On monenlaisia suhteita

omenakranssi kirjoitti:

Aina ei löydä sitä mitä etsii. Silloin on tyydyttävä siihen mitä löytää. Näin on minulle käynyt ja se toimii aika hyvin. Muutaman vuoden ajan olen etsinyt naisena miespuolista kumppania. Olen törmännyt vaikka mihin. Hyväksi olen havainnut itselleni, siis mihin olen joutunut tyytymään kun rakkaani on vielä jossain, kolmen miehen yhdistelmän Heistä kukaan ei halua sitoutua ja ollaan sovittu että seksi ei kuulu meidän suhteeseen. Siis kenenkään heistä kanssa, vaikka moni sanoo ettei mies ja nainen voi olla vain kavereita, se ei meidän välillä pidä paikkaansa. Tapaan yhden heistä joka maanantai iltana, se sopii ainoastaan hänelle. Joskus kyllä on poikkeuksiakin, me ollaan vertaistuki henkilöt. Toista miestä olen tavannut jo viiden vuoden ajan todella satunnaisesti. Häntä tiesin odottaa elämääni jonkun kuukauden ajan, kun olin nähnyt niin selvän unen hänestä. Meille kävi tosi tyhmästi, kun minä rakastuin häneen heti enkä saanut vastarakkautta niin kaverisuhteeksihan se meni. Ja sitten hän rakastui minuun mutta se oli myöhäistä. Mä en ole voinut rakastaa häntä kun olin jäänyt ilman vastakaikua. Tosi tyhmää nyt taas kun tätä ajattelen, mut edelleenkin me silloin tällöin trefaillaan. Tää on jotenkin päättymätön tarina, me ollaan seurusteltu kyl muidenkin kanssa täs viiden vuoden aikana kumpikin. Mönkään on mennyt kummallakin ja sit me saunotaan yhes ja puidaan toistemme suhteita ja ihmetellään tätä kummaa ystävyyttä. Kyl must tuntuu kun me oltais ja vanha pariskunta, vaikkei ollakkaan. Tää elämä on hyvä kun tän elää, eikä jää haaveilemaan. Sithän mul on aika uus mies kuvioissa deittisivujen kautta, sopivasti samasta kaupungistakin. Hän halusi tulla käymään luonani heti samana päivänä, mietin kyl et kannattaaks. Se johtui hänen kummallisista työvuoroista, koska muuten olis ollut viikon päästä seuraava mahdollinen aika. En oikein ehtinyt paljoa ajatella hänestä sen kummempaa, kun hän jo soitti ovikelloa. Siinä kun juteltiin, tajusin ettei meidän välillä ole yhtään mitään kipinää. Ja tarviiks sitä heti ollakkaan, muttei sitä ole kyl tullutkaan. Ollaan tavattu kerran kuussa, hänen töiden vuoksi. En ole kyl ennen tavannut niin kylmänviileää miestä. Mutta hänen seurassaan tunnen kuitenkin oloni turvalliseksi. En kyl pidäkkään sellaisista lässyttäjisyä ja pai pai. Sisälläni vaan tiedän et ihan sama vaikken häntä tapailisi, mihinkään se ei johda. Mekin ollaan sovittu kaveruudesta. Kaikki tietävät toisistaan, eivät ole tavanneet toisiaa. Ehkä pitäis, vai pitäiskö. Olen ollut niin kauan yksin ja pidän omasta reviiristäni jo ehkä liikaakin. Se tuo oman haasteensa mun omalle rakkaalleni, sitten kun hänet tapaan. Ehkä voinkin muuttaa hänen luokseeen ja jättää täällä kaiken entisen taakseni. Se on tää ikä kun auttaa mua nyt etten tarvi miestä ihan iholleni. Siksi kaveeraan näiden kolmen niin erilaisen miehen kanssa etten ihan unohtaisi että miehetkin on olemassa. HYVÄÄ NAISTENPÄIVÄÄ KAIKILLE NAISIKSI SYNYTNEILLE

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä