Palstalla on liikaa sen miettimistä, onko pituus, rumuus etc. naisten kiinnostuksen estävä vika. Jos ei kelpaa, niin helposti miettii johtuuko se jostain puutteesta.
Yllätys: Nainen haluaa jonkun ainutlaatuisen eikä mitään täydellisen miehen prototyyppiä.
Olen tavannut miehen, joka oli kaikkea mitä "pitää": pitkä, keskustelutaitoinen, huomioonottava, hygieniastaan huoltapitävä, älykäs, menestyvä. Mutta jotenkin persoonaton. Oli jopa ulkonäöllisesti lähellä omaa tyyppiä muttei ihan. Jos kaikki miehen ominaisuudet olisi pisteyttänyt niin olisi ollut kasin-ysin mies. Mutta mikään ominaisuus ei ollut täyttä kymppiä.
Yleensä rakastuminen tapahtuu erityisten ominaisuuksien takia, niiden joista henkilö jää mieleen. Ei minkään pisteytyksen. Siksi niillä pahimmilla mulqvisteillakin on vientiä enemmän kuin tylsimyksellä. Niillä on jokin ominaisuus, johon rakastutaan.
Mitä enemmän nainen on tunneihminen kuin järki-ihminen, sitä varmemmin päätyy suhteeseen "huonon" miehen kanssa. Mutta kaikki naiset ovat pohjimmiltaan tunneihmisiä, eli ottavat sen kiinnostavimman miehen oman järkevyyden rajoissa.
Tämä on palstalla oivallettu, mutta ihme ettei siitä ole vedetty oikeita johtopäätöksiä vaan edelleen keskustellaan joistain yksittäisistä ominaisuuksista ja niiden pahuudesta.
Yllätys: Nainen haluaa jonkun ainutlaatuisen eikä mitään täydellisen miehen prototyyppiä.
Olen tavannut miehen, joka oli kaikkea mitä "pitää": pitkä, keskustelutaitoinen, huomioonottava, hygieniastaan huoltapitävä, älykäs, menestyvä. Mutta jotenkin persoonaton. Oli jopa ulkonäöllisesti lähellä omaa tyyppiä muttei ihan. Jos kaikki miehen ominaisuudet olisi pisteyttänyt niin olisi ollut kasin-ysin mies. Mutta mikään ominaisuus ei ollut täyttä kymppiä.
Yleensä rakastuminen tapahtuu erityisten ominaisuuksien takia, niiden joista henkilö jää mieleen. Ei minkään pisteytyksen. Siksi niillä pahimmilla mulqvisteillakin on vientiä enemmän kuin tylsimyksellä. Niillä on jokin ominaisuus, johon rakastutaan.
Mitä enemmän nainen on tunneihminen kuin järki-ihminen, sitä varmemmin päätyy suhteeseen "huonon" miehen kanssa. Mutta kaikki naiset ovat pohjimmiltaan tunneihmisiä, eli ottavat sen kiinnostavimman miehen oman järkevyyden rajoissa.
Tämä on palstalla oivallettu, mutta ihme ettei siitä ole vedetty oikeita johtopäätöksiä vaan edelleen keskustellaan joistain yksittäisistä ominaisuuksista ja niiden pahuudesta.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Eihän kukaan muu pisteytäkkään kun ätmit. Normaali mies tapaa normaalin naisen. Ätmi odottaa että meganfox laskeutuu taivaista ja vie poikuuden.
Ja näin sanoo katkera ja vanha yh?
Joka luultavasti päätyi asemaansa hypergamian vuoksi.
Tuollaisia juttuja ruikuttavat naiset, jotka ovat käyttäneet seksuaalista valtaansa väärin, ja ylimielisesti.
mitäs ruikutusta tuossa oli?
Siitä, että miehillä ei saisi olla standardeja, eli toisin sanoen ruikuttamista kun edes ätmit eivät suostu aisureiksi.
Tapasit lähes täydellisen miehen, eikä sekään kelvannut sinulle, koska haluat täydellisen. Oletpa nirso!
Ei, kun ottaisin mieluummin sen joka on jossain täydellinen kun kaikessa melkein.
Haluat pelimiehen eikä kilttiä miestä jonka rationaalisesti kuvittelet haluavasi.
Herra täydellinen mokasi mahdollisuutensa olemalla huomaavainen ja kiltti, eikä viisarisi värähtänytkään moisesta. Hänen olisi pitänyt olla se mies johon et uskonut rakastuvasi mutta joka vain jotenkin sytytti.
Lähemmäs, hipaistaan käsivartta, sitten kädet vyötäisille ja pian reisille, kaavamaisien pelimiesrutiinien mukaisesti. Lopputuloksena joko yök tai aah.
En halua pelimiestä, koska käytän _myös_ järkeä. Mutta sanotaan nyt että ne ominaisuudet jotka tekevät miehestä ihanan voivat samalla tehdä hänestä vähän haastavan kumppanin. Itseeni vetoava vahva persoona voisi olla oikea määritelmä.
Edellisen diagnoosia voisin päivittää tuon kommenttisi perusteella muotoon: haluat jännämiehen.
Mikähän helvetti teistä ämmistä tekee noin tanan tyhmiä? Oletko miettinyt?
Kokolailla noin minäkin sen sanoisin.
Paitsi että tuo edustaa sellaista naista, jolla on joku sekopäinen standardi mikä miehen pitää osata täyttää, tai sitten se on lukenut cosmosta minkälainen on "tosimies" ja miehen pitää osata täyttää sekin.
Se, ettei vahingossakaan itse auteta oikeaan suuntaan tai että tiputetaan mies joka oli täydellinen, ei ole millään tapaa johdonmukaista tai loogista toimintaa. (Sanon tämän silläkin uhalla, että me puhumme naisista, jotka tunnemme kyllä).
Eli haluat pelimiehen. Juuri sellaisen miehen jolta löytyy itsevarmuutta (koska on tottunut pokaamaan naisia), määrätietoisuutta (koska on tottunut pokaamaan naisia) mutta jonka sitouttaminen on haastavaa (koska on tottunut olemaan pelimies) ja jonka kanssa elämä on tunteiden vuoristorataa (koska on tottunut pelaamaan).
En halua miestä, jonka ensisijainen harrastus on naisten iskeminen. Tällaisella on ulkoinen olemus kunnossa, mutta sisältä täyttä tyhjää.
Kukaan ei halua miestä jonka ensisijainen harrastus on naisten iskeminen. Mutta ne taidot joita siinä oppii kelpaavat kyllä, ja ovat nimen omaan sitä kemiaa. Kun mies tuleekin lähemmäs kuin on ensitapaamisella soveliasta, katsoo silmiin keuemmin kuin on tarpeen, vie halatessa käden vyötäisille eikä olkapäälle, osaa viedä tilannetta eteenpäin niin sulavasti että matka etenee kuin itsestään kohti panokuutiota. Käyttäytyy rennosti, kuin mies joka ei tarvitse naista (lue: tarvitsee muttei juuri sinua). Nämä pelimieselkeet ovat käytössä nopeasti, silloin kun muut vielä käyttäytyvät pidättyvästi koska eivät tunne sinua. Sinun tulkintasi on, uih kemiaa kaikki vain tapahtuu.
Mikään tästä ei ole kemiaa, vaan taitoa jonka mies oppi pokaillessaan kymmeniä tai satoja naisia.
Ja siinä on se maaginen ominaisuus johon rakastut, hupsista rakkautta ei voi järjellä selittää ym lasten loruja.
Alle 180cm pitkä mies ei ole kiinnostava.
Aloittaja oli vissiin nainen, joka etsii särmikästä miestä. Jos yksi ominaisuus on napakymppi, vikojakin annetaan anteeksi.
Minä miehenä olen tullut omassa parinvalinnassani juuri päinvastaiseen lopputulokseen. Minkään ominaisuuden ei tarvitse olla kymppi, mutta mikään ei saa erityisesti ärsyttää. Yksikin isompi ärsytyksen aihe kun saa sellaiset mittasuhteet, että se peittää alleen loput kymmenen hyvää.
Monenko yh:n äpärälapset olet elättänyt?
En ensimmäisenkään. En minä ole super-atm. ;-)
Tässäpä se on, eli ollakseen kiinnostava niin yhden ominaisuuden pitää olla superhyvä tai sitten pitää olla tasaisen keskiverto.
Mutta, lisäisin vaan että luulen ominaisuuksien olevan enemmän binäärisiä kuin kouluasteikolla 4-10 vertailtavia. Eli, ominaisuus on joko 0 tai 1, "ei" tai "kyllä", "en panisi" tai "panisin"... eli keskiverto ihmisominaisuuksien asteikolla on oikeasti aika jees, kuten "8" kouluasteikolla. Ja "4-7" on sitten "ei kelpaa koskaan". Eli on kahdenlaisia tyyppejä, "4-7" arvosanan ja sitten "8-10" arvosanan. Näihin sitten kuulutaan tavalla tai toisella.
Olen samaa mieltä.
Naiset kuvittelevat että esimerkiksi mies valitsee kauneimman, nuoreimman jne.
Itse valitsisin sen joka ärsyttää vähiten ja joka täyttää tietyt peruskriteerit ja jonka kansas tulee toimeen.
Ei se auta mitään jos on vaikka minkälainen herkkupeppu ja muka-älykäs jos henkilön käytös on mm. ärsyttävän naisellisen narsistista.
Valitettavasti laatunaisia Suomessa on harvassa joilla ominaisuudet olisivat tasapainoissa.
Olen huomannut että miehillä "tosi mukava" voi kuvata myös kiinnostavaa kumppaniehdokasta. Naisilla harvemmin. Ehkä miehet siksi pyrkivät olemaan mukavia ja harmittomia, että saisivat mukavan naisen. Naiset taas yrittävät olla tulisia ja temperamenttisia että saisivat intohimoisen miehen.
Tää on kyl hyvä erottelu. En usko, että se menee ihan sukupuolen mukaan, vaan temperamenttia ja helpoutta arvostavia on molemmissa sukupuolissa. On hyvä tietää mtiä arvostaa ja toimia sen mukaan.
Niin, temperamentti varmaan helposti liitetään itsevarmuuteen: uskaltaa tehdä asioita, koska tunteet käskevät. Se on seksikästä. Naista kun kiehtoo miehessä etenkin itsevarmuus, miestä taas ehkä kiehtoo temperamentisessa naisessa se kesyttämisen haaste (?). No, en tiedä koska ei ole kokemusta niistä naisista.
Itsevarmuus temperamentin turvin on kuitenkin eräänlaista automaattista, "tyhmää" itsevarmuutta jota ei aina voi hallitakaan. Toisin on sitten älykkäästi itsevarmojen kanssa, jotka pystyy analysoimaan tilanteen ja päättämään optimaalisen toimintatavan jolla haluttuun maaliin päästään. Mutta ne on vähän pelottavia tapauksia tavallaan... temperamenttinen itsevarmuus on helpommin ymmärrettävä ja romantisoitava ominaisuus, jopa.
Aloittaja puhuu täysin totta.
Siksihän miehen ei missään tapauksessa kannata olla vaikkapa deiteillä se liian kohtelias, turvallinen ja mukava vaihtoehto. Sillä kohteliaalla käytöksellä ei varmasti herätä naisessa pahennusta. Jää mieleen ihan ok miehenä. Mutta jos ei ota riskiä herättää pahennusta, ei myöskään herätä mitään muitakaan tunteita.
Se kohtelias mitäänsanomaton tavismies yrittää iskeä kymmentä naista. Jokaisen mielestä mies on mukava, mutta siinä kaikki. Ei se riitä suhteeseen. Se riittää siihen että mies saa naiselta kommentin "joku nainen saa sinusta vielä hyvän miehen".
Huonosti käyttäytyvä perusurpo mies yrittää härskisti ja röyhkeästi samaa kymmentä naista. Luultavasti suututtaa tai herättää pahennusta yhdeksässä näistä. Nämä yhdeksän naista ajattelevat että olipa urpo mies. Mutta yhden kohdalla se yritys meneekin putkeen ja nainen ajattelee, että olipa siinä hurmaava ja särmikkään itsevarma ja persoonallinen mies.
Sama pätee luonteen ja käytöksen lisäksi myös miehen pukeutumiseen, yms. Tavanomainen ja mitäänsanomaton on turvallinen vaihtoehto. Mutta turvallinen vaihtoehto ei auta pariutumaan.
Mitä hyvää voi olla alle 170 cm miehellä. Pitkä munakaan ei auta.
No ei, pitkä muna ei kyllä auta minkään kokoisella. Paksuudesta sen sijaan on naisellekin iloa.
Viimein tällekin tuli ihan julkinen vahvistus. Olen aina tiennyt olevani hyvin keskiverto kaikessa. Osaan jonkin verran monia asioita samoin kuin tiedän jonkin verran monista asioista. En vaan ole missään "kympin mies". Olen aina kadehtinut ja kunnioittanut ihmisiä, jotka ovat jossain asiassa hyviä, koska itse en siihen ole pystynyt.
Ilmankos naiset eivät ole kiinnostuneet minusta ikinä. Tähän voinkin päättää kumppanista haaveilun ja parisuhteen tavoittelun.
Jossain erinomaisuus on yleensä harjoittelun tulosta. Etkö ole yhtään kiinnostunut kehittämään itseäsi?
Harva nainen ymmärtää että pelimiestaidot ovat harjoittelun tulosta. Enemmistö naisista ajattelee että mies "jotenkin vain sytyttää" kemian, kohtalon tai muun liirumlaarumin ansiosta.
Tästä olen samaa mieltä. Vain harvoin on kyse pelkästä lahjakkuudesta. Se, etten olisi kehittänyt itseäni on taas mielikuvituksesi tuotetta. Tietyissä asioissa olen kehittänyt itseäni hyvin paljon. En koe silti olevan erinomainen missään tai voivani saavuttaa tuota tasoa, vaikka harjoittelisin kuinka paljon.
Tällaisena HMV-kaverina en vain ole kiinnostava. Seuraavaksi onkin kehitettävä itsestään pois turhat toiveet ja haaveet. Olen kyllä siinä suhteessa jo edistynytkin ja tunteetkin olen melkein onnistunut hävittämään.
Pääasia, että sytyttää. Jos se, että aikuisella miehellä on kokemusta sosiaalisesta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä naisten kanssa, tekee hänestä pelimiehen, niin sovitaan sitten niin, että kaikki naiset haluavat pelimiehen.
Yritin eilen tai toissapäivänä jossain ketjussa kysellä, että mikä se pelimies oikein on, mutta se ketju hautautui jo jonnekin. Jos pelkästään se, että osaa tehdä vaikutuksen naisiin, tekee miehestä pelimiehen, niin eihän siinä ole mitään negatiivista. Silloin Jännämiehenikin on pelimies.
Kyllä omassa päässäni olen ajatellut, että ns pelimies on mies, joka iskee naisia sieltä täältä ja pitää verkkoja vedessä samanaikaisesti useiden naisten kanssa, eikä sitoudu kehenkään emotionaalisesti. Pelimies voi olla myös naimisissa
Pelimies tietää miten missäkin tilanteessa sanotaan ja tehdään. Hän nauttii juuri siitä pelaamisesta, kun huomaa, että naiset tanssivat hänen pillinsä mukaan . Itsessäni on myös aimo annos tuota pelimiestä. Olen edelleen kömpelö noissa taidoissa, mutta ulkonäkö kompensoi asiaa jonkin verran.
"Yleensä rakastuminen tapahtuu erityisten ominaisuuksien takia, niiden joista henkilö jää mieleen. Ei minkään pisteytyksen."
Juuri niin. Ja kuten olen rumuuttaan valittavilla vastannut: ihmiseen ei ihastuta 'siitä huolimatta että tämä on ruma' vaan siksi että tässä on jotain ainutlaatuista, jotain sellaista mihin ihastutaan, olkoon se sitten vaikka vasemman silmän iiris.
Mutta alan olla aika varma siitä, että iso osa palstavakkareista on aleksityymikkoja. Kun ei tunnisteta tunteita eikä osata ilmaista niitä niin pitää puhua tasoista ja pisteistä ja kriteereistä ja millainen kenellekin 'kuuluu' tai millaiseen on 'oikeus'. Ihan kuin puhuisi vierasta kieltä tai täysin vieraasta kulttuurista tulevien kanssa. En voisi kuvitella käyväni live-elämässä tuollaisia keskusteluja ("minkä tasoinen tuo mies mielestäsi oli?" "minulla on oikeus 7 mieheen, koska itse olen 7" jne). Jos esimerkiksi joku mies kiinnittää baarissa huomion, niin kyllä se johtuu juuri siitä että hänessä _on_ jotain mikä kiinnittää huomion ("näitkö mitkä silmät", "katso mikä peppu").
Aleksitymia on kyllä erinomainen selitys monen palstamiehen asenteelle.
Silmät, peppu...eipä nuo sen kummempia perusteita kiinnostukselle ole kuin ihan tavalliset perushyveetkään. En kauheasti lähtisi noiden perusteella leuhkimaan tai muiden tunne-elämää mitätöimään.
"Olen tavannut miehen, joka oli kaikkea mitä "pitää": pitkä, keskustelutaitoinen, huomioonottava, hygieniastaan huoltapitävä, älykäs, menestyvä. Mutta jotenkin persoonaton. Oli jopa ulkonäöllisesti lähellä omaa tyyppiä muttei ihan. Jos kaikki miehen ominaisuudet olisi pisteyttänyt niin olisi ollut kasin-ysin mies. Mutta mikään ominaisuus ei ollut täyttä kymppiä"
Miesten kielellä, olet tavannut miesten Skodan. Hyvä ajettava, taloudellinen, tilava, hyvä jälleenmyyntiarvo, luotettava, hyvä talviauto jne, mutta mutta.
Silti joku haluaa sen Alfa Romeon, kun siinä on sitä luonnetta, vaikka talvella olisi kylmä tai ei kestä.
Jännämiehillä on hyvät ominaisuudet kun ne uskaltaa antaa nyrkkiä naisille ja naiset palkitsee jännämiehen pillulla aina.
Olen AP:n kanssa eri mieltä. Miehetkin kehittyvät. Ei kukaan ihminen ole täsmälleen samanlainen vuodesta vuoteen ja en tarkoita tällä ulkonäköä, vaan sitä, että esim. tuppisuu voi opetella seurallisemmaksi, tunteistaan puhumaton voi opetella puhumaan jne. Kummankin pitää sanoa, että mitä he suhteelta haluavat ja mikä ärsyttää, sillä pahinta on padota tunteet ja olla puhumatta, koska vuosien varrella katkeroituu.
Olen itse ollut tasaisen kasin miehen kanssa suhteessa. Toinen pitkä suhde oli taas miehen kanssa, jonka ominaisuudet vaihtelivat varmaankin laidasta laitaan eli kouluarvosana-asteikoilla esim. viitosesta ysiin. Voin sanoa suoraan, että tuo vuoristorata oli todella hermoja riipivää. Tämän suhteen jälkeen kaipaan todellakin sitä tasaisuutta.