnassa käsitellyt ei itsekkään tiedä miten viivästyskorot määräytyy.
Murto-osaisesta jaosta pesänselvittäjä oli aluksi sitä mieltä ettei se ole mahdollista ja alkoi puuhasteleen myyntiä. Ensimmäisessä ja ainoassa pesänselvitys kokouksessa minulle tuli selväksi että nyt on asianajajan tieto-taito metsäkiinteistöihin on sitä luokkaa kuin kadulla kävelevän maallikon. Kokouksesta hän ei pitänyt pöytäkirjaa.

Pohdintaa? samaa sukunimeä kantava "vanhempi juristi" samasta kaupungista on rekisteröitynyt metsää hoitavaksi vanhoilla päivillään, Y-tunnus tullut voimaan 22.05.2008 ja tähän metsiä sisältävään kuolinpesään on laadittu hakemus pesänselvittäjän ja -jakajan määräämiseksi 17.6.2008. Hassu sattuma..........miksi tilasto- ja todennäköisyysmatematiikkaa opetetaan? 266 miespuolista tätä sukunimeä kantaa http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/

"Tämän jälkeen pesänselvittäjä/jakaja kysyi mille tiliille voi tilittää perintörahaa tai jos ei ilmoita tilinumeroa, hän tilittää kuolinpesäntilille. Pesänselvitysvelka/palkkio oli maksamaatta ja on viellä edelleen......"

Miten pesänselvittäjä suhtautuu vaatimukseen saattaa jako loppuun, oletan että jako on rahojenkin osalta lainvoimainen, so. tilittämään nämä kerran pesälle palautuneet rahat osakkaille tai käyttämään ne pesänselvitysvelan lyhentämiseen? En näe, että pesänselvittäjä voisi mitenkään torjua tätä vaatimusta, jos muita velkoja ei ole.

"Tämä pantti ja kiinnityksen purkaminen on hankalaa kun muut eivät suostu..."

Mutta jos itse maksaisit velan kokonaan, sillä ehdolla että pesänselvittäjä sitoutuu maksun saatuaan kuolettamaan kiinnityksen? Tähän selvittäjän pitäisi ymmärtääkseni suostua. En tiedä paljonkaan kiinteistöpanttioikeudesta, mutta sanoisin että panttikirjaa et voi saada itsellesi (sehän kattaa halkomisen jälkeen toisten kiinteistöjä, ja nämä toiset eivät ole antaneet panttaussitoumusta pesänselvitysvelan regressisaatavaan, eikä tälläistä sitoumusta voida presumoida perintökaaren sanamuodoistakaan. Onko näin, tietääkö nix_nax tai Lakinainen tälläisestä detaljista paremmin?)

Lisäksi MK 17:4.1: "Jos jokin yhteiskiinnitetyistä kiinteistöistä tai määräala kiinnitetystä kiinteistöstä siirtyy jollekin toiselle, aikaisemmin vahvistettuun kiinnitykseen perustuva panttikirja saadaan luovuttaa uuden saamisen vakuudeksi vain, jos kiinnitys on poistettu muiden kuin panttioikeuden perustajan omistamista kiinnityksen kohteista."
Mielenkiintoinen on myös KML 28.1§, jonka mukaan lohkomisessa lohkokiinteistö voidaan vapauttaa ilman panttivelkojan suostumusta, jos panttioikeus ei kohdistu määräalaan tai jos kantakiinteistö ilmeisesti riittää vakuutena. En tiedä, soveltuuko halkomiseen.

Mitä sitten jos pesänselvittäjä torjuu vaatimuksen, joka on lain mukainen? Jos selvittäjä kieltäytyy ottamasta oman laskunsa maksua vastaan, olisi tehtävä maksutalletus aluehallintovirastoon ja vaadittava erillisessä oikeudenkäynnissä suoritustuomiota, jolla selvittäjä määrätään kuolettamaan kiinnitys. Tai ehkä parempi vaihtoehto olisi tehdä tuomioistuimelle hakemus pesänselvittäjän vapauttamiseksi toimestaan, ja korvaamiseksi uudella. Pesänselvittäjä torjuu vaatimuksen, joka olisi pitänyt hyväksyä = selvittäjä sopimaton toimeensa. Oman lakimiehen konsultaatio ehkä auttaa tähän, ja selvittäjään voi tulla vauhtia kun joutuu neuvottelemaan jonkun oikeasti asiat ymmärtävän kanssa (ei voi enää peluuttaa joutavasta jänkääviä maallikoita loputtomiin ja juoksuttaa pesänselvitysvelkaa aina vaan suuremmaksi).

hankala_änkyrä kirjoitti:

"Tämän jälkeen pesänselvittäjä/jakaja kysyi mille tiliille voi tilittää perintörahaa tai jos ei ilmoita tilinumeroa, hän tilittää kuolinpesäntilille. Pesänselvitysvelka/palkkio oli maksamaatta ja on viellä edelleen......"

Miten pesänselvittäjä suhtautuu vaatimukseen saattaa jako loppuun, oletan että jako on rahojenkin osalta lainvoimainen, so. tilittämään nämä kerran pesälle palautuneet rahat osakkaille tai käyttämään ne pesänselvitysvelan lyhentämiseen? En näe, että pesänselvittäjä voisi mitenkään torjua tätä vaatimusta, jos muita velkoja ei ole.

"Tämä pantti ja kiinnityksen purkaminen on hankalaa kun muut eivät suostu..."

Mutta jos itse maksaisit velan kokonaan, sillä ehdolla että pesänselvittäjä sitoutuu maksun saatuaan kuolettamaan kiinnityksen? Tähän selvittäjän pitäisi ymmärtääkseni suostua. En tiedä paljonkaan kiinteistöpanttioikeudesta, mutta sanoisin että panttikirjaa et voi saada itsellesi (sehän kattaa halkomisen jälkeen toisten kiinteistöjä, ja nämä toiset eivät ole antaneet panttaussitoumusta pesänselvitysvelan regressisaatavaan, eikä tälläistä sitoumusta voida presumoida perintökaaren sanamuodoistakaan. Onko näin, tietääkö nix_nax tai Lakinainen tälläisestä detaljista paremmin?)

Lisäksi MK 17:4.1: "Jos jokin yhteiskiinnitetyistä kiinteistöistä tai määräala kiinnitetystä kiinteistöstä siirtyy jollekin toiselle, aikaisemmin vahvistettuun kiinnitykseen perustuva panttikirja saadaan luovuttaa uuden saamisen vakuudeksi vain, jos kiinnitys on poistettu muiden kuin panttioikeuden perustajan omistamista kiinnityksen kohteista."
Mielenkiintoinen on myös KML 28.1§, jonka mukaan lohkomisessa lohkokiinteistö voidaan vapauttaa ilman panttivelkojan suostumusta, jos panttioikeus ei kohdistu määräalaan tai jos kantakiinteistö ilmeisesti riittää vakuutena. En tiedä, soveltuuko halkomiseen.

Mitä sitten jos pesänselvittäjä torjuu vaatimuksen, joka on lain mukainen? Jos selvittäjä kieltäytyy ottamasta oman laskunsa maksua vastaan, olisi tehtävä maksutalletus aluehallintovirastoon ja vaadittava erillisessä oikeudenkäynnissä suoritustuomiota, jolla selvittäjä määrätään kuolettamaan kiinnitys. Tai ehkä parempi vaihtoehto olisi tehdä tuomioistuimelle hakemus pesänselvittäjän vapauttamiseksi toimestaan, ja korvaamiseksi uudella. Pesänselvittäjä torjuu vaatimuksen, joka olisi pitänyt hyväksyä = selvittäjä sopimaton toimeensa. Oman lakimiehen konsultaatio ehkä auttaa tähän, ja selvittäjään voi tulla vauhtia kun joutuu neuvottelemaan jonkun oikeasti asiat ymmärtävän kanssa (ei voi enää peluuttaa joutavasta jänkääviä maallikoita loputtomiin ja juoksuttaa pesänselvitysvelkaa aina vaan suuremmaksi).

Lue lisää

Helpointa olisi jos tämä pesänselvittäjä lähettäisi laskun jaettuna jokaiselle perintöosuuden saanneelle ja jokainen maksaa murto-osaisesti mitä perintöäkin on saannut. Jos maksaa koko laskun miten sitä saa toisilta velottua?

"Mielenkiintoinen on myös KML 28.1§, jonka mukaan lohkomisessa lohkokiinteistö voidaan vapauttaa ilman panttivelkojan suostumusta, jos panttioikeus ei kohdistu määräalaan tai jos kantakiinteistö ilmeisesti riittää vakuutena. En tiedä, soveltuuko halkomiseen."

^ Tuota täytyy lähtetä tutkiin että olisiko tuossa mahdollisuus.^ Maksan velan perintöosan mukaisesti ja voi sanoa että panttaus ei kohdistu enään halottavalle osalle. Hyviä neuvoja Änkyrältä ja hyvä tunnustus ammattitaidostaan, vastata rehellisesti jos ei tiedä, kiitoksii!

Tässä tapauksessa on reilusti hakattavaa puustoa, mutta sen myynti ei kuulemma mitenkään käy kun se palvelisi minun etua.....Pesänselvittäjä keksi hienon termin: kiinteistöjen substanssiarvonalenema joka johtuisi puukaupasta.

Rytmimunalla hakusessa itsellä...."Kiinnitäminen voidaan sallia käräjien päätöksellä (Perintökaari 19:14). Oletko moittinut? Onko hovioikeuden ratkaisua?"

Pesänselvittäjä voi hakea kiinnityksiä ilman oikeuden lupaa........mutta kiinnityksen panttaus vaatii oikeuden luvan, oikeus salli panttaukseni, todeten puunmyynnin myynnin hylkäämisen säilyttävän perinnön koskemattomana eli hakkaamattomana metsänä, aiemmin tässä ketjussa KKO päätös että metsänmyynti ..........viellä totean että puunmyynti on irtaimen kauppaa ja pesänselvittäjän toimivallassa, ei tarvii kysellä lupia

Kivasti tartuit tuohon substanssiarvoon. Oletko kuinka paljon ollut metsäkiinteistöjen kanssa tekemisessä? Ostaisin sinulta mielelläni hakkaamattoman metsätilan jos kokonaisuutta ajattelet. Tietysti tilan arvo laskee puuta myydessä , mutta luuletko että saat paremman kokonaishinnan kun myyt tavaratalon tavaroineen?

"Miten tämä pesän jakaminen on linkittynyt pesänselvittäjän/jakajan palkkion maksamisen kanssa? Olet antanut ymmärtää, että pesässä riittää varallisuutta. Vaikuttaa oudolta."
Tähän vastaan pesänselvittäjä on myös pesänjakaja. Sitä tässä olen ihmetellyt miksi jakoi rahaa, vaikka pesänselvittäjän/jakajan palkkio maksamatta. Yhteiskiinnityksen haku on myös ihmetettänyt miksi molemmat tilat kiinnittää kun yhdessäkin on riittävästi vakuusarvoa?

Selkeästi en lukenut koko ketjua läpi ja substanssiarvosta puhuminen oli erehdys minun puoleltani.

Luonnollisesti tarkoitin summa-arvoa,

Pahoittelen aiheuttaamani väärinkäsitystä ja ilkikurista virnistystä.

Mitä kiinnittämiseen ja panttaamiseen tulee, on ketjussa jossain vaiheessa maininta, että käräjät sallivat panttaamisen, mutteivät antaneet myyntilupaa. Näin ollen aiempi kirjoitukseni koski tuota päätöstä eikä pykäliä sinänsä, sallivat ne tai olivat sallimatta ihan mitä tahansa.

Ketjua tutkimalla löysin toivomiani käräjien perusteluja.
Mitä tapaukseen kokonaisuutena tulee, vaikuttaa että pesänselvittäjä/jakaja on omaksunut pitkälti joidenkin pesän osakkaiden kannan, mitä ratkaisuihin tulee.

Tapauksessa on monia kysymyksiä mihin vastata. Esimerkiksi vaikkapa tämä vaadittu korko. Jos koet sen väärillä perusteilla vaadituksi, pitää asia tietysti riitauttaa. Kovalta se vaikuttaa ja jos ei vastaväitteitä perusteluineen esitetä, saattaa käydä, että kuolinpesä tai muu velallinen maksaa vaaditun koron.

Mikään täällä sanottu ei tee vaatimuksia tyhjäksi puolin tai toisin.

Annat ymmärtää, että pesänselvittäjä ja jakaja, toimivat niin etiikkaansa kuin lakiakin rikkoen pesän enemmistön toiveiden mukaan.

Enemmistön ja jakajan vaatimus on, että kiinteistö (jompi kumpi tai molemmat niistä) myydään, jotta pesänselvitys/jakamisvelat katetaan.

Että metsää ei myydä, koska se on liian aikaa vievää?
Koska jakopäätöstä ei saada, ei myöskään halkomista voi hakea.

Taisit jakopäätöksestä jotain sanoakin, mutta en aio koko ketjua käydä läpi uudelleen.

Olen nolannut itseni aika hyvin sotkemalla peruskäsitteitä.
Jos tapaus on teoreettinen, reputin. Muussa tapauksessa laskutan ankarimman kautta ja vaadin vielä 11,52% koron myöhästyneistä suorituksista.

On vain kaksi vaihtoehtoa:
1. Asianajaja on täysin kokematon ja vailla kykyä ymmärtää todellisuutta, amis-poika
2. Asianajaja on täysin huijari