Edwin Linkomies, Vaikea aika, s.86:
"Jos näet Suomi olisi tahtonut säilyttää rauhan, olisi ollut luonnollista, että ennen kuin ryhdyttiin toteamaan sodan syttyminen, olisi käännytty Neuvostoliiton hallituksen puoleen tiedustelemalla sen tarkoituksia. Sellaiseen tiedusteluun ei kuitenkaan ryhdytty, eikä Moskovan-lähettiläämme ministeri Hynnisen sähkösanomaan, johon sisältyi Suomen asennetta koskeva Molotovin kysymys, lähetetty minkäänlaista vastausta, vaan päinvastoin kiirehdittiin eduskunnalle tiedottamaan sodan syttyneen. Hallitukselle oli siis tärkeää mahdollisimman nopeasti käyttää hyväkseen Neuvostoliiton ilmavoimien toimittamia pommituksia muodollisen sodanjulistuksen antamiseen. Myöhemmin ilmeni, että hallituksen tarkoituksena vielä 25. päivänä aamulla oli ollut antaa eduskunnalle tiedonanto, jossa ei olisi tehty viimeistä johtopäätöstä sodasta, mutta päivän kuluessa suunnitelma oli muuttunut. Mielestäni tätä ei voi selittää muulla tavoin kuin että saatuaan Hynnisen sähkeen hallitus - tai paremminkin sanoen sen sisärengas - alkoi pelätä etteivät venäläiset ehkä jatkaisikaan sotatoimiaan. Vieläpä olisi ollut mahdollista, että jos olisi ryhdytty diplomaattiseen ajatustenvaihtoon, olisi voinut syntyä tilanne, jossa Suomi ei olisi enää saanut tilaisuutta työntää syytä suhteiden katkeamisesta Neuvostoliitolle. On siis historiallisen totuuden nimessä todettava, että Suomen hallitus tahtoi sodan syttymistä."
"Jos näet Suomi olisi tahtonut säilyttää rauhan, olisi ollut luonnollista, että ennen kuin ryhdyttiin toteamaan sodan syttyminen, olisi käännytty Neuvostoliiton hallituksen puoleen tiedustelemalla sen tarkoituksia. Sellaiseen tiedusteluun ei kuitenkaan ryhdytty, eikä Moskovan-lähettiläämme ministeri Hynnisen sähkösanomaan, johon sisältyi Suomen asennetta koskeva Molotovin kysymys, lähetetty minkäänlaista vastausta, vaan päinvastoin kiirehdittiin eduskunnalle tiedottamaan sodan syttyneen. Hallitukselle oli siis tärkeää mahdollisimman nopeasti käyttää hyväkseen Neuvostoliiton ilmavoimien toimittamia pommituksia muodollisen sodanjulistuksen antamiseen. Myöhemmin ilmeni, että hallituksen tarkoituksena vielä 25. päivänä aamulla oli ollut antaa eduskunnalle tiedonanto, jossa ei olisi tehty viimeistä johtopäätöstä sodasta, mutta päivän kuluessa suunnitelma oli muuttunut. Mielestäni tätä ei voi selittää muulla tavoin kuin että saatuaan Hynnisen sähkeen hallitus - tai paremminkin sanoen sen sisärengas - alkoi pelätä etteivät venäläiset ehkä jatkaisikaan sotatoimiaan. Vieläpä olisi ollut mahdollista, että jos olisi ryhdytty diplomaattiseen ajatustenvaihtoon, olisi voinut syntyä tilanne, jossa Suomi ei olisi enää saanut tilaisuutta työntää syytä suhteiden katkeamisesta Neuvostoliitolle. On siis historiallisen totuuden nimessä todettava, että Suomen hallitus tahtoi sodan syttymistä."
Vastaukset 13
Vanhimmat
... totta, mutta miten sota oltaisiin voitu välttää? Ei mitenkään. Nyt onneksemme Saksa oli puolellamme taistelussa verivihollistamme vastaan...
on näin hyvin selvitty, voidaan netissä jossi-
tella keskellä kirkasta päivää. Jos ei olisi
'erillissotaan ajauduttu/alettu/jouduttu, olisi
jouduttu Saksan ja NL:n väliin, eikös niitä sake-
manneja ollut jo Pohjois-Suomi pullollaan?
Olisi voinut rintama kulkea kahdesti yli Suomen
ja jouduttu kahden tuhatvuotista valtakuntaa
rakentavan miehittämiksi.
'Hyvänä kakkosena selvisi maaliin pieni, mutta
sisukas Suomi'
Osuit naulan kantaan. Pahin mahdollinen vaihtoehto olisi ollut joutua ensin Saksan armeijan jalkoihin ja sen jälkeen neuvostoliitolaisten. Mitenkä ne viimeksi mainitut olisi saatu maasta pois?!
Ei saksalaisia olisi tullut Pohjois-Suomeen ilman sitä sotaa.
mahtoi tulla Pohjois-Suomeen, ja miten lie
ryhmittyneet. Monet lähteet kertoo saksalaisten
olleen Lapissa jo ennen jatkosodan alkua. Jos ei
oltaisi lähdetty mukaan, olisi Lappi ja Etelä-
Suomi voinut tulla sotanäyttämöksi?
Kun saksalaiset alkoivat piirittää Leningradia, eivät he olisi jättäneet pohjoispuolta avoimeksi. Kyllä he olisivat hyökänneet röyhkeästi Suomenkin kautta elleivät suomalaiset olisi olleet jo Rajajoella. Suomea olisi odottanut Viron kohtalo osapuolten sotanäyttämönä, ja se vasta olisi ollut tuhoisaa se.
Taidat selitellä asioita vain tsellesi.
Jos Neuvostoliitto olisi halunnut antaa Suomelle "diplomaattisen" näpäytyksen ja esittänyt pommituksilla kainoa "mistä on kyse"-tiedusteluvistiä, se olisi valinnut pommitusten kohteeksi jonkin sotilaskohteen, kuten esim. Utin tai jonkun muun rajakohteen, jonka se katsoi uhkaavan turvallisuuttaan. Valitsemalla siviilielämää elävän pääkaupungin - se tietoisesti pyrki lamaannuttamisvaikutukseen eli sotaan tai antautumiseen!!! Suomi valitsi näistä kahdesta sodan.
Neuvostoliiton diplomatia ei olisi voinut olla niin avuttoman typerä ja käsittämättömän tolkuton, että pudottamlla pommeja pääkaupungin siviilikohteisiin, se halusi vain "neuvotteluja". Tosi on, muu on uskontoa!!!
Muutoin, aika harvoin sota alkaa molemminpuoleisella ja yhtäaikaisella sodanjulistuksella. Yleensä sota alkaa toisen maan hyökätessä toisen maan kohteita, useasti juuri siviilikohteita vastaan ja toisen todetessa joutuneensa sotaan. Siviilikohde valitaan sotataktiikassa siksi, että mahdollisimman paljon pyritään aikaansaamaan tuhoa ennekuin joukot sitoutuvat sotilaalliseen vastarintaan, ilmapuolustusjärjestelmiin yms.
Kyseessä oli vain Edwin Linkomiehen (kok) omakohtainen todistus asiasta, ei minun.
Älä agitoi täällä Suomen "syyllisyyden" puolesta, sinut on jo nähty. NL suunnitteli jo puoli vuotta ennen Suomen valtausta, ja harjoitteli jopa Mainilan laukauksia. Marssiooppaat oli tehty Helsinkiin asti ja vielä Saksan kanssa oli NL tehnyt sopimusken Euroopan jakamisesta etupiireihin. Talvisota olisi syttynyt JOKA TAPAUKSESSA halusi Suomi sitä tai ei. Ja miksi ihmeessä olisi halunnut?
Eli täysin surkea yritys tehdä Suomea syylliseksi ja halukkaaksi Talvisotaan. Lopeta jo.
Sodan jälkeen Linkomiehellä lienee ollut kaikenlaista selitettävää. Ylimalkaan muut tekivät virheitä, mitä hallituskumppanitkin hiukan paheksuivat.
Eli loppujen lopuksi jäi kaksi kantaa punnittavaksi: Linkomiehen ja jonkun jätkän netissä.
Ei Linkomieskään yksin sotaa julistanut. En tiedä toivoiko Linkomies itse sodan syttyvän. Ehkäpä tämä olikin Neuvostoliiton ja Linkomiehen salajuoni, jotta Suomi saataisiin sotaan. Näkyvin toimija tosin oli Neuvostoliitto.
Ei Suomen olis tarvinnut kiirehtiä julistusta sodasta. Sehän vallitsi jo, sen oli Neuvostoliitto aloittanut pommituksilla Helsingin siviilikohteisiin. Mitä kiirettä siinä enää oli.
Olisiko pitänyt lähetellä sähkeitä pommittajille ja kysellä, mikä on kyseessä ja milloin seuraava laivue tulee.
Sotatilanteen toteaminen merkitsi käytännössä vain eräitä Suomen sisäisiä hallinnollisia, valtuuksia ja päätösvaltaa koskevia muutoksia. Niillä oli kiire ja merkitsivät mm. eräiden ministereiden asemaan muutoksia. Itse sotahan oli jo tosiasia.
Asiaa hieman toiselta kantilta!
Miten Suomessa voitiin olla niin varmoja siitä, että pystymme estämään valtauksen?
Jotkuthan täälläkin väittävät, että Stalin jo tuolloin valmistautui valtaamaan koko Euroopan ja Maailmankin! Entäs Suomi sitten?
Mannerhein ja Paasikivi ainakin olivat sitä mieltä, että kusessa oltiin.
En tietenkään mitenkään puolustele Nl:n hyökkäystä, enkä ole nähnyt kenenkään muunkaan tällä palstalla niin tekevän.
Olihan Suomi toki valmistautunut sotaan, eihän sitä käy kieltäminen; yhteiskuntasopimus vasemmistososialistien kanssa oli jo tehty, ja joukkoja oli keskitetty itään jo kesästä lähtien.
Mutta jos itse Marski, entinen tsaarin upseeri, oli sitä mieltä, että vanjoille tulee antaa hieman periksi, niin kenellä tai keillä saattoi olla sellainen tieto asiaintilasta, että hän (tai he) saattoivat olettaa Suomen todella selviävän hyökkäyksestä elävänä?