Oliko suomalaisen tykistön ammuspula osa Talvisodan legendaa?
Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2, -kirjasta, sivu 556:
"Vertailtaessa ammuskulutusta Talvisodan ja Jatkosodan eri vaiheiden kesken, on todettava, että huolimatta aiemmin mainitusta Talvisodan ankarasta ammuspulasta, ammuttiin 30.11.1939-13.3-1940 tykkiä kohden keskimäärin 1000 laukausta. Jatkosodan kahtena ensimäisenä kuukautena vastaava luku oli noin 1400 laukausta ja kesän 1944 kriisin aikana runsaat 1000 laukausta. Luvut osoittavat vain asekohtaisen kulutuksen. Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."
Jokainen varmaan tietää kauanko kesän 1944 kriisi kesti. Jatkosodassahan EI tykistön ammuksia tarvinnut kuulemma säästellä.
9.6-4.9-1944 välinen aika oli suunnilleen Talvisodan mittainen jakso, ainakin noiden taistelupäivien osalta.
105 päivän Talvisodan ajasta melkoinen osa oli suhteellisen rauhallistakin aikaa monilla rintamaosilla.
Kun kiivaimpina taistelujaksoina ammuttiin noin 450 000 laukausta tuolla noin 500 tykin määrällä niin onhan tuossa kulutusta kerrakseen. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.
Toki Jatkosodassa oli jo paljon enemmän suurikalibeerista kalustoa joten tonnimääräisestikin sitä rautaa todellakin pistettiin paljon enemmän naapurin niskaan.
Luulen erään syyn väitettyyn ammuspulaan olleen useammakin kirjassa kerrottu ammusjakelun moniportaisuus, joka johti jokaisen ammusjakeluportaan ylivarastointiin "pahan päivän varalle".
Harald Öhquist, joka Talvisodan puhjetessa komensi II Armeijakuntaa, kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) tykistön ammustilanteesta. Päivä oli 11.2.1940 ja juttu on sivulla 195-196.
Harald Öhquist kirjoittaa tykistön ammuspulasta ja ammusten porrastamisesta näin:
" 4.div:n ruotsalaisella 105 m/m kanuunapatterilla (joka ampuu 18 km) on jäljellä enää ainoastaan 30 laukausta!. Kun sen ammuksia kerran on maassa eikä niitä voida käyttää missään muilla tahoilla, on vastuutonta menettelyä kun niitä ei ole lähetetty tulemaan tänne meille jo aikaisemmin. [Syynä siihen lienee se, että ylemmissä portaissa pidettiin itsepintaisesti kiinni periaatteesta, että kaikki ampumatarvikkeet on pidettävä porrastettuna taaksepäin. Teoriahan on yleensä tietenkin oikea, mutta tässä tapauksessa se ei ollut oikea, koska kerran ei ainoakaan toinen patteri koko maassa käyttänyt sanotunlaisia ammuksia.] "
Tämä kommentti kyllä tukee Niukkasenkin esittämiä väitteitä. Hän mainitsee kirjassaan erääksi ammuspulan syyksi juuri tuon ammushuollon porrastuksen ja välivarastoinnin kankeuden.
Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2, -kirjasta, sivu 556:
"Vertailtaessa ammuskulutusta Talvisodan ja Jatkosodan eri vaiheiden kesken, on todettava, että huolimatta aiemmin mainitusta Talvisodan ankarasta ammuspulasta, ammuttiin 30.11.1939-13.3-1940 tykkiä kohden keskimäärin 1000 laukausta. Jatkosodan kahtena ensimäisenä kuukautena vastaava luku oli noin 1400 laukausta ja kesän 1944 kriisin aikana runsaat 1000 laukausta. Luvut osoittavat vain asekohtaisen kulutuksen. Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."
Jokainen varmaan tietää kauanko kesän 1944 kriisi kesti. Jatkosodassahan EI tykistön ammuksia tarvinnut kuulemma säästellä.
9.6-4.9-1944 välinen aika oli suunnilleen Talvisodan mittainen jakso, ainakin noiden taistelupäivien osalta.
105 päivän Talvisodan ajasta melkoinen osa oli suhteellisen rauhallistakin aikaa monilla rintamaosilla.
Kun kiivaimpina taistelujaksoina ammuttiin noin 450 000 laukausta tuolla noin 500 tykin määrällä niin onhan tuossa kulutusta kerrakseen. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.
Toki Jatkosodassa oli jo paljon enemmän suurikalibeerista kalustoa joten tonnimääräisestikin sitä rautaa todellakin pistettiin paljon enemmän naapurin niskaan.
Luulen erään syyn väitettyyn ammuspulaan olleen useammakin kirjassa kerrottu ammusjakelun moniportaisuus, joka johti jokaisen ammusjakeluportaan ylivarastointiin "pahan päivän varalle".
Harald Öhquist, joka Talvisodan puhjetessa komensi II Armeijakuntaa, kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) tykistön ammustilanteesta. Päivä oli 11.2.1940 ja juttu on sivulla 195-196.
Harald Öhquist kirjoittaa tykistön ammuspulasta ja ammusten porrastamisesta näin:
" 4.div:n ruotsalaisella 105 m/m kanuunapatterilla (joka ampuu 18 km) on jäljellä enää ainoastaan 30 laukausta!. Kun sen ammuksia kerran on maassa eikä niitä voida käyttää missään muilla tahoilla, on vastuutonta menettelyä kun niitä ei ole lähetetty tulemaan tänne meille jo aikaisemmin. [Syynä siihen lienee se, että ylemmissä portaissa pidettiin itsepintaisesti kiinni periaatteesta, että kaikki ampumatarvikkeet on pidettävä porrastettuna taaksepäin. Teoriahan on yleensä tietenkin oikea, mutta tässä tapauksessa se ei ollut oikea, koska kerran ei ainoakaan toinen patteri koko maassa käyttänyt sanotunlaisia ammuksia.] "
Tämä kommentti kyllä tukee Niukkasenkin esittämiä väitteitä. Hän mainitsee kirjassaan erääksi ammuspulan syyksi juuri tuon ammushuollon porrastuksen ja välivarastoinnin kankeuden.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jep,ammuspula oli huutava.Käytännössä tykistöllämme ei ollut mitään merkitystä sotatoi-
miin.Jos ammuksia satuttiin saamaan niin niitä ammuttiin harvakseltaan,ei siksi että piti
tykinkuulia säästellä vaan sen tautta kun niitä ammuttiin aataminaikaisilla `hyppyheikki`
tykeillä joita jäykkälavettisina piti joka laukauksen jälkeen hilata takamaastosta taas pai-
kalleen,se kun rekyylistä hyppäsi monet metrit paikaltaan ja tykkijullit alkoivat vittuuntua
koko laitteeseen.Tässä kostautui sotaa edeltänyt tykistön kehittäminen kun ei luotettu
vaimentimilla varustettuun uuteen kalustoon vaan vedettiin vain paraatista toiseen hep-
pavetoista hyppyheikki-tykistoä kentsujen vetäessä lippaan liikuttuneen ylpeinä ja
palaa kurkusta kakoen. Voi voi!
Bror-Erik on tällä palstalla tunnetusti ennenkin osoittanut "aasintuntemustaan" ja teki sen jälleen.
Eipä muuta.
Suomen tykistön kehitys jäi jalkoihin kun merivoimat lobbasi suomeen kaksi panssarilaivaa. Ei riittänyt raha kaikkeen.
http://www.tv7.fi/
http://www.kotipetripaavola.com/neljalopunajansyntia.html
https://www.youtube.com/watch?v=U_UmjBs9FDA
http://patmos.studio24.fi/
https://www.youtube.com/watch?v=yhyceEiSp3g
http://www.viinitarha.net/xprofetia.html
http://www.kotipetripaavola.com/
https://www.youtube.com/watch?v=QqFxYWw8JHY
https://www.youtube.com/watch?v=2_yP9h3jrSw
https://www.youtube.com/watch?v=6PPjlPwT2hU
https://www.youtube.com/watch?v=wPH7zucwoRE
Suloista on Jumalan sana...†
Morjes
Ammuspula oli todellinen ja aiheutti sen, että tykistön täytyi priorisoida maalit tarkkaan.
Toisin kuin Bror-Erik väittää niin vähillä tykistön ammuksilla saatiin paljon aikaiseksi. On totta, että tykistö oli vanhentunutta ja kaliperiltaan moninainen.
Suomen tykistön tarkkuus oli sen ajan mittapuulla maailman tarkinta. Sen sai kokea venäläiset patteristot tulen avattuaan. Sekä lukuisat hyökkäykset kilpistyi jo kokoontumisalueille, kun keskitykset osui kokoontuviin hyökkäysosastoihin.
Oikein hyvää pohdintaa viitteineen...
No kyllä se on heikkoa tulitoimintaa jos tykistö ampuu talvisodan melskeissä hyvään
kohteeseen kaksinumeroisen määrän kranaatteja joista kaikki eivät edes toimineet
vanhentuneina! Kappari taitaa nyt siirtää jatkosodan tykistö-gloriaa ansiottomasti
talvisodan kunniaksi vaikka monasti ei edes ollut millä ampua.
On totta, että aina ei ollut millä ampua. Ja on totta myös se, että aina ei karanaatit toiminut. Mutta tarkkuuden suhteen suomella ei ollut mitään ongelmia. Sitä ei suomalaisen tarvitse hävetä. Ei edes trollin juttujen edessä...
Suomen tykistö on ollut ja on edelleen tarkkuudessaan yksi maailman parhaita, ellei paras. Sitä se ammus- ja kalustopula teetti. Ei ollut varaa haaskata vähiä kranuja pitkin metsiä, toisin kuin oli naapurilla.
jo rauhan aikana ampumamenetelmillä. Ei se ammuspulasta johtunut. Vähät kranut tosin osuivat usein hyvin.
Ammusten vanhentuminen ei muuten ollut suuri syypää siihen, että ammukset ei toiminut. Pakkanen oli senverran kova, että sytyttimet ei toiminut. Ja sama ongelma vaivasi ryssän ammuksia. Myös lentopommeja.
No ei se ammuspula sitä tarkkuutta kyllä lisännytkään jos sitä meinaat.Päin ja vastoin!
tosiasia. Tykkiä kohti oli päivittäin 5-10 laukausta useimmille malleille. Lisäksi putkia oli vähän, kaliiperi pieni, kantama lyhyt ja sytyttimet toimivat huonosti pakkasessa.
Ankaran säästämisen, oman valmistuksen ja ulkovaltojen avun ansiosta ammuksia oli kylläkin sodan päättyessä enemmän kuin alkaessa.
Talvisodan alla aloitettu tykistön ammusten tuotanto ei päässyt riittävän hyvään vauhtiin sodan aikana. Sodan loppuvaiheessa ammustuotanto kykeni tuottamaan 2500 ammusta vuorokaudessa kun tarve oli n.8000 ammusta vuorokaudessa.
Suuri syy suomalaisten huonoon menestymiseen hyökkäyksissä johtui juuri tykistön heikosta kyvystä tukea hyökkäyksiä.
"Luulen erään syyn väitettyyn ammuspulaan olleen useammakin kirjassa kerrottu ammusjakelun moniportaisuus, joka johti jokaisen ammusjakeluportaan ylivarastointiin "pahan päivän varalle"."
Todellinen syyllinen ei ollut mikään ammusten porrastus vaan yksinkertaisesti ammuksia oli varastossa/tuotettiin liian vähän.
Sotaväenpäällikön ilmoittama tarvittava ammusmäärä ennen vuotta 1939 77-76 mm ( 300 kpl) tykeille oli 466000 ls/kk on n. 15500 ls/pv ja Suomen teollisuuden samanaikainen arvioitu tuotantokyky oli 123000 ls/kk eli 4100 ls/pv. Vastaavasti 122 mm H (70 kpl) tarve 87500 ls/kk ja tuotantoarvio n. 2900 ls/pv.
Kun yo. lukuja vertaa todelliseen kulutusmäärään ja tuotantokykyyn niissä on huima ero.
Huom. säännöstelty kulutus!
Joulukuu 76 mm 41000 ls/kk n. 1366 ls/pv, kulutus 108300 ls/kk 3610 ls/pv, 122 mm H 6100 ls/kk n. 203 ls/pv, kulutus 11000 ls/kk n. 366 ls/pv
Tammikuu 76 mm 55124 ls/kk n. 1837 ls/pv, kulutus 76999 ls/kk 2566 ls/pv, 122 mm H 5058 ls/kk n. 203 ls/pv, kulutus 8000 ls/kk n. 266 ls/pv
Helmikuu 76 mm 123774 ls/kk n. 4125 ls/pv, kulutus 128863 ls/kk 4295 ls/pv, 122 mm H 30126 ls/kk n. 1004 ls/pv, kulutus 21000 ls/kk n. 700 ls/pv
Maaliskuu 76 mm 136287 ls/kk n. 4542 ls/pv, kulutus 85841 ls/kk 2861 ls/pv, 122 mm H 5471 ls/kk n. 182 ls/pv, kulutus 21000 ls/kk n. 700 ls/pv.
Koko kolmen ja puolen kuukauden 76 mm tuotanto oli 356185 ls/3,5 kk ja säännöstelty kulutus 400003 ls/3,5 kk. Tällainen ammusmäärä olisi pitänyt tuottaa yhdessä kuukaudessa ei kolmessa ja puolessa kuukaudessa!
Tästä voimme päätellä, ettei tykistö ei voinut ampua sydämen kyllyydestä vaan sen oli säännösteltävä ammuksia todella rankasti!
Vähälläkin tulee toimeen jos niitä osaa käyttää.
Ei Talvisodan pakkaset tavalllista kummempia olleet. On sekin asia tutkittu. Harald Öhquist piti Talvisota minun näkökulmastani -kirjassaan lämpötilalukemat esillä pakkaspäivien osalta. Tykistö mittasi monta kertaa päivässä lämpötilan kautta rintaman, missä nyt tykistöä sitten olikin.
Oli ne tykistön näkökulmasta. Ihminen pärjäsi mutta sytyttimet ei.
Kaikki historiankirjat vahvistavat sen miten rintamilla oli ankara ammuspula tykistöllä. Kun Summassakin koetettiin neukun suuria joukkokeskittymiä torjua konekiväärien kaaritulella. Ei sellaista tehdä jos kranuja on.
Jos varastoissa oli kranuja niin sopii kysyä miksi ne olivat siellä eivätkä rintamilla.
Summassa hurrit hylkäsi koko raskaan patteriston 11 kpl japanilaistykkiään ( 150H14J) ja juoksivat 2 km linjojen takana olevaan korsuun, jonne ryssä heidät räjäytti 14.2.1940.
Summan surmankorsu ja japanilaistykkien kohtalo
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1048#p21588
Ruotsinkielisiä kaikki.
Kyllä Kuhmoon riitti kranuja mielettömät määrät kun manneri koetti saada kenraalivangin. Ja miehiä kaatui kuin heinää kun manneri valtautti motteja. Tosin hirveällä hinnalla vallattiin ihan väärä motti.
En ihmettele,noitten hengenvaarallisten antiikkipyssyin ääreltä hävisi suomenkieli-
nenkin miehitys eikä moisilla ilotulitusvehkeillä ollut mitään virkaa.-Joka tapauksessa
talvisota oli pieni selkkaus koko toisen maailmansodan melskeissä joten sellaisena
sitä tulee tutkia koska tappioonhan se väistämättä johti ihan silmät kii arvattunakin.
Hölynpölyä. Kuhmossa käytettiin kranaatteja motin tuhoamisessa kolmessa päivässä yhden Kannaksen taistelupäivän kulutuksen verran.
Kranaatteja oli erityisesti säästetty, jotta voitiin tukea raskaan taakan kantanutta jalkaväkeä.
Mannerheimilla ei ollut mitään osuutta asiaan.
Nuo japanilaiset haupitsit olivat täysin käyttökelpoisia joustolavettisia aseita. Ne menetettiin, kun panssarivaunut murtautuivat tuliasemiin, eikä torjunta-aseistusta ollut.
Talvisodassa torjuttiin NL:n valtausyritys. Sen enempää ei voi vaatia.
NL kärsi sotilaallisen ja poliittisen katastrofin.
Suomen Kenttätykistön historia, osa 2
Saksasta Talvisodan ensipäivinä lukkoon lyöty 54 kpl:een 105 mm haupitsikauppa 54 000 ammuksineen peruuntui NL:n saatua tiedon asiasta! Tästä kerrotaan sivulla 527.
Paljonkos niitä tykkejä saatiinkaan Ruotsista Talvisotaan? Jotkut puhuu jopa 250 kpl:n määristäkin. Pannaanpas asiat oikeaan kontekstiinsä eli puhutaan VAIN kenttätykeistä. Tuossa luvussa, noin 250, lienee mukana kaikki PST -tykit ja IT-tykit jne. PST-tykit oli enimmäkseen vain lainassa ja palautettiin heti Talvisodan loputtua.
Listaan tähän vain karkeasti muutamia lukemia ilman aseiden kuntoa tai tyyppiä ja tarkkaa Suomeen saapumisaikaaa tms.
sivut 529 - 532
Ruotsista ja Ranskasta Talvisodan aikana hankittu tykkikalusto:
Kenttätykkejä Ruotsista 101 kpl, joihin laukauksia 48 179 kpl,
-noista oli lainassa ainakin 24 kpl ja ne palautettiin huhtikuussa 1940.
Jäykkälavettisia kenttätykkejä Ranskasta 232 kpl, joihin laukaksia 258 000 kpl, helmi-maaliskuussa 1940
Joustolavettisia kenttätykkejä Ranskasta 84 kpl, joihin laukaksia 124 000 kpl, helmi-maalis-huhtikuussa 1940
Sivu 529:
Englannista saatiin tammikuussa 1940 24 kpl 114H18 tykkejä ja maaliskuussa lahjoituksena 30 kpl 84K18 kenttäkanuunoita.
Nuo 4.5" haupitsit ehtivät mukaan Talvisotaan.
Belgiasta ostettiin helmikuussa 1940 13 kpl 120H13 haupitseja ja 15 000 laukausta.
s. 532
Lisäksi Talvisodassa saatiin sotasaaliina 160 kenttätykkiä ja menetettiin 25 kpl, joista suurin kertamenetys oli Summassa Lähteen lohkolla menetetyt 11 kpl 150H14J eli ns. Japanilaishaupitsit. Lisäksi menetettiin 10 kpl jäykkälavettisia meripuolustuksen käytössä olleita kenttätykkejä.
Mistä niitä tykkejä ja ammuksia saatiinkaan?
Kranaattien sytyttimet toimitetaan yleensä erillisissä laatikoissa.
Tarkoitanet,ettei rintamall osoitetu tarpeeksi tkistn amoa?
Jatkosodassa tuotettiin väärin painotuksin eräitä ammuksia. Ei ennakoitu 3-tuumaisten vähenevää käyttöä. Myös pst-ammuksissa oli vastaavia vääriä painotuksia.
Talvisodassa ammuttiin vai pattereittain torjuntaa, Vilho Pösö ei ammuttanut kertaakaan patteristolla.
https://cecilhagelstam.com/fi/shop/poso-vilho-patterinpaallikkona-talvisodassa-ayrapaan-ja-heinjoen-reservilaisista-muodostetun-suojajoukkopatteriston-erillinen-patteristo-4n-1-patterin-ja-sen-paallikon-vaiheet-talvisodassa-sot/