Olen törmännyt naiseten sanomana ilmiöön, että he pitävät mestään maailman komeimpana. Mies on ikään kuin muuttunut komeimmaksi parisuhteen myötä.
Itselle ajatus on toisinpäin vieras.
Miten muut miehet. Onko teidän naisenne silmissänne maailman kaunein vai oletteko asian kanssa realisteja.
Itselle ajatus on toisinpäin vieras.
Miten muut miehet. Onko teidän naisenne silmissänne maailman kaunein vai oletteko asian kanssa realisteja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No, jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin ei tuo mitään kilpailuja tule voittamaan ulkonäöllään. Sitten taas toisaalta minun olisi kovin hankala ottaa vakavasti tilannetta, jossa kuvankaunis nainen olisi oikeasti kiinnostunut minusta.
"The screen door slams, Mary's dress waves
Like a vision she dances across the porch as the radio plays
Roy Orbison singing for the lonely
Hey, that's me and I want you only
Don't turn me home again, I just can't face myself alone again
Don't run back inside, darling, you know just what I'm here for
So you're scared and you're thinking that maybe we ain't that young anymore
Show a little faith, there's magic in the night
You ain't a beauty but, hey, you're alright
Oh, and that's alright with me"
Vieras se on meille tervejärkisille naisillekin :)
Kyllä, vaimoni on silmissäni kaunein nainen. Kauneus on aina katsojan silmissä.
Olen aiemmin ajatellut kuten sinä, siis kaikissa aiemmissa suhteissani. Toki tietyssä määrin joku mukava typy on näyttänyt nätimmältä, koska on ystävällinen yms. Ja joku ääliö on ollut ruma, koska on kyynaama. Eli siis hyvät ulkonäön piirteet on korostuneet (vaikkapa hymy), koska typy on ollut hyvä tyyppi. Mutta en ole ajatellut, että joku olisi ollut "maailman kaunein". En itseasiassa uskonut että maailman kauneinta on edes olemassa, sillä jokaisessa on jotakin kaunista. Mietin että miten olisi voinut esimerkiksi pistää järjestykseen jonkun todella seksikkään blondin ja uhkean naisen ja toisaalta jonkun seesteisen näyttävän kauniin virheettömäsi hymyilevän?
MUTTA 39 vuotiaana tapasin nykyisen kumppanini, jonka kanssa olen elellyt jo vuosia. Kauemmin kuin kenenkään muun kanssa aiemmin. Perheessä on lapsiakin jo. Ja kyllä, minun naiseni on minun silmissäni maailman kaunein.
Tiedän ettei hän ole maailman kaunein kaikkien muidenkin mielestä, mutta minun mielestä on. (Hän on kyllä kaunis ja näyttävä nainen varmasti muidenkin mielestä, mutta ei "maailman kaunein".)
Kun tapasimme, pidin häntä kauniina, mutta en maailman kauneimpana. Vasta tutustuttuani ja rakastuttuani koin, että hän on ylitse muiden myös ulkonäöllisesti. Oikeastaan kului vuosi, ennen kuin ajattelin hänestä niin. Mulla se ei siis tapahtunut yhdessä yössä kuin jokin salama taivaalta.
Maailmassa on muitakin kauniita naisia, mutta kukaan muu ei pysty säväyttämään minua edes ulkonäöllään kuten naiseni. Aamulla herätessään, tukka pystyssä, hän hymyilee ja kysyy että miten nukuit... Ei ole mitään kauniimpaa, ei vaan ole. Tai halatessaan sairastavaa lasta... Voi taivas miten lumoavan kaunis.
Romantiikka ja rakkaus on pilannut sinut, hyvä mies.
=D Hyvä heitto! Mutta jos tämä on pilaantumista, niin en valita. Voin suositella.
Täytyy kyllä sanoa, että sellaista imelää romantiikkaa meidän liitossa on aika vähän. Ollaan molemmat sellaisia käytännönläheisiä tyyppejä. Ihan normaalia arkea, tiiminä perheen huoltoa jne. Romantiikkaa on se, kun tehdään asioita toista auttaaksemme. Hyvä jos satun naisen synttärit muistamaan... Naistenpäivänä sentään suostuin katsomaan "romanttisen komedian", vaikka vihaan niitä henkeen ja vereen.=D
Koko sana maailman kaunein on täysin absurdi sillä ei sellaista voi edes valita koska maailmassa on miljoonia kauniita naisia ja jokaisella on oma makunsa ulkonäön suhteen.