Voisin kirjoittaa romaanin aiheesta mutta yritän tehdä lyhennetyn analyysin siitä kuinka todellisuudessa ulkonäöllä on kaikkein suurin merkitys parinvalinnassa.
No olen mielestäni palstalta tuttu alemmantasonmies. Pidän itseäni keskivertoa rumempana koska en ole koskaan ollut naisten suosiossa. En kouluvuosina enkä paljon sen jälkeenkään. Alkoholin käyttö ja netin ensimmäiset treffipalvelut 2000 luvun alussa avasi minulle pääsyn lopulta naisten maailmaan. Pidin naisia siihen asti jotenkin outoina eliöinä joiden kanssa ei vaan keksinyt mitään yhteistä juteltavaa ja koska he eivät ikinä kouluaikoina tulleet mulle juttelemaan en itsekään tiennyt mitä heidän kanssa jutella.
Lopulta löysin alkoholin ja tupakan ja baarielämän ja kas kummaa avautu naisen sielunmaailma mullekin. Hehän ovat liki tavallisia ihmisiä sillä erotuksella että niitä tekee mieli. Parisuhteita alkoi tulemaan ja menemään. Kun yhdestä suhteesta pääsi niin toinen alkoi ja nettideittailun konkarina 2000 luvun alku meiningissä jolloin se ei ollut kuin vain marginaali ryhmän touhua löytyi sieltä harvinaisen helposti tosissaan olevia naisia ja pääsi helposti treffeille ja parisuhteeseen. Mulle alkoi kerääntymään kokemusta naisista hyvinkin ja tähän päivään mennessä voin rehellisesti sanoa seurustelleeni (huom miehenä lasken noin kuukauden tapailunkin seurusteluksi) noin neljänkymmenen naisen kanssa. Yhdenillan jutut ja muut käsipäiväät ja ei oo kemiaat ei ole laskuissa mukana.
Mutta sitten tullaan tähän päivään. Kun nuoruusvuoden seikkailut on seikkailtu niin olen jo useamman vuoden halunnut tosissaan naista suhteeseen ja lapsia ja loppuelämän perhe elämää. Voin nyt sanoa että on aivan saatanan vaikeaa. Netti on mennyt täysin pinnalliseksi. Siinä missä 2000 luvun alussa pääsi treffeille lähes kenen tahansa naisen kanssa kun juttelit treffeillä tai chatissa niin nyt ei käytännössä kenenkään kanssa. Ja jos pääsee niin "ei oo kemiaa" Ennenkun joku tyypillinen palsta vinkuja tähän laukaisee sen perinteisen "hae ikäistäsi seuraa" niin voit pitää mölyt mahassasi sillä haen. Ehdoton rajani on -5v suuntaan tai toiseen. Ketään ei saa treffeille. No sitten jää baarit. Kun esittää jännämiestä kaljoineen ja tupakoineen joka taas ei niinkään muuhun elämääni kuulu löytää kyllä roolitus päällä naisen joko yhdeksi illaksi tai lyhyeen suhteeseen. Netissä täys vastaamattomuus ja hiljaisuus. Ei naiset kymmenen vuotta sitten selittäneet että "kun on viesti rajat yms" mutta kun se vastaaminen ei edes ole niistä rajoista kiinni sen näkee jo tilastoja lukemalla.
Mutta selvin asia minkä olen näissä suhteissani saanut selville on se että kaunis nainen on seurassani vain siihen saakka kunnes löytää komeamman ja taas vähemmän kaunis yleensä lihava tyytyy minuun siihen saakka kunnes laihtuu ja kysynnän kasvaessa vaihtaa seuraavaan. Toisin sanoen olen elänyt suhteissa jossa koskaan mua ei ole rakastettu. Olen ollut joko paremman puutteessa tai kun nyt just ei ole ketään muutakaan. Aina on lopulta jätetty. Toinen seikka on se että eron tullen koskaan kaunis nainen (hoikka) ei ole alkanut itkemään perääni mutta hyvinkin usein vähemmän kaunis(lihava) itkee että älä jätä (suluissa sekin että he ovat sen aloitteen jättämisestä aina tehneet). Eihän tuosta vaan voi vetää kymmenien naisien kokemuksella kuin sen johtopäätöksen että ulkonäkö on ainoa asia mikä vaikuttaa siihen saanko suhteen vai en ei se millainen olen persoonana. Siksi olen myös itsestäni muokannut pinnallisen ennenkun joku feministi ärähtää koska eihän se voi olla niin selvää muuten mun elämässä kuin se että ulkonäkö puhuu. Kaunis saa helposti uuden suhteen joten hänen ei tarvi itkeä perääni ja vähemmän kauniilla ei ole kysyntää joten mun perään ruikutetaan. Kummassakaan tapauksessa mua ei oikeasti rakasteta. Miksi sitten minun pitäisi valita sisäisen kauneuden perusteella kun naisetkaan eivät sitä tee.
No jos netissä nykyään pääsee edes joskus noin 2-4 kertaa vuodessa treffeille tulee alle puolessa tuntia "ei oo kemiaa". Kuka ja miten voi ihmisen sisimmän päätellä puolessatunnissa? Ei kukaan vaan jos se naama ei miellytä niin silloin "ei oo kemiaa" on helpoin synonyymi sanalle että olet ruma ja haen seuraavaa ei se kerro silti millainen luonne olen koska siihen luonteeseen ei edes haluttu tutustua.
No olen mielestäni palstalta tuttu alemmantasonmies. Pidän itseäni keskivertoa rumempana koska en ole koskaan ollut naisten suosiossa. En kouluvuosina enkä paljon sen jälkeenkään. Alkoholin käyttö ja netin ensimmäiset treffipalvelut 2000 luvun alussa avasi minulle pääsyn lopulta naisten maailmaan. Pidin naisia siihen asti jotenkin outoina eliöinä joiden kanssa ei vaan keksinyt mitään yhteistä juteltavaa ja koska he eivät ikinä kouluaikoina tulleet mulle juttelemaan en itsekään tiennyt mitä heidän kanssa jutella.
Lopulta löysin alkoholin ja tupakan ja baarielämän ja kas kummaa avautu naisen sielunmaailma mullekin. Hehän ovat liki tavallisia ihmisiä sillä erotuksella että niitä tekee mieli. Parisuhteita alkoi tulemaan ja menemään. Kun yhdestä suhteesta pääsi niin toinen alkoi ja nettideittailun konkarina 2000 luvun alku meiningissä jolloin se ei ollut kuin vain marginaali ryhmän touhua löytyi sieltä harvinaisen helposti tosissaan olevia naisia ja pääsi helposti treffeille ja parisuhteeseen. Mulle alkoi kerääntymään kokemusta naisista hyvinkin ja tähän päivään mennessä voin rehellisesti sanoa seurustelleeni (huom miehenä lasken noin kuukauden tapailunkin seurusteluksi) noin neljänkymmenen naisen kanssa. Yhdenillan jutut ja muut käsipäiväät ja ei oo kemiaat ei ole laskuissa mukana.
Mutta sitten tullaan tähän päivään. Kun nuoruusvuoden seikkailut on seikkailtu niin olen jo useamman vuoden halunnut tosissaan naista suhteeseen ja lapsia ja loppuelämän perhe elämää. Voin nyt sanoa että on aivan saatanan vaikeaa. Netti on mennyt täysin pinnalliseksi. Siinä missä 2000 luvun alussa pääsi treffeille lähes kenen tahansa naisen kanssa kun juttelit treffeillä tai chatissa niin nyt ei käytännössä kenenkään kanssa. Ja jos pääsee niin "ei oo kemiaa" Ennenkun joku tyypillinen palsta vinkuja tähän laukaisee sen perinteisen "hae ikäistäsi seuraa" niin voit pitää mölyt mahassasi sillä haen. Ehdoton rajani on -5v suuntaan tai toiseen. Ketään ei saa treffeille. No sitten jää baarit. Kun esittää jännämiestä kaljoineen ja tupakoineen joka taas ei niinkään muuhun elämääni kuulu löytää kyllä roolitus päällä naisen joko yhdeksi illaksi tai lyhyeen suhteeseen. Netissä täys vastaamattomuus ja hiljaisuus. Ei naiset kymmenen vuotta sitten selittäneet että "kun on viesti rajat yms" mutta kun se vastaaminen ei edes ole niistä rajoista kiinni sen näkee jo tilastoja lukemalla.
Mutta selvin asia minkä olen näissä suhteissani saanut selville on se että kaunis nainen on seurassani vain siihen saakka kunnes löytää komeamman ja taas vähemmän kaunis yleensä lihava tyytyy minuun siihen saakka kunnes laihtuu ja kysynnän kasvaessa vaihtaa seuraavaan. Toisin sanoen olen elänyt suhteissa jossa koskaan mua ei ole rakastettu. Olen ollut joko paremman puutteessa tai kun nyt just ei ole ketään muutakaan. Aina on lopulta jätetty. Toinen seikka on se että eron tullen koskaan kaunis nainen (hoikka) ei ole alkanut itkemään perääni mutta hyvinkin usein vähemmän kaunis(lihava) itkee että älä jätä (suluissa sekin että he ovat sen aloitteen jättämisestä aina tehneet). Eihän tuosta vaan voi vetää kymmenien naisien kokemuksella kuin sen johtopäätöksen että ulkonäkö on ainoa asia mikä vaikuttaa siihen saanko suhteen vai en ei se millainen olen persoonana. Siksi olen myös itsestäni muokannut pinnallisen ennenkun joku feministi ärähtää koska eihän se voi olla niin selvää muuten mun elämässä kuin se että ulkonäkö puhuu. Kaunis saa helposti uuden suhteen joten hänen ei tarvi itkeä perääni ja vähemmän kauniilla ei ole kysyntää joten mun perään ruikutetaan. Kummassakaan tapauksessa mua ei oikeasti rakasteta. Miksi sitten minun pitäisi valita sisäisen kauneuden perusteella kun naisetkaan eivät sitä tee.
No jos netissä nykyään pääsee edes joskus noin 2-4 kertaa vuodessa treffeille tulee alle puolessa tuntia "ei oo kemiaa". Kuka ja miten voi ihmisen sisimmän päätellä puolessatunnissa? Ei kukaan vaan jos se naama ei miellytä niin silloin "ei oo kemiaa" on helpoin synonyymi sanalle että olet ruma ja haen seuraavaa ei se kerro silti millainen luonne olen koska siihen luonteeseen ei edes haluttu tutustua.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Aika paljon sinulla on noita suhteita kertynyt. Kumma, ettei ole yksikään jäänyt haaviin pysyvästi.
Tuli kyllä mieleeni palstan hokema: kun juoksut on juostu niin haetaan sitä ....vakautta...
Kerrot, että sinua ei kaikesta päätellen ole koskaan suhteissasi rakastettu. Oletko itse rakastanut ketään lukuisista tyttöystävistäsi?
Nettideittailuun en sen kummemmin osaa ottaa kantaa, kun en itse sitä harrasta. Sen verran tiedän tuosta mainitsemastasi kuviosta, että joskus 200-luvun alkupuolella mm. eräs työkaverini, naimisissa oleva nainen harrasti innokkaasti nettideittailua. Siis helpoksi kokemaansa tapaa pettää puolisoaan.
Sori jäi yksi nolla pois: 2000-luvulla siis.
Naisille nettideittailu toimii. Miehille ei. Netissä 1 naista kohden 1000 miestä. Joten ei ihme jos nainen saa seuraa...AINA netissä.
Ihmiset ei tyydy kuin parhaaseen enää. kaikki ei siinä pelissä voita. ja yksin eläminenkin on ihan ok vaihtoehto monelle. minkäs teet?
Vai olisiko niin, että ihmiset eivät osaa vakiintua, kun internetin illuusio rajattomista valinnanmahdollisuuksista on sokaissut niin pahasti ettei nähdä metsää puilta?
Aloittaja on ihan oikeassa siinä, ettei toiseen tutustu yksillä treffeillä. Mutta ehkäpä onkin niin, ettei joitakin ihmisiä aja nettideittailuun tutustumisen halu, vaan eräänlainen buffet-ilmiö? Että halutaan vähän kaikkea eikä osata päättää sitä pääruokalajia, joten maistellaan vain kaikkea hieman, kunnes aika loppuu ja heitetään buffetista ulos...
Sinä taas.
Kyllä, ulkonäöllä on kaikkein suurin merkitys parinvalinnassa, problem solved. Eikä kukaan todellakaan kehota sinua valitsemaan sisäisen kauneuden perusteella.
Ei jaksa taas tuota logiikkaa (siis sen puutetta) siitä, kuinka naisten pitäisi kiinnostua sinusta luonteesi takia kun taas sinulla on oikeus etsiä niin kauan, että löydät kauniin naisen, koska ruma ei oikeasti rakastaisi sinua vaan vain tyytyisi sinuun. Se keskustelu on jo aika monta kertaa käyty.
Siis: kenenkään ei tarvitse valita sisäisen kauneuden/luonteen perusteella vaan jokainen saa valita ulkonäön perusteella, piste.
Eiköhän se ole jo kaikille selvää, että suhteet tai siis naiset päättää aloittaa suhteen ainoastaan ulkonäön perusteella. Aapeen pointti lieneekin se, että miksi aina ja jokapaikassa naiset valehtelevat sen olethan sisäisesti kaunis ja onhan meillä yhteistä yms paskaa kun todellisuus on se, että jokainen nainen valitsee kumppaninsa vain ja ainoastaan näyttelyesineeksi ja status symboliksi? Se hyvä luonne on vain pelkkää lumepuhetta. Täälläkin ylimielisesti myös sinä annat itsensä rumiksi tunteville ns vinkkejä naisten saamiseen, vaikka tiedät sen totuuden itsekin että ne rumat eivät vaan kelpaa kenellekään ja on aivan sama vaikka hirttäisivät itsensä.
Missä esimerkiksi naiset sanovat että ulkonäöllä ei ole merkitystä? Siis luonteen lisäksi? Ulkonäkö on se, joka herättää kiinnostuksen, sen jälkeen tutustutaan luonteeseen.
Se, että jokainen hakee omaa silmäänsä miellyttävää ei edelleenkään tarkoita että jokainen hakisi klassisen komeaa.
Jännämiehen ja ytmin kohtaamisen perussääntö naisille on se, että ulkonäköön rakastutaan ja sisimpään vihastutaan. Onhan se niin nähty kun naiset haluavat vaan sen komean miehen, vaikka tämä olisi kuinka väkivaltainen kusipää tahansa. Ätmiin ei edes haluta tutustua, koska ulkonäköön vihastutaan ja sisin ei enään kiinnosta ja vaikka se tiedettäisiin ei se silti kiinnosta, kun sitä ei voi ulkoisilla puitteilla korjata.
Eiköhän suurin osa miehistä (kuten naisistakin) ole taviksia. Niistä hyvännäköisistä suurin osa on ihan yhtä mukavia luonteeltaan kuin suurin osa niistä vähemmän hyvännäköisistäkin. Komeus ei automaattisesti tee miehestä mulkkua. Rumuus sen sijaan vaikuttaa aika monesta tekevän.
Tuskin itsekään mikään kaunis olet. Oletko siis ruma myös sisäisesti, niin kuin itse väität? Vai eikö tämä koske feministin mielestä naisia?
Feministi = nainen, joka päättää itse seksielämästään.
Ätmeill mahdottoman radikaalia, hui!
Feministi = nainen, joka kannattaa naisten etuoikeuksia, eikä kannata sukupuolten välistä tasa-arvoa
En nyt tarkoita kehua vaikka tämä siltä voi kuulostaakin.
En usko, että tuo oikean suhteen puuttuminen on sinulla kiinni ulkonäöstä, jos baarissa saat naista ja netissäkin olet saanut perät niin paljon, että olet pystynyt tuollaista analyysiä tekemään. Ehkä netissä oltiin aikaisemmin enemmän liikkeellä vakavissaan, mutta nykyään siellä on enemmän kaikenlaista onnenonkijaa.
Uskon, että jokin juttu enemmän luonteessasi, täytöksessäsi tai statuksessasi, tms on sellainen että naiset eivät näe pidemää parisuhdetta kanssasi houkuttelevana.
Minulla taas ei ole mitään vaikeuksia saada suhteita vakaviakin. Päin vastoin koen ongelmallisena pysytellä ns tapailu tasolla. Pitäisi joko harrastaa yhden yön suhteita tai sitoutua vakavaan suhteeseen. Aina kun olen tavannut naista jonkun kerran alkaa tulevaisuuden suunnittelu ja ruvetaan näyttämään nyrpeää naamaa, kun kerron suunnitelmistani vaikkapa viettää lomaani yksin. Tämä siitä huolimatta, että kerron heti, että en halua sitoutua.
Tiedän, että olen hyvinkin komea mies, mutta sen avulla lähinnä saan vain ensikontaktin naisiin. Yleensä he ovat hyvin yllättyneitä, kun olemme jutelleet ja huomaavat elämänarvojeni olevan kohdallaan ja etten ole ylpeä ja itseäni täynnä.
Summa summaarum. Jos siis kerran pääset treffeille naisten kanssa, eivätkä he kapakassakaan sinua karkuun juokse näkisin, että ulkonäössäsi ei ole vikaa. Asia kiikastaa jostain muualta. Olisi äärimmäisen tärkeää, löytää rehellinen nainen, joka antaisi vastauksia mistä asia todellisuudessa kiikastaa. Hyvin usein se on miehen itsevarmuus.
Ensinnäkin, kemiahan on mitä tärkein asia kumppanin löytämisessä. Sehän ei suoranaisesti liity ulkonäköön tai statukseen vaan on nimenomaan se selittämätön tekijä X. Ihminen voi olla kaikin puolin paperilla sopiva, täyttää kaikki ruksit vaatimuslistoilla (jos jollakulla sellainen on) ja silti ei tule tunnetta että ihmisen persoonaan haluaa tutustua ja päästä iholle. Olen aloittanut seurustelun ihmisen kanssa, vaikka kemiaa ei ollut koska henkilö oli muuten kiltti ja sopiva. Juttu kaatui lopulta siihen ettei lopulta sitten kuitenkaan oltu samalla aaltopituudella ja vetovoima a.k.a suhteen suola puuttui.
Sen sijaan tyyppi voi olla epätäydellinen paperilla ja inhimillinen ulkonäöltään ja silti se tunne löytyy ja itse ainakin näytän siinä vaiheessa vihreää valoa tutustumisen jatkumiselle. Sehän siinä kemiassa juuri onkin mahtavaa, että kohde ei ole ennalta arvattavissa. Uskon siihen, että tapaamiseen liittyvä vetovoima ja tuttuuden tunne on merkittävä tekijä myös molemminpuolisen sitoutumisen ja suhteen jatkuvuuden kannalta. Se mauste pitää suhteen kiinnostavana, toki yhteistäkin pitää olla arvojen ja tavoitteiden osalta.
Itse näkisin, että treffeillä käyminen on ainoa tapa selvittää jatkuuko juttu vai ei. Se tosin edellyttää, että treffikumppani on oma itsensä tilanteessa. Pelimieselkeitä en katsele lainkaan (ylilipeviä kohteliaisuuksia, omaisuutensa esittelyä ym.). Tämä oli mulle ihan uutta tietoa ettei nykyään käydä treffeillä, koska itse olen pitänyt sitä itsestäänselvyytenä ja aina oon treffeille mennyt kun ihminen on vaikuttanut potentiaaliselta.
Puoli tuntia on aika lyhyt aika saada ihmisestä jotain irti, varsinkin jos molempia jännittää. Itse olen treffeillä tutustunut ihmiseen tunnin -parin ajan. Mut nyt kun toit tämän julki, niin tottahan se on, että aika nopeasti sen kipinän puuttumisen huomaa. Että pitänee ottaa käytäntöön toi puoli tuntia ;)
Totta toinen puoli.
"Sehän ei suoranaisesti liity ulkonäköön tai statukseen vaan on nimenomaan se selittämätön tekijä X"
Tämän takia se on myös se yleisin tapa päästä toisesta eroon suoraan loukkaamatta toista. Ei tarvitse mainita toisen lihavuudesta, pukeutumisesta, ujoudesta, haisevasta hengityksestä tms, kun ottaa käyttöön tuon ihmeellisen"kemian".
Mutta jos kolmattakymmenettä kertaa kuulet kemioiden puuttuvan kerrottuasi olevasi työtön, alkaa usko tuohon "kemian puuttumiseen" varmasti pikkuhiljaa hiipua.
Tuossa tulee taas se bointti kun kerrot että "Se tosin edellyttää, että treffikumppani on oma itsensä tilanteessa" Kun nimenomaan minä en ole oma itseni alkuunkaan eka treffeillä. Mä vaadin että tutustun ihmeeseen useamman kerran että voin olla luonteva ja jos nainen olettaa joka aina kuitenkin tekee sen päätöksen jatko deiteistä että mies ei ole sellainen kuin hän haluaa niin enemmän kuin yhdeksän kymmenestä kohdallani tekee raakasti väärän diaknoosin. Ja koska harvoin sinne toisille treffeille paasee niin en päässyt lopulta esittelemään omaa itseäni alkuunkaan. "Ei oo kemiaa" tuleekin näinollen edelleen vaan ruman ulkonäköni kun luonteeni perusteella koska luonteeseeni ei anneta aikaa tutustua. Ja jokainen nainen tietää jos kohtaa henkeäsalpaavan komean miehen että pitää siitä kiinni kun kerran saa ja kun moni nainen ei minusta sitä syliotetta halua on helppoakin helpompaa tehdä diaknoosi ruma omalle kohdalleni.
Mä voin henkilökohtaisesti kertoa että minä en opi näkemään puolessa tunnissa tai kahdessakaan tunnissa täysin millainen henkilö on mun kanssa treffeillä. Mä näen ulkonäön ja voin siitä päätellä onko hän kaunis tai vähemmän kaunis. Mä en näe sielunsisintä. Saan ehkä prosenttuaalisen pinta tuntuman että okei hän on hieman tuollainen mutta jos mä olisin nainen ja olisin siinä vallan kahvassa joka sanoo että tuleeko deiteille jatkoa vai ei niin mun olis pakko tavata jokainen nainen uudestaan että pääsisin edes vähän siihen sisimpään kiinni. Ekoilla deiteillä mä voin sanoa että "ei oo kemiaa" vaan sen perusteella mitä näen. Ja koska naisilla tuntuu olevan aivan älytön hoppu liukuhihnalta deittailla sitä suurta suosiotaan niin toisaalta voin samaistua siihen että minut rumana hylätään ja huomenna saatetaan deitata se pera36 joka oli aikas kivan näköinen. En tiedä mutta jos olisin nainen saattaisin toteuttaa tuota samaa mentaliteettia kun olishan se kiva kun on kova kysyntä ja voi jonoa purkaa ja senkuin vaan valita sen komeimman mutta totuus on se että kemialla selitetään vaan rumaa ulkonäköä nimittäin jos sitä ei ole. Ehkä se "ei oo kemiaa" on tässä suhteessa mukavin vaihtoehto kuin se että nainen selittelee kieltäytymistään uusinta treffeiltä sanomalla "oot vitun ruma"
Sitähän emme koskaan saa tietää, oliko syynä työttömyytesi vai kemioiden puuttuminen oikeasti.
Sen tiedän, että sellainen kohtaaminen on harvinaista herkkua eikä osu kohdalle helposti (ainakaan minulle) eli en ihmettele vaikka deittikumppanisi olisivat olleet tosissaankin.
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta sille en voi mitään jos nimitystä käytetään yleisilmauksena sille ettei ole kiinnostunut. Yritinkin tuoda kemian positiivisen puolen esiin ja selittää miksi se on (minulle) tärkeää. Kiva tietysti ettei tarvitse ihmisiä loukatakaan.
Lohdutukseksi voin kertoa, että olen kemian puuttumisen vuoksi jättänyt yhteen tapaamiseen deittejä, jotka ovat olleet oikein komeita, mukavia, pitkiä, työssäkäyviä kelpo kavereita. He eivät vain ole olleet sopivia minulle. Harmillisesti se ei mene niin, että kun on kaksi paperilla sopivaa, se toimisi myös käytännössä.
Harmillisesti se ei mene myöskään niin että jos on "kemiaa" ensitapaamiselle niin yhteinen arki tulee olemaan helppoa ja suhde on kestävällä pohjalla. Mutta eihän naiset niin pitkälle mieti - ihastumisen tunne on se mitä te haette. Mies ja parisuhde ovat vähemmän tärkeitä asioita omien hetkellisten tuntemuksien rinnalla.
Hassu juttu kuinka välillä menee niin että vaikka mies on pitkä, komea ja menestyvä niin myyttisen kemian puuttumisen takia ei sovitakaan yhteen...mutta lähes koskaan ei mene niin että lyhyen, ruman ja työttömän miehen kanssa sitä kemiaa onkin.
Sinulla on muuten vanhanaikainen käsitys pelimiesopeista. Tuo lipevyys on entistä päivää, nykyään pelimies yrittää olla sujuva nimen omaan ilman kovaa yrittämistä. "Kaikki vain tapahtuu" (koska mies pistää tapahtumaan).
Niin. Sanoinkin, että jos on kemiaa, jatkan mielelläni tutustumista. Ei se että ensitapaamisella natsaa tarkoita vielä välitöntä siirtymistä parisuhteeseen. Siitähän se tutustuminen vasta alkaa ja sen jälkeen arvioidaan tilannetta ja parisuhdepotentiaalia uudelleen.
Ainoa mitä sinä arvioit on ulkonäkö ja piste.
No hyvä että parisuhdepotentiaaliakin tulee jossain vaiheessa mietittyä. Olette te naiset pilalle hemmoteltuja, ei voi muuta sanoa. Vaikeudet kasvattaisivat mutta ne on tässä asiassa jätetty miesten harteille.
Jaa. Pätee ehkä baaripokaamiseen.Aika huonosti sitten pelaillaan, koska sen näkee edelleen kilometrien päähän.
Huomaan että olemme eri mieltä. Ole hyvä, saat uskoa mihin haluat. Itse haluan uskoa siihen, että kaikilla on mahdollisuus löytää joku. Ja oikean ihmisen kanssa ei tarvitse muuta kuin olla läsnä ja oma itsensä. Olen ehkä
romantikko mutta parempi niin...
Sinulla on luetun ymmärtämisessä ja keskustelutaidoissa parantamisen varaa.
Olet varmaankin romantikko, mutta ensisijaisesti nainen.
Ikävä kyllä miehillä homma ei toimi kuvaamallasi tavalla. Nainen voi hyvin odotella, antaa tilanteen kehittyä. Mutta 99% tapauksista ellei se mies ota aloitetta käsiinsä, mitään ei tapahdu. Voin sanoa tämän yli 35 vuoden rautaisella kokemuksella. Niin kauan kesti ennen kuin hyväksyin lopullisesti ettei ole mitään maagista kemiaa, vaan on otettava riski ja edettävä ainakin jossain määrin pelimiesoppien mukaisesti. Ellen olisi vastentahtoisesti muuttanut mieltäni muutamia kuukausia sitten, olisin neitsytsetä vieläkin.
Jos olit vain läsnä ja oma itsesi mutta silti päädyitte halailemaan ja suutelemaan, 100% varmuudella mies on se joka päätti toimia, luultavasti tietämättä varmaksi onko vielä ok edetä. Se ei tapahtunut itsestään minkään maagisen voiman vaikutuksesta, vaan nimen omaan siksi koska mies tiesi mikä on pelin henki naisen ja miehen välisessä vuorovaikutuksessa.
Aika surullista, jos kaikki on vain laskelmointia. Nyt en tiedä puhutko naisen kaatamisesta vai etenemisestä parisuhteeseen treffailun kautta, josta itse puhuin (ja lähinnä ensitreffeistä).
Uskon, että olet varsin lähellä totuutta, jos puhutaan yhden illan suhteesta tai ns "iskemisestä". Tällöinkin tilanteen johdattelu on asia erikseen. Jos lähdetään siitä, että puhutaan asioita, joita kuvitellaan "naisen haluavan kuulla", mennään usein pieleen. Tai jos yritetään johdattaa tilannetta haluttuun suuntaan kun nainen ei ole kiinnostunut. Ainakin sellaisten naisten kohdalla, joilla on hyvä ihmistuntemus ja jonkin verran älykkyyttä.
Haluaisin kuitenkin ajatella, että puhuttaessa parisuhdetta etsivistä, tapailuvaiheessa mieskin voi olla aidosti ihastunut/kiinnostunut ja toivoa pidempää tapailua juuri tämän ihmisen kanssa eikä ajattele vain sänkyyn pääsemistä (jonkun kanssa) ja tilanteen johdattelua toivottuun suuntaan. Teoriasi antaa aika kylmän kuvan miehen sielunelämästä, kai nyt miehilläkin jotain tunteita on.
Tilanteen johdattamisesta ensitreffeillä sanon vielä sen verran, että kukaan ei tule suudelluksi, jollei sitä tahdo. Eli minulle ainakin on oltava ensin mielenkiinto toista ihmistä kohtaan ja jollei sitä ole, siinä ei paljon riskin otto auta. En usko, että pelimiestaidot voivat pelastaa tilanteen, jollei kemiaa ole. Silloin, jos molemminpuolista kiinnostusta on, voi niillä olla jotain käyttöä, sillä olen kanssasi samaa mieltä, että tuolloin moni nainen kokee miehekkääksi sen, että mies liidaa tilannetta.
Sanon vain tämän: pelimiestaidot = "kemia". Ja mitä miesten tunne-elämään tulee, niin miten ihminen mielestäsi ratkaisee tilanteen, jossa hänen tunne-elämänsä toistuvasti mitätöidään? Sitten kun alat oivaltaa syitä ja seurauksia miesten ja naisten tunne-elämässä, käytöksessä sekä kanssakäymisessä, niin ymmärryksesi lisääntyy.
Kaikki ei siis suinkaan ole vain laskelmointia vaan opittuja selviytymismalleja.
Kirjoitukseni ei kertonut miehen sielunelämästä, vaan tosimaailmasta.
Siinä tosimaailmassa olin töissä, varmaankin tavallisen näköinen, oli harrastuksia ja kavereita, olen aina ollut siististi pukeutunut ja suihkussakin käyn ihan päivittäin. Olen kaiken lisäksi huumorintajuinen. Haaveilin juurikin hitaasta etenemisestä, kävelystä rannalla auringon laskiessa.
Ainoa heikkous oli siinä että nhosin pelimiesjuttuja. Sitä että kun puhutaan ja tutustutaan niin juurikin tarkoituksella laitetaan sekaan piiloviestintää ja yritetää kosketella naista huomaamattomasti ilman lupaa. Ja niinpä, olin 35 iässä neitsyt, kokemusta yksistä treffeistä ja siinä kaikki.
Ja olet väärässä. Ajattelet että koska "peli" ei takaa kiinnostusta, kiinnostus ei johdu "pelistä". Kuvittelet siis että kemia ja pelimiestaidot ovat eri asioita, että joku vain maagisesti on se oikea riippumatta mitä hän osaa tai miten hän käyttäytyy juuri sinua kohtaan. Oikeasti se menee niin että jos pelaat, edes jonkun verran, joku voi kiinnostua tai sitten ei. Mutta jos odotat sitä oikeaa tekemättä aloitetta ja pelaamatta ns. peliä, ellet ole poikkeuksellisen komea tai menestynyt, saat odottaa maailmanloppuun asti. Kemiaa ei ole eikä tule.
Olen siis aloitteleva pelimies vasten tahtoani. Niin kuin moni meistä. Se on asia joka miehen täytyy opetella jos haluaa naisen, ja josta ei voi ikinä kertoa edes sille oikealle koska naisen illuusio ensitapaamisesta särkyisi.
Hyvä kirjoitus. Vaihtpehdot ovat käytännössä olla loppuelämä yksin tai sitten opetella pelimiestaitoja edes auttavalle tasolle. Kumpikaan ei oikeastaan ole vaihtoehto, jonka valitsisin vapaasti omasta tahdostani. Puun ja kuoren välissä siis ollaan tukevasti.
Kiitos. Noin se ikävä kyllä menee.
Nainen haluaa kaiken vain tapahtuvan, mutta oikeassa maailmassa mikään ei vain tapahdu. Ja koska kukaan osaa lukea ajatuksia, se tarkoittaa sitä että täytyy ottaa riskejä. Täytyy edetä ilman täyttä varmuutta että nyt on korrektia tehdä X tai sanoa Y. Ja on osattava edetä ilman että nainen tuntee miehen yrittävän jotain. Hupsista ne kädet vain eksyivät vyötäisille, hupsista nyt ollaankin aika lähellä, oho mehän suudellaan.
Enkä vitsaile kun sanon että ilman peliä ei ole kemiaa. Sitä ei oikeasti ollut. 35 vuotta ilman että yksikään nainen tuntee että on kemiaa. Ihan kiva kaikille, sytyttävä ei kenellekään. Nyt kun vanhemmalla iällä _harjoittelen_ pelimiesoppeja, onkin lyhyessä ajassa ollut parikin naista jotka tunsivat että sitä kemiaa on. Sytyttävä joillekin, ällö toisille.
Positiivinen puoli on siinä että ns. pelin osuus vähenee tilanteen edetessä. Sitten kun ollaan vierekkäin peiton alla niin eiohän siinä ole tarvetta mitään pelailla. Mutta alussa se on miehen puolelta melko suunnitelmallista. Tai jos joku tapaa miehen joka ihan oikeasti toimii yhtään miettimättä alusta asti, se mies on sitten kaatanut naisia kuin heinää. Jutut siitä että kaikki tapahtuu luonnollisesti ovat täyttä soopaa, kenenkään meistä geeneihin ei ole koodattu miten toimitaan kahvilassa, baarissa, tms modernissa ympäristössä. Kyllä ne vaistot ovat yhä jossain kivikaudella, kaikki muu on opittua.
Juuri noin se menee. Pelkkää totuudenmukaista faktaa suollat. En itsekään saanut naisia ollenkaan ennenkuin opettelin pelimiestaitoja. Oman itsensä muuttaminen esim päihteillä on siitä hyvä esimerkki. On kumma että omana itsenään ei kelpaa mutta kun olet supliikki jännämies niin kelpaat.
" Täytyy edetä ilman täyttä varmuutta että nyt on korrektia tehdä X tai sanoa Y. Ja on osattava edetä ilman että nainen tuntee miehen yrittävän jotain. Hupsista ne kädet vain eksyivät vyötäisille, hupsista nyt ollaankin aika lähellä, oho mehän suudellaan. "
Mitä ihmeen pelaamista tuo on?? Tuolla tavalla treffeillä käyttäydytään jos toisesta ollaan kiinnostuneita. Samallailla se nainenkin on koko ajan viestittänyt kiinnostustaan. Tuota kutsutaan sosiaaliseksi kanssa käymiseksi eikä pelaamiseksi.
Peliksi katson sen että mies yrittää ihan tarkoituksella ja suunnitelmallisesti edetä, mutta yrittää antaa sellaisen kuvan ettei yritä mitään ("kaikki vain tapahtuu"). Ja niin se on pakko tehdä, muuten ei kemiat syty.
Mitä tulee kiinostuksen viestittämiseen, voisihan sitä joskus kokeilla ottaa naisen rooli ja viestittää kiinnostusta, odottaen että se toinen ottaa kontaktia. Väitän että treffit loppuisivat hyvin pikaisesti lauseeseen "ei oo kemiaa" ;)
KaiMäkinOlenAtm, olet ymmärtänyt tuon omana itsenään olemisen väärin. Jos sinun on vaikea olla luonteva ekalla tapaamisella, se nimenomaan on myös sitä sinun omaa itseäsi.
Omana itsenä oleminen kattaa kaiken sellaisen, mitä et teeskentele, pidät niitä ominaisuuksia sitten hyvinä tai huonoina, ilmenevät ne sitten missä tilanteessa tahansa.
GentleM on oikeassa. Suurin osa miehistä ei halua pelata tai vietellä tai miksi tuota sitten kutsutaankin. Suurin osa menisi ekoille treffeille ihan juttelemaan, ja etenisi ilman tuota kaikki vain tapahtuu-leikkiä.
Mieluummin sitä sanoisi että olet nätti, haluan suudella. Mutta se ei ole seksikästä. Pitää keksiä syy hivuttautua lähemmäs että pääsee hipaisemaan käsivartta, keksiä joku tekosyy minkä varjolla saa kädet gimman vyötäisille ja pääsee suuteluetäisyydelle. Sitten hitaasti hitaasti hitaasti, hups se huomaa että mä yritän jotain otetaas vähän takaisin, hitaasti hitaasti hitaasti - hep vihdoin pussataan ja on sitä kemiaa.
Tää on just sitä peliä jota pitää pelata että nainen voi kuvitella että kaikki oli jotain mystistä kemiaa ja se vaan veti meidät yhteen. Vitut siinä mitään kemiaa oli, ihan vaan baarien pelimiehiä katselemalla opitut peruskuviot joita pitää käyttää jos haluaa että mitään tapahtuu. Ne oikeet kemiat tulee sitten myöhemmin kun vähän tunnetaankin.
Ai niin, ja nainenhan hoiti osansa jossain vaiheessa katsomalla tietyllä tavalla. Miehen homma on tietysti hoitaa kaikki muu, nainen vaan reagoi.
Vaikka olen GentleM:n kanssa pitkälti samaa mieltä kun omat kokemukset on samansuuntaiset... Niin silti... On tosiaan ehkä väärin sanoa että kyse on pelimiestaidoista. Pelimieshän on sellainen, joka oikeasti pelailee naisilla. Mutta niitä samoja sosiaalisia (/ hurmaus) taitoja se pelimies tietysti käyttää. Tietoisesti tai tiedostamattaan.
Oikeasti pitäisi varmaan puhua "sosiaalisista taidoista vastakkaisen sukupuolen hurmaamisen osalta". Kannattaa kuitenkin huomata että ne on jossain määrin eri taitoja kuin muut sosiaaliset taidot. Sillä että mies juttelee paljon miespuolisten kavereiden kanssa ja on paljon muussakin kohteliaassa sosiaalisessa kanssakäymisessä naisten kanssa voi kehittää ihan hyvät sosiaaliset taidot. Mutta ne taidot ei ole niitä samoja taitoja, joita tarvitaan sen kipinän aikaansaamiseen.
Se että osaa ajaa polkupyörällä mestarillisesti, ei tarkoita että osaisi ajaa autolla.
Sama juttu sosiaalisissa taidoissa. Se että osaa jutella miehille ja naisille sujuvasti asiassa X ja Y (omaa "hyvät sosiaaliset taidot"), ei tarkoita että osaa sitä asiassa Z (osaa hurmata naisen). Tietysti näissä taidoissa on myös paljon yhteistä ja jos on hyvä yhdessä asiassa, niin osa siitä on tarpeellista ja auttaa varmasti myös siinä toisessa.
Ja tietysti naisiin pätee paljolti myös samankaltaiset hurmaustaidot. Mutta useiden naisten ei erityisesti tarvitse harjaannuuttaa noita taitoja, koska miehet yleensä innokkaammin yrittää hurmata naisia - siitä huolimatta yrittääkö nainen hurmata miestä vai ei.
Jep, pitkälti noin. Varmaankin käsite "pelimiestaidot" tulee siitä että parhaiten nuo taidot ovat hallussa miehillä joilla on eniten kokemusta useista naisista - ja nämä miehet ovat käytännössä pelimiehiä.
Sosiaalisten taitojen alalajistahan tuossa taitaa lopulta olla kysymys. Halu saada nainen tulee luonnostaan samoin kun se mitä tapahtuu jos tapahtuu sitten myöhemmin, mutta siihen tilanteeseen pääseminen...erityisesti nykyaikaisessa yhteiskunnassa...vaatii paljon taitoa ja opettelua. Siis ainakin miehiltä.
Mitä naisiin tulee, vaikutelmani on että oman ikäiset ja varttuneemmat naiset kyllä ovat aloiteellisia ja aktiivisia. Nuoremmat taas odottavat lähes täysin että mies tulee ja valloittaa heidät.
"Sitten hitaasti hitaasti hitaasti, hups se huomaa että mä yritän jotain otetaas vähän takaisin, hitaasti hitaasti hitaasti - hep vihdoin pussataan ja on sitä kemiaa."
No jopas. Oletpa hakoteillä. Se mikä edeltää tätä tilannetta, on kemiaa. Iholle et pääse, jollei toinen ole kiinnostunut tai hyvin humalassa.
Kappas.
Eli tässä keskustelussa on päästy pisteeseen, että pitää olla sosiaalisia taitoja, että pystyy hurmaamaan naisen. Yhdyn aiemmin kirjoittaneen kommenttiin, että tämä on normaalia treffikäyttäytymistä. Jos ei tosiaan sosiaalisia taitoja ole, niin ehkä niitä tosiaan on syytä opetella. Jos niitä haluaa kutsua pelimiestaidoiksi, niin antaa mennä vaan.
Ainahan sitä hurmaamista on yritetty, ja kuten ehkä tiedätte, aina se ei onnistu (ei silloinkaan kun hurmausta yrittää nainen). Silloin kun se onnistuu, on ehkä niin, että ollaan samalla aaltopituudella, on mukavaa yhdessä, on seksuaalista vetovoimaa ja kemiaa. On ehkä flirttiä (joka HUOM on molemminpuolista, nainen ei ole ainoastaan vastaanottava osapuoli kuten annatte ymmärtää, vaan kun on kaksi ihmistä tilanteessa paikalla, molemmat luo sen jännitteen eli kemian). Toinen kiinnostaa ja molemmat toivoo jutun etenevän.
Totta hitossa pitää olla sosiaalisia taitoja, että voi lähestyä toista ihmistä.
Ja paskat. Tuossa GentleM juuri kirjoitti olleensa vielä yli 35-vuotiaana neitsyt, ja opeteltuaan sitten pelimiestaitoja hän onkin saanut naisia.
Eli ennen pelimiestaitoja, 35 vuotta ilman kemiaa.
Jälkeen pelimiestaitojen, kemiaa ainakin joidenkin naisten kanssa.
Vain nainen voi olla niin typerä ettei näe tässä mitään yhteyttä.
Ilman pelimiestaitoja ei ole kemiaa. Se kiinnostus ei syty itsestään, kyllä se edellyttää oikeanlaista käyttäytymistä. Joo ei tarkoita että automaattisesti saa minkä tahansa naisen, totta h-vetissä sen lisäksi pitää olla sopivat toisilleen ja sitä rataa. Mutta ilman sitä pelimiesmaneereilla luotua jännitettä ei kemiat syty. Miehen täytyy lähennellä, luoda seksuaalista painetta naisen suuntaan piiloviestinnällä ja koskettelulla. Ja se pitää tehdä niin sulavasti että hölmöläiset kuten sinä kuvittelevat kaiken tapahtuvan itsestään kun vain oli jotain selittämätöntä kemiaa.
Huomasitko muuten ristiriidan omissa kirjoituksissasi?
"No jopas. Oletpa hakoteillä. Se mikä edeltää tätä tilannetta, on kemiaa. Iholle et pääse, jollei toinen ole kiinnostunut tai hyvin humalassa."
Eli alussa pitää olla kemiaa, jo ennen kuin mitään tapahtuu.
"molemmat luo sen jännitteen eli kemian"
Ja millähän se kemia eli jännite luodaan? Kemialla? :D
Eli menee näin?
Kemiaa pelimiestaitoja = kyllä
Ei kemiaa pelimistaitoja = ei
Kemiaa ei pelimiestaitoja = ei
Ei kemiaa ei pelimiestaitoja = ei
Minun kokemuksieni mukaan:
Kemiaa pelimiestaitoja = kyllä
Ei kemiaa pelimistaitoja = ehkä
Kemiaa ei pelimiestaitoja = ei
Ei kemiaa ei pelimiestaitoja = ei
taas yksi asperger taulukko
Tahdoit varmaankin sanoa, että pitää olla eräitä määrittelemiäsi sosiaalisia taitoja naisten lähestymiseksi. Muutenhan ei synny kemiaa. Mies voi olla vaikka kuinka taitava sosiaalisesti muilla elämänalueilla (esim. ystävyys tai neuvottelutaito), mutta se ei riitä kemian luomiseen. Eli, alkuun päästäkseen monien miesten on turvauduttava opeteltuihin taitoihin, koska eivät omina itseinään herätä kiinnostusta eli kemiaa.
Hän tuossa kertoikin aiemmin, että opetteli sosiaalisia taitoja, joita häneltä puuttui, Sehän sen selittää.
Vaikka ihmisellä olisi miten hyvät sosiaaliset hurmaustaidot tahansa, ei silti välttämättä jännitettä synny. Kemia on tekijä X, joka syntyy kahden ihmisen välille, jos on syntyäkseen.
Itse uskon, että se on monen tekijän summa, joka tulee kahdesta ihmisestä siinä tilanteessa. Persoona, olemus,viestintä (olkoon nämä ne sosiaaliset taidot), katse, ajatukset, kiinnostuksen kohteet, se mikä on tuttua ja mitä pitää kiinnostavana ja hyvänä, noin niin kuin aluksi :D Kuten kirjoitin tuolla aiemmin, se on tekijä X, jota ei pysty yhdellä sanalla (kuten sanalla hurmaustaidot) selittämään.
Miten selität sen, että välillä hurmaus toimii ja välillä ei? Teorianne mukaan, mies joka hallitsee hurmaustaidot pystyy kyllä kaatamaan sopivan naisen, koska kemiaa ei ole olemassa.
GM ei kirjoittanut sosiaalisista taidoista, vaan nimen omaan pelimiestaidoista/hurmaustaidoista.
Olennainen kysymys on, miksi ilman niitä ei ollut kemiaa yhdenkään naisen kanssa?
Jokainen tajuaa ettei kukaan pysty viettelemään kaikkia naisia, mutta nimen omaan pelimiestaidot/hurmaustaidot ovat se asia jota ilman ei naista saa. Normaalijärkinen ihminen osaa päätellä että silloin nämä taidot ovat ainakin iso osa ns. kemiasta. Se loppu voi olla että luonteet, kiinnostukset, tms on samanlaisia tai että MHC-geenit on erilaiset (huom! erilaiset) ja siksi toisen haju miellyttää.
Eli siis olet myös sitä mieltä, että vaikka sosiaaliset taidot ovat tärkeä osa ihmisen miellyttävyyttä (tämän toki ymmärrän), niin näiden "pelimies" taitojen opettelu eli siis miehen ja naisen normaalin kanssakäymistaitojen hallitsemisen LISÄKSI on muuta, selittämätöntä, ehkä yhteiisiin kiinnostuksen kohteisiin, luonteisiin tai esim. tuoksuihin liittyvää, joka vaikuttaa ihmisen viehtymiseen johonkin henkilöön.
Uskot siis kemiaan, hienoa. Ja harmi, että joudutte sitä sosiaalista puolta opettelemaan, toisethan ovat luonnostaan sosiaalisia ja hurmaavia. Mutta hyvä, että opettelette.
Tätä ei ole kovin kiva snoa, sillä tunnen joitakin ihan viisaitakin naisia. Liian monesti vain saa todeta naisten olevan kuin lapsia joissakin asioissa. Miehetkin ovat toisissa asioissa lapsia, mutta se on toinen keskustelu. Naisilla tämä lapsekkuus ilmenee usein tunne-elämässä, kun jännä, kemia tms. menee selvän ajattelun edelle.
Koska naiset eivät kykene ottamaan vastuuta omasta tunne-elämästään, vaan elävät heikohkon impulssikontrollin ja mystiikan varassa on miesten myös mahdotonta luottaa tähän. Äitiys tosin usein kehittää ainakin impulssikontrollia.
Taisit Mitäkummaa tuolla ketjun alussa sanoakin, että "paperilla täydellinen" ei riittänyt kemian syntymiseen. Kemia on siis jotain muuta kuin sopivuus toisilleen. Kuten muualta täältä ketjusta voimme lukea, kemia = pelimiestaidot, hurmaamistaidot tai miksi haluamme sitä kutsua. Huomautuksena vielä, että miesten ja naisten _normaali_ kanssakäyminen ja siihen vaadittavat sosiaaliset taidot eivät ole näitä "pelimiestaitoja".
Jos minulta kysytään, sellainen yksinkertaistaminen että joku "vain on" tai "ei vain ole" Se Oikea, on peräisin samasta hölmöläisten kirjasta jossa väitetään että jollain kaavalla kuka tahansa saa kenet tahansa.
Tuossahan vaikuttaa todella paljon se kuinka toinen käyttäytyy, oma tunnetila, aika, paikka, jne. Voit tavata Sen Oikean tänään ja päätyä naimisiin, tai voi käydä niin että tapaattekin huomenna ja kemiat jäävätkin syttymättä. Nyrkkisääntö on että sinun reaktiosi toiseen ihmiseen on kiinni 60% omasta tunnetilastasi ja 40% siitä toisesta ihmisestä. Näin esimerkiksi.
Kemia on terminä hölmö, koska se antaa ymmärtää että olisi muista asioista erotettavissa oleva X-factor, joka ratkaisee. Jos kemialla tarkoitatte MCH-geenejä jotka pyrkivät estämään sisäsiittoisuutta yhdistämällä geneettisesti riittävän erilaisia pareja, niin ok sitten. Jos tarkoitatte itse rakkautta eli kemiallista reaktiota joka sitoo parin yhteen siksi aikaa että lapsi oppii kävelemään, allekirjoitan. Jos ette, haluaisin todella kuulla miten tämän myyttisen tekijän olemassaolo perustellaan?
Jos vaikka minä tapaan hyvänä päivänä kauniin naisen joka tekee aloitteen, tulee lähelleni istumaan ja ottaa minusta huomaamattomasti kiinni, puhuu fiksusti ja ystävällisesti seksikkäällä äänellä...ja hupsista ihastun tähän naiseen. Sen lisäksi että nainen oli kaunis, älykäs, mukava ja erittäin taitava pelinainen olin hyvällä tuulella. Miksi on tarpeen kuvitella että syy ihastumiseen oli mystinen kemia, joka ei siis mitenkään riippunut naisen viettelytaidoista?
Eli jos väännän rautalangasta: treffit ovat molemmille kokemus. Ja kokemukseen vaikuttaa monen monta asiaa. Lienen myös oikeassa siinä että naisilla erityisesti on tapana etsiä kokemuksia ja tunteita, miehen ollessa analyyttisempi.
Jos vain se ratkaisee onko tätä myyttistä kemiaa, silloin kaikissa tilanteissa juuri näiden ihmisten tavatessa lopputulos olisi sama. Eli ihastuminen, rakastuminen, kemioiden kohtaaminen. Eikö kuulostakin hölmöltä?
Ts. liikkuvia osia on paljon, ja minun on pakko kompata edellisiä kirjoittajia siinä että aika usein mies toimii rakkauden autossa moottorina. Ajotaidot on tyypillisesti opeteltu, ja tämä ei välttämättä kuulosta romanttiselta, pokailemalla mahdollisimman paljon naisia. Ei riitä että auto on hieno ja kiillotettu ja peräti naisen lempiväriä, jos ei ole rattimies. Minunkin olisi kannattanut olla nuorempana pelimies, nyt vanhempana pikkuisen harmittaa kun ei vain ole sitä kemiaa ;)
"Ts. liikkuvia osia on paljon, ja minun on pakko kompata edellisiä kirjoittajia siinä että aika usein mies toimii rakkauden autossa moottorina."
(alussa, lopulta taitaa mennä 50-50).
Yksi mielestäni hyvä analogia on elokuva. Nainen mielellään haluaisi olla elokuvassa joka alkaa räjähtävästi, tempoilee sinne tänne ja lopulta päättyy onnellisesti. Unelmatreffit. Reilun pelin hengessä miehen on käsikirjoitettava, ohjattava ja näyteltävä elokuva :)
Miksi ihmeessä kirjoitin tälle foorumille 3 viestiä - ja vielä putkeen!?
Olen varmaankin sekoamassa päästäni :D
Mahdollista, mutta kirjoitukset olivat hyviä...
Kemia=
- komeus (pituus, leveät hartiat, jykevä leuka)
- status (ammatti, koulutus, rooli kaveripiirissä eli alfa vs beta)
- pelimiestaidot (kyky edetä sulavasti niin että "kaikki vain tapahtuu")
- niche, eli oletko yritysjohtaja, rockbändin liideri, hippiporukan guru, tms alfamies
Juurikin noin.
Jotkut miehet voivat naiivisti luulla että naiset tarkoittavat kemioilla että tullaan hyvin toimeen, viihdytään yhdessä ja on samat elämänarvot yms. Ja paskat.
Ei kemiat tarkoita että tullaan hyvään toimeen, viihdytään yhdessä ja on samat elämänarvot. Kemia on se joka todetaan ensitapaamisessa, sitä joko on tai ei ole. Jos on niin sitten tutustutaan ja aletaan selvittää noita muita asioita.
No selitä meille mitä se kemia on. Ihan konkreettisesti.
Se on sitä että toinen sekä panettaa että on hyvä tyyppi ihmisenä. Sen lisäksi täytyy olla vielä perusasiat kunnossa, ettei tarvii naisen äidiksi miehelle ryhtyä. Kun noi toimii, sitten syntyy suhde.
"Se on sitä että toinen sekä panettaa että on hyvä tyyppi ihmisenä."
Eli miehen pitää ulkonäöllisesti olla korkeammalla tasolla kuinan naisen, koska naiselle ei oman tasoinen mies kelpaa. Sen lisäksi miehen pitää olla kokenut.
"Sen lisäksi täytyy olla vielä perusasiat kunnossa, ettei tarvii naisen äidiksi miehelle ryhtyä. Kun noi toimii, sitten syntyy suhde."
Mitkä perusasiat? Tuskin moni mies itselleen mitään uutta äitiä hakee. Naiset puolestaan etsii isää, nimittäin toisen miehen äpärälapsille.
Tässä kuultiin taas erittäin hyvin se seikka että kemia on yhtäkuin ulkonäkö. Jos ei oo kemiaa tarkoittaa se sitä että et ole haluttava. Jos on kemiaa niin tarkoittaa se sitä että olet pantava. Miksi puhua jostain ihme kemioista kun kaikki on kiinni vain ulkonäöstä? Itse olen ruma ja hyvä luontoinen ihminen ja aina sanotaan "ei oo kemiaa" Kaverini on naimisissa oleva jännämies ja pettää vaimoaan minkä ehtii ja aina tuntuu olevan kemiaa kun onhan hän komea mies. Vituttaa aina olla lohduttamassa hänen vaimoaan kun itkee sitä mulle kun ukko panee kaikkia. Silti hän ei jätä miestään koska onhan hän komea ja tuo tietynlaista statusta elämään.
Onko joku sitten joskus luvannut tai väittänyt, että yksikään nainen ikinä tulisi olemaan kiinnostunut luonteestasi ?
"... halunnut tosissaan naista suhteeseen ja lapsia ja loppuelämän perhe elämää ..."
No sitten toteutat tuon jonkun, parhaiten sopivan, kanssa. Siihen mitään luonteesta kiinnostumista vaadita.
Meinaatko että mies senkuin ottaa ja toteuttaa tuon? Voin sanoa että on sula mahdottomuus. Jos nainen haluaa lapsen ja perheen, niin se on vaan siitä kiinni kun senkun ottaa ukon ja perustaa sen, mutta vähänkin tavalliselle miehelle perheen perustaminen ei ole itsestäänselvyys. En saanut minäkään naista enkä lasta, vaikka kenet vaan olisin kelpuuttanut parinkymmenen vuoden aikana. Nyt yli nelikymppisenä en enään edes hae. Jos sais seksiäkin edes ilman ostamatta niin se on jo saavutus.
Kirjoitin toiseen ketjuun aiheesta niin osuvasti että kopioin viestini tänne:
Kukaan ei halua miestä jonka ensisijainen harrastus on naisten iskeminen. Mutta ne taidot joita siinä oppii kelpaavat kyllä, ja ovat nimen omaan sitä kemiaa. Kun mies tuleekin lähemmäs kuin on ensitapaamisella soveliasta, katsoo silmiin keuemmin kuin on tarpeen, vie halatessa käden vyötäisille eikä olkapäälle, osaa viedä tilannetta eteenpäin niin sulavasti että matka etenee kuin itsestään kohti panokuutiota. Käyttäytyy rennosti, kuin mies joka ei tarvitse naista (lue: tarvitsee muttei juuri sinua). Nämä pelimieselkeet ovat käytössä nopeasti, silloin kun muut vielä käyttäytyvät pidättyvästi koska eivät tunne sinua. Sinun tulkintasi on, uih kemiaa kaikki vain tapahtuu.
Mikään tästä ei ole kemiaa, vaan taitoa jonka mies oppi pokaillessaan kymmeniä tai satoja naisia.
Ja siinä on se maaginen ominaisuus johon rakastut, hupsista rakkautta ei voi järjellä selittää ym lasten loruja.
Voin samaistua siihen että mies on ytm ja nainen vaan odottaa. Myrskyn jälkeen on poutasää....
Juu pitääolla mannapuuroa ja mansikkaa.
Avauksena essee, jaksoin pari lausetta alusta.
Älykkäillä ihmisillä on joskus jotain muutakin puhuttavaa kuin kissavideot. Ehkä tätä ei vain oltu tarkoitettu sinulle. Kemia puuttui.
Olet nainen ja et tuntenut sitä kemiaa parissa lauseessa jolloin koko miehen asiakirjoitus meni sinulta ohi. Kannattaisiko joskus syventyä ihmisten aiheeseen muutenkin kuin ainoastaan pari lausetta lukemalla. Niistä voi paljastua yllättäviä seikkoja.
Hieno kirjoitus itse kanssa pokailin 2000-luvun alussa ihan hitosti...nyt tinderit matchit ja muut shitit käytössä ja tietty fb mutta ei tuuu panoja... asia kirjoitus ja EKA joka pani asian merkille..siis ensimmäinne kirjoitus jonka olen koskaan lukenut jossa tämä pantiin merkille!
Kiinnostavat ihmiset tekevät kiinnostavia asioita. Jos olet jossain hyvä, kiinnostunut laaja-alaisesti maailmasta ja pystyt elättämään itsesi, ulkonäöllä on koko ajan vähemmän merkitystä.
Mä oon eri mieltä, että vain ulkonäkö ratkaisee. Okei, jos nainen valikoi miehen VAIN ulkonäön perusteella, mä oon kai joku muu kuin nainen? Sanokaa mitä sanotte, mutta mä ihastuin miehessä LUONTEESEEN. Mua ei kiinnosta, vaikka hän ei ole se komein mies tai menestyvä. Ei. Se on luonne, mikä mua aluksi viehätti. Vasta sen jälkeen rupesin tsekkaa ulkonäköä. Ei ole komea, mutta luonne on parhautta. Väitän, että meillä natsasi luonteet ja elämänarvot kohdilleen, niinkin hyvin että suhde tuli.
Tai jos te miehet sanotte, että naiset haluaa tasoaan korkeamman miehen? No, mä en itse ole todellakaan kaunis, joten mun olis pitäny valita röllipeikko?
Joku sanoi, että naiset vain REAGOI JA ODOTTAA, että jotain tapahtuu. Paskat. Mulla ei itselläni olis ollu yhtään suhdetta, jos oisin vaan ollu hiljaa ja odottanu. Siksi, koska kedolla on kauniita kukkia ja mä olen rikkaruoho. Joten siinä MIEHET katsoi ulkonäköön, ne ei halunnu ees tutustua mun luonteeseen. Koska olen ruma. Kaikki suhteeni on alkanu, kun mä tein aloitteen. Nykyinenkin. Mä en ole sitä typpiä joka vaan reagoi ja odottaa. Jos mä esim. haluan suukon, mä teen sen itse. Mä en odota, että mies tekee kaiken mun puolesta. Mä oon nainen ja mä väitän olevani yhä sinkku, jos mulla ja miehellä ei olis ollu kemiaa välillä.
Siitä vaan, sanokaa valehtelijaksi. Mä puhuin omastani totta.
Olet todennäköisesti ruma nainen jonka on pakko tehdä aloite. Kaunis nainen vaan odottaa ottajaansa. Mä olen sukulaisteni, siskoni, kaverieni mukaan hauska mukava ja asiallinen ihminen jonka seurassa on kiva olla eikä aika tule pitkäksi. En vain saa naisia koska olen ruma. Muuten periaatteessa voisin jopa uskoa väitteesi mutta kun omaan kokemusta tiedän että se on pelkkää sanahelinää.
Sitten ei auta muu kuin hankkia statusta tai opetella olemaan hieman kusipäisempi.
En ole varsinaisesti ruma vaan sellainen poikamaisen näköinen eli ei ole tarpeeksi jykevää leukaa jne. mutta osa naisista pitää kivannäköisenä.
Valitettavasti mitään kauniita ja hoikkia naisia ei tällä pärställä isketä ja ylipäätään siihen tarvitaan sitten yleensä statusta ja iskemistaitojakin.
Tietysti jos pyöreät naiset sulle kelpaa niin heillä taso voi olla hieman matalammalla.
Voi olla että tuo edellinen nimimerkki puhuu tottakin, mutta yleensä se naisten aloitteet koskee vain miehiä jotka ovat hyvännäköisiä.
Hyvin vaikea uskoa että salama iskisi kahdesti samaan paikkaan eli että nainen pitäisi miehen luonteesta valintakriteerinä ja toisaalta nainen olisi aloitteellinen. Täysin satuskenaariolta kuulostaa minusta.
Olet todennäköisesti ruma nainen jonka on pakko tehdä aloite.
Hänhän sanoi olevansa ruma nainen.
Minä sanoin olevani ruma nainen. Onko luetun ymmärtämisessä ongelmia?
Mun on tehtävä aloitteet itse, koska ei kukaan tälläsestä kiinnostu, jos oon seinäruusu. Mulle on sanottu suoraan, että mä en ole kiinnostava mun kasvojen muodon takia. Eli oon ruma. Muutenhan oon hoikka ja suht pieni.
"Siksi olen myös itsestäni muokannut pinnallisen ennenkun joku feministi ärähtää koska eihän se voi olla niin selvää muuten mun elämässä kuin se että ulkonäkö puhuu. Kaunis saa helposti uuden suhteen joten hänen ei tarvi itkeä perääni ja vähemmän kauniilla ei ole kysyntää joten mun perään ruikutetaan. Kummassakaan tapauksessa mua ei oikeasti rakasteta. Miksi sitten minun pitäisi valita sisäisen kauneuden perusteella kun naisetkaan eivät sitä tee."
Eikö olisi helpompi vain jo luovuttaa. Senverran syvällä olet jo, että kierre ei pääty koskaan. Rakkautta ei voi pakottaa eikä se että joku ihminen menee kriteereihisi mikä on kaunista ole tae että sua rakastetaan ja osaatko edes itse rakastaa?
Tiedätkö mitä se rakkaus edes on? Eikö sua ole rakastettu koskaan? Se on sellaista että osaa ajatella myös sen toisen tunteita eikä vain itsensä. Eikä halua loukata toista. Antamalla rakkautta saa vastarakkautta.
Ulkonäkö ei liity oikeaan rakkauteen millään tavalla puolin eikä toisin.
Uskallatko rakastaa?
Osuit oikeaan. Olen itse rakastanut monasti mutta rakkautta en ole koskaan saanut. Naiset ovat vaan tyytyneet minuun paremman puutteessa ja vaihtavat heti kun komeampi on tullut vastaan. Hypergamia on ollut äärettömän helppo huomata. Se että naisen saaminen itselläni on helvetin vaikeaa ja pakkopullaa koska olen senverran ruma että naiset eivät itse ole aloitteellisia ja ne jotka ovat lähestyvät vain ytmejä eivät minua. Kyllä. Helpompi on luovuttaa kun viimeistään tähän ikään mennessä olen oppinut että olen ihminen kehen vaan ei rakastuta. Olen antanut niin paljon rakkautta toisille saamatta vastakaikua takaisin että on vaan helpompi kylmettää tunteensa ja luovuttaa.