Tieteen rakkikoiran kontribuutio

Huomasin äskettäin, että Tieteen rakkikoira, Raimo Lonka, oli kuukausi sitten ottanut blogissaan kantaa keskusteluun ligniinistä, ja väitti siinä etten ole ymmärtänyt Leisolan väitteitä ekosysteemin kokonaissuunnittelun puolesta oikein.

Karvakuono kirjoittaa:

”Nimimerkki solon1 kirjoittaa:”

"Leisola vättää, ettei luonnosta löydy ligniiniä ravinnokseen käyttäviä organismeja, ja että tämä todistaa siten ekosysteemien suunnittelun."

Tästä hän jatkaa:

”Nimimerkin esittämä tulkinta on virheellinen ja yksinkertaistava. Matti Leisola ei väitä, että luonnosta ei löytyisi ligniiniä ravinnokseen käyttäviä organismeja. Leisola kirjoittaa evolutionnews.org sivustolla:”

"...puussa olevaa ligniiniä hajottavat vain lahottajasienet ja ne tarvitsevat siihen energiaa. Jotkut bakteerit kykenevät rajoitetusti käyttämään näin syntyviä monomeereja energian ja hiileen lähteenä... mutta ne eivät kykene itse hajottamaan ligniiniä."

Karvakuono ei selvästikään ole seurannut keskustelua kokonaisuudessaan, mutta kirjoitin alun lainauksen pohjautuen intelligentdesign.fi sivuston kirjoituksen kohtaan, jossa todettiin: ”Artikkelissa tutkijat pohtivat, miksei mikään eliö maaperässä tai kasveissa käytä ligniiniä ruoakseen." 

Kirjoitin heti karvakuonon lainaamaa kohtaa seuranneessa kappaleessa: ”Leisolalle on esitetty aikaisemmin valkolahosieniä, joita on pidetty ainoina organismeina, jotka kykenevät mineralisoimaan ligniinipolymeeria. Leisola ei kuitenkaan täysin hyväksy tätä ehdotusta, koska valkolahosieni tarvitsee siihen paljon energiaa.”

Huomautin siis itse, että Leisola painottaa energian tarvetta ligniinin hajottamisessa, vaikka intelligentdesign.fi sivuston artikkelissa kirjoitettiin toisin. Totesin myös, että nykyisin tunnetaan jo useita bakteerisukuja, jotka hyödyntävät ligniiniä riittävän tehokkaasti ravinnokseen ollakseen erittäin elinkelpoisia.

Karvakuono painottaa Leisolan tarkoittaneen ligniinin hidasta hajoamista suunnitteluargumentissaan, ja toteaa seuraavaa:

”Maaperän humuskerroksen olemassaolon mahdollistava ligniinin hidas hajoaminen on siis selitystä vaativa havainto. Kehitysopilla ei ole tähän havaintoon mitään erityistä selitystä. ”

http://tieteenrakkikoira.blogspot.fi/2015/02/ligniinikeskusteluun-tarkennusta.html

Paitsi, että todellisuudessa on. Tämä olisi selvinnyt myös karvakuonolle, jos hän olisi yhden lainauslouhinnan sijaan lukenut myös jatkokeskustelut aiheesta. Siinä kirjoitin seuraavaa:

”Ligniinin evoluutiota on myös aiemmin selvitetty, ja tutkimuksissa on havaittu sen muuntumista erilaisilla kasveilla. Ligniinin alkuperä on kuitenkin pysynyt osittaisena mysteerinä. Ligniininin tuottoon johtavan metaboliareitin oletettiin pitkään kehittyneen alun perin joillekin sienille, ja esimerkiksi valkolahosienet hyödyntävät sitä edelleen, vaikka eivät kovin tehokkaasti.

Nyt uusi tutkimus on selvittänyt, että kasvien käyttämät monimutkaiset kemialliset reitit aromaattisiin aminohappoihin, joita eläimet käyttävät omien välttämättömien proteiinien valmistukseen, on jäljitettävissä kahteen muinaiseen bakteeriryhmään. Tämä sama reitti valmistaa myös satoja kemiallisia yhdisteitä, joista yksi tärkeimmistä on ligniini.

"A fundamental chemical pathway that all plants use to create an essential amino acid needed by all animals to make proteins has now been traced to two groups of ancient bacteria. Researchers describe in a new article how they traced the phenylalanine pathway to two groups of bacteria. "Our question was how plants can produce so many different kinds and amounts of these aromatics, particularly the phenylalanine-derived compounds," they explain."

"Plants use this pathway to make natural products that are vital to plants and also to our food, medicine, fiber and fuel. One of the most important is lignin, found in the plant cell wall, which allows trees to stand tall and transport water."

Tutkijat yllättyivät siitä, ettei sekvenssien tutkiminen johtanutkaan sieniin, kuten he olivat olettaneet. Tulokset kertovat, että tämä kaikkien kasvien käyttämä perustavaa laatua oleva kemiallinen reitti on vielä vanhempi kuin tutkijat olivat ennakoineet. On hyvin vaikea keksiä syytä, että miksi älykäs suunnittelija olisi luonut muutamalle bakteeriryhmälle lähes identtiset entsyymien sekvenssit kasvien kanssa, koska ne eivät ole hyödyntäneet niitä samoin kuin kasvit ovat evoluution myötä alkaneet hyödyntää.

Jatkuu.