Kävin tänään leikkauksessa hyvinkäällä ja ajattelin kertoa tätä lukeville niin hyvin kuin osaan omista kokemuksistani. Oireet: Yli puolivuotta kestänyt tulehdus,proput (vuosia) ja hajuhaitat.
Viisurin leikkaamiseen verrattuna tähän asti paljon kivuttomampi. Leikkauksesta n 9 h. ja kivut ei oikeen tunnu missään. Panacodia ja 800 buranaa/kefeksiniä ottanu 3 h välein.
Viisurin poistossa kivut olivat jo kovat 4h operaation jälkeen. ja särkylääkettä siihen söin n 2 viikkoa. Alkuun 3-4 buranaa pvä ja ehkä ekan viikon aikana 1-2kpl 6mg panacodia.
Viisurin parantuminen kivuttomaksi/ tunnottomaksi 4 vk. (hermo haukotellessa kiusas)
No niin sitten asiaan.!
Olen yli kipuherkkä ja pelkäsin ja jännitin leikkausta.
Menin ilmoittautumaan, istuuduin odottamaan hoitajaa, joka otti minut haastatteluun pieneen koppiin. Siitä lähti näyttämään minulle pukuhuoneen ja ne ihanat sairaalan vaatteet.. Omat alushousut sai vaan jättää alle. Paita oli niskasta solmittava, muuten selästä avonainen. pöksyt ja aamutakki, avain taskuun, muuta ei mukaan.
Istuuduin odottamaan uudestaan. Hoitaja tuo jonkun hetken istumisen jälkeen esisärkylääkityksen. Kaksi isoa tablettia jotka sulavat suuhun, pienen pieni tilkka vettä, että saa alas.
Sitten odottelin hetken ja korvalääkäri haastatteli minut myös kopissa ja kysyi onko kysyttävää.
Ja odotustilaan taas lukemaan lehtiä.
Meni n. puolitoista tuntia tähän kaikkeen ja juuri kun pääsin takaisin pukukopille ja lähettämään yhden viestin, niin kutsu kävi.
Sitten se jännitys vasta näkyi.Kävellessämme jonkun hoitajan kanssa käytävällä kohti salia aloin tärisemään pätkittäin.Hoitaja kertoi, että heitä on siellä aika monta, pari harjottelijaa kaksi hoitajaa ja myöhemmin tulee nukutuslääkäri.
Salissa: Aamutakki pois, niska rusetti auki ja maate pedille.Osa tai ehkä kaikki esittelivät itsensä jossain vaiheessa. En oikein muista tarkkaan kun tärisin ja pari kyyneltä tais vierähtää. Vähän salissa olevat hoitajat yrittivät keventää. Yksi otti kädestä kiinni kahdella kädellä ja rauhoitteli. Se tuntui kivalta vaikka en yleensä tykkää vieraan lähentelyistä :D Verenpainemittarin sain käsivarteen kaveriksi heräämöön asti.Lisäksi tuli vielä kanyyli kämmenselälle se ei pistä enempää ku muutkaan piikit, Ei tuntunut laiton jälkeen kuin painetta ja pari anturia sormen päihi.
Anestesia lääkäri tuli paikalle, kanyylistä laitettiin vähän puudutusainetta ja ilkein vaihe koko leikkauksessa oli nukutusaineen laitto. Käsivarressa tuntui kylmä paine ja särkyä muistuttava kipu, jonka tunsin olkapäähän asti, sitten se humahti päähän ja sammuin. Laitto kesti varmaan alle minuutin ennen nukahtamista.
Heräämö: Heräsin ensimmäisen kerran noin puolisentoista h viime kellon vilkasun jälkeen Aivan tokkurassa ja kuulo sumeena.
Muistan vain, että tärisin koska oli ihan hiton kylmä, Vilkasin kelloa ja hoitajat tuli kyselemään vointia, Kysyivät onko kylmä? Kipuja? Muistaakseni yritin niellä ja sanoin,
että sattuu tosi paljon. En enää muista sattuiko oikeesti niin paljon. Lisää kipulääkettä ja nukahdin uudestaan noin tunniksi.
Herään mukavaan lämpöön ja pussin alla.? Käyttävät tuolla sellasia ilma lämmitteisiä kevyitä paperi öö peittoja. Ihmettelin kun ei ollut kipuja.
Ainut mitä muistan olleen huonoiten niin happinaamari joka veti oikealle ja puutuvat kädet. Verempainemittari käsi oli koukussa ja sormenpäässä anturi. Mittaili painetta säänöllisin ajoin automaattisesti.Olo oli sellanen kun esimerkiksi piitkien päiväunien jälkeen jos ollut rankka päivä. Väsytti yritin liikkua ja hoitaja tuli kyselemään vointia ja ottamaan happinaamarin, tunnistimen ja painemittarin pois, yritin hakea kylkiasentoa, mutta ei nukuttanut vaikka väsyttikin. Kädet tuntui silti vähän puutuneelta.
Rupesin taittamaan lämpöpatjaa pois ja hoitaja tuli taas kysymään oloja. ja otti lämmittimen pois päältä ja puolet peitosta. Sitten halusinkin jo mehujäätä.
Puhuminen tuntui ihan siltä kun olisi ollit mini villasukat nielun perä osassa ylempänä....
Mehujäätä imeskellessä ihmettelin ympäristöä. Hiljaista joka puolella,joka oli mainio asia, Edestakas käveleviä hoitajia, sänkyjä ja hissukseen vieruskaverin kanssa puhuvaa hoitajaa. Ihmettelin, että ei ole kipuja ollenkaan? Pöhnänen olo oli kyllä. Pyysin lehden ja vettä. Sain nousta pukemaan hetken päästä omat vaatteet ja mennä toiseen odotustilaan istuskelemaan tunniksi. Vihdoin pääsin puhelimen kimppuun! Huono kenttä oli kyllä. siinä odotellessa lisää vettä siemauksina ja toinen mehujää.
Taksikin tilattiin ja matkalla puhuttiin kaikenlaista kuskin kanssa, Mitä nyt voi puhua kun on villasukka suussa :D Hitaasti ja hiljaa.
Matkalla tuto alkoi sen verran palautua että tul sellainen olo että on roska kurkussa ja että se pitää saada pois, meinas oksettaa mutta siihenkin totuin ja sama tunne tuntuu edelleen.
Lääkettä naamaan kotona ja päivä unet 2 h pätkissä, kuiva alkaa hieman yskittää.
Muistuttaa hyvin paljon flunssan aikaist kuivuutta ja nieltäessä heikkoa kipua. Vettä tissuttelen tässä koko ajan.
Viisurin leikkaamiseen verrattuna tähän asti paljon kivuttomampi. Leikkauksesta n 9 h. ja kivut ei oikeen tunnu missään. Panacodia ja 800 buranaa/kefeksiniä ottanu 3 h välein.
Viisurin poistossa kivut olivat jo kovat 4h operaation jälkeen. ja särkylääkettä siihen söin n 2 viikkoa. Alkuun 3-4 buranaa pvä ja ehkä ekan viikon aikana 1-2kpl 6mg panacodia.
Viisurin parantuminen kivuttomaksi/ tunnottomaksi 4 vk. (hermo haukotellessa kiusas)
No niin sitten asiaan.!
Olen yli kipuherkkä ja pelkäsin ja jännitin leikkausta.
Menin ilmoittautumaan, istuuduin odottamaan hoitajaa, joka otti minut haastatteluun pieneen koppiin. Siitä lähti näyttämään minulle pukuhuoneen ja ne ihanat sairaalan vaatteet.. Omat alushousut sai vaan jättää alle. Paita oli niskasta solmittava, muuten selästä avonainen. pöksyt ja aamutakki, avain taskuun, muuta ei mukaan.
Istuuduin odottamaan uudestaan. Hoitaja tuo jonkun hetken istumisen jälkeen esisärkylääkityksen. Kaksi isoa tablettia jotka sulavat suuhun, pienen pieni tilkka vettä, että saa alas.
Sitten odottelin hetken ja korvalääkäri haastatteli minut myös kopissa ja kysyi onko kysyttävää.
Ja odotustilaan taas lukemaan lehtiä.
Meni n. puolitoista tuntia tähän kaikkeen ja juuri kun pääsin takaisin pukukopille ja lähettämään yhden viestin, niin kutsu kävi.
Sitten se jännitys vasta näkyi.Kävellessämme jonkun hoitajan kanssa käytävällä kohti salia aloin tärisemään pätkittäin.Hoitaja kertoi, että heitä on siellä aika monta, pari harjottelijaa kaksi hoitajaa ja myöhemmin tulee nukutuslääkäri.
Salissa: Aamutakki pois, niska rusetti auki ja maate pedille.Osa tai ehkä kaikki esittelivät itsensä jossain vaiheessa. En oikein muista tarkkaan kun tärisin ja pari kyyneltä tais vierähtää. Vähän salissa olevat hoitajat yrittivät keventää. Yksi otti kädestä kiinni kahdella kädellä ja rauhoitteli. Se tuntui kivalta vaikka en yleensä tykkää vieraan lähentelyistä :D Verenpainemittarin sain käsivarteen kaveriksi heräämöön asti.Lisäksi tuli vielä kanyyli kämmenselälle se ei pistä enempää ku muutkaan piikit, Ei tuntunut laiton jälkeen kuin painetta ja pari anturia sormen päihi.
Anestesia lääkäri tuli paikalle, kanyylistä laitettiin vähän puudutusainetta ja ilkein vaihe koko leikkauksessa oli nukutusaineen laitto. Käsivarressa tuntui kylmä paine ja särkyä muistuttava kipu, jonka tunsin olkapäähän asti, sitten se humahti päähän ja sammuin. Laitto kesti varmaan alle minuutin ennen nukahtamista.
Heräämö: Heräsin ensimmäisen kerran noin puolisentoista h viime kellon vilkasun jälkeen Aivan tokkurassa ja kuulo sumeena.
Muistan vain, että tärisin koska oli ihan hiton kylmä, Vilkasin kelloa ja hoitajat tuli kyselemään vointia, Kysyivät onko kylmä? Kipuja? Muistaakseni yritin niellä ja sanoin,
että sattuu tosi paljon. En enää muista sattuiko oikeesti niin paljon. Lisää kipulääkettä ja nukahdin uudestaan noin tunniksi.
Herään mukavaan lämpöön ja pussin alla.? Käyttävät tuolla sellasia ilma lämmitteisiä kevyitä paperi öö peittoja. Ihmettelin kun ei ollut kipuja.
Ainut mitä muistan olleen huonoiten niin happinaamari joka veti oikealle ja puutuvat kädet. Verempainemittari käsi oli koukussa ja sormenpäässä anturi. Mittaili painetta säänöllisin ajoin automaattisesti.Olo oli sellanen kun esimerkiksi piitkien päiväunien jälkeen jos ollut rankka päivä. Väsytti yritin liikkua ja hoitaja tuli kyselemään vointia ja ottamaan happinaamarin, tunnistimen ja painemittarin pois, yritin hakea kylkiasentoa, mutta ei nukuttanut vaikka väsyttikin. Kädet tuntui silti vähän puutuneelta.
Rupesin taittamaan lämpöpatjaa pois ja hoitaja tuli taas kysymään oloja. ja otti lämmittimen pois päältä ja puolet peitosta. Sitten halusinkin jo mehujäätä.
Puhuminen tuntui ihan siltä kun olisi ollit mini villasukat nielun perä osassa ylempänä....
Mehujäätä imeskellessä ihmettelin ympäristöä. Hiljaista joka puolella,joka oli mainio asia, Edestakas käveleviä hoitajia, sänkyjä ja hissukseen vieruskaverin kanssa puhuvaa hoitajaa. Ihmettelin, että ei ole kipuja ollenkaan? Pöhnänen olo oli kyllä. Pyysin lehden ja vettä. Sain nousta pukemaan hetken päästä omat vaatteet ja mennä toiseen odotustilaan istuskelemaan tunniksi. Vihdoin pääsin puhelimen kimppuun! Huono kenttä oli kyllä. siinä odotellessa lisää vettä siemauksina ja toinen mehujää.
Taksikin tilattiin ja matkalla puhuttiin kaikenlaista kuskin kanssa, Mitä nyt voi puhua kun on villasukka suussa :D Hitaasti ja hiljaa.
Matkalla tuto alkoi sen verran palautua että tul sellainen olo että on roska kurkussa ja että se pitää saada pois, meinas oksettaa mutta siihenkin totuin ja sama tunne tuntuu edelleen.
Lääkettä naamaan kotona ja päivä unet 2 h pätkissä, kuiva alkaa hieman yskittää.
Muistuttaa hyvin paljon flunssan aikaist kuivuutta ja nieltäessä heikkoa kipua. Vettä tissuttelen tässä koko ajan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin ja palvelu hyvinkään sairaalassa pelaa ja ovat ammattitaitoista väkeä!
Nyt sitten odotellaan jos kivut riehaantuu vielä.
Kurkku on käynyt vähän kipeämmäksi ja vettä jos juo liikaa niin tulee nenästä :D Otin just lääkkeet..
Mulla oli pienet nielurisat, mutta kyllä ne on aika syvät niistä saanu kaavittua.
Kuvat löytyy ennen ja jälkeen.
Polttivat ilmeisesti koko leikkaus alueen.
Oireina on muuten myös ollu sitkeä lima nielussa.
Nyt on viikko kulunut nielurisaleikkauksesta. Lima on hävinnyt , mutta peitteet ei. Eilen vuosi verta yhdestä nurkasta mutta sain sen tyrehdytettyä imeskelemällä jääpaloja. Joita on menny viikon aikana sellanen noin 3l. Jää vettä lasissa ja pullossa on ollu mun seurana koko ajan. Kivut on pysyny siedettävänä . Kolmannen päivän kohdal maha tuli kipeeks ja pitäydyin vain yhden sortin särkylääkkeissä nin helpotti. Lääkkeen otto väliä ei missää nimes kannata jättää yli 6 h aamuisin hyvä et on saanu pillerin alas. Ja se 15 min sitä kirvelyn ja jomotuksen määrää! Aika on menny leipomisessa, pyykätessä ja siivoillessa. Pari risua kävin ulkoo heittää pois nurtsilta. Tietokoneel on saanu suurimman osan kuluu vähä telkkaria :)
Haju on ihan käsittämätön mitä nielusta lähtee. Ei oo toi miekkonen paljo lähennelly ja nukkumaan mennes on kuulemma parempi tulla samaan aikaan nukkumaan muute huone haisee ja lähtee taju jo kynnyksellä ! :D ja takas ei kannata tulla jos lähtee :D Autolla kävin hoitelee asioita ja vierailee parilla kaverilla. Vaikka olenkin osa työssä tien päällä ni silti huomas et ajaminen panacodin kans vaatii hurjaa keskittymistä. Mielummin möllötän kotona :/
Lääkkeitä otan taas 4-5 h välein päivisin . Yöt 6h panacod ja ketomax 100 mg. Neki loppuu kohta. Täytys kai käyä kinuu lisää ,,,, vatsan suoja pillerin otin tänää. Joko kivut vähälisääntyny tai lääkeiden teho heikentyny