Muuten siis menisi tosi hyvin. olemme olleet 4 vuotta yhdessä ja haluaisimme molemmat jo lapsia. Ainoa ongelma on miehen tuurijuoppous joka voi yltyä (tai sitten ei) alkoholismiksi jos tulee vaikka joku isompi kriisi vastaan. Rakastan miestäni enemmän kuin mitään, joten siksi lähteminen on TODELLA vaikeaa. Olen jo kokeillut kaikki evakko-jutut ja "joko minä tai viina"-keskustelut. Puoli vuotta mies pystyi olemaan kunnolla. Pienessä juomisessa ei ole pahaa, mutta mieheltä lähtee kontrolli käsistä heti kun saa kirkasta. Pysyisi edes siinä kaljassa.Humalassa hän on eri ihminen, totaalisesti. Ei tajua että satuttaa minua. Selvin päin hän kyllä tarkoittaa sitä että ei halua loukata minua, ei halua että näin tapahtuu. Mutta kun ja jos ratkeaa kunnolla juomaan, kaikki unohtuu. Onko tyhmyyttä riskeerata tulevaisuus tämän miehen kanssa? Realistisia vastauksia kiitos..ulkopuolisen on tietysti helppo sanoa että jätä se. Tässä on vaan tunteet niin paljon mukana. Luulen, että jos eroamme, mieheni menee todella huonoon jamaan. Pitää tietysti ajatella itseä tässä tilanteessa, mutta silti...Onko muilla alkoholiongelmia suhteessa?
Miten olette pystyneet lähtemään suhteesta jossa ongelmana on ollut alkoholi?
Cassandra
8976
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
omille teilleen siksiaikaa kun janottaa
Olen mies ja itsekin alkoholisti. Kuvaamasi piirteet sopivat minuun erittäin hyvin.
Ensiksi on todettava, että alkoholistit ovat myös ihmisiä. Suuri osa heistä on hyviä ihmisiä, joiden aivoissa sattuu olemaan erityinen herkkyys alkoholin aiheuttamalle mielihyvälle. Alkoholismia on monta eri lajia. Tätä eivät kaikki ymmärrä.
Voin kuvitella tuskasi, jos miehesi on sinulle rakas. Olen seurannut samanlaista tuskaa oman puolisoni kohdalla.
Itse olen yrittänyt ratkaista asiaa terapialla ja lääkehoidolla. Olen saavuttanut mielestäni tuloksia. En juurikaan juo itseäni enää sellaiseen umpihumalaan, etten muistaisi tekemisiäni. Nykyään on saatavana lääkkeitä, jotka salpaavat alkoholin aiheuttaman ekstaattisen mielihyvän(mm. Revia). Silloin ei ole mieltä juoda itseään sikakänniin, koska vain huonot vaikutukset tulevat esiin.
Tärkeintä olisi nyt saada miehesi tajuamaan tilanne. Jos hän haluaa elää kanssasi, hänen olisi opittava käyttämään alkoholia, mikä ilmeisesti on hänelle täysin mahdollista. Käsittääkseni hän on sen tyypin alkoholisti, jolle kohtuujuominen on mahdollista.
Sinun pitäisi hyväksyä se tosiseikka, että et voi vaikuttaa hänen juomiseensa juuri mitenkään.Eli nalkuttaminen, neuvominen, maanittelu, uhkailu ym. ovat ajanhaaskausta, jotka tosin saattavat joskus siirtää ongelman ilmenemistä tilapäisesti.
Mielestäni ainoa mitä voit tehdä on rehellinen ja suora vetoaminen mieheesi. Hyväksy todeksi hänen sairautensa ja ole hänen tukenaan. Jos hän ei tätä asiaa lopultakaan tajua, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää hänet. Omaa elämääsi et saa alkoholin takia pilata.
Kiitos, että uskalsit rehellisesti kirjoittaa oman tarinasi.
Auttaa varmasti monia ihmisiä suhteuttamaan asioita omiin mittakaavoihin.
Jatkoja!
:o)
Kiitoksia kauniista sanoistasi. Hyvä jos ajatukseni voisivat edes jollain tavalla olla hyödyksi!
Minulla oli sama tilanne ja noin kolme kuukautta sitten erosin. Nyt on rauhallinen ja turvallinen olo, kun tietää mikä kotona odottaa joka kerta kun tulee kotiin - rauhallisuutta ja eikä kukaan kännissä hauku. Lapsia meillä onneksi ei ollut. Minäkin puhuin, maanittelin ja uhkailin. Pyysin menemään hoitoon ja muuta sellaista. Mikään ei tehonnut... Alkoholille heikon ihmisen on se itse tajuttava ennenkuin hän tekee asialle mitään. Minunkin ex-mieheni katui aina selvin päin tekojaan ja sanojaan, mutta taas kännissä teki kaikenlaista mikä minua loukkasi. Ensin uskoin hänen selittelyihin, mutta muutosta ei tullut koskaan kumminkaan. Sitte vain yhtenä kauniina sunnuntaina päätin, että eroamme ja en ole katunut tätä päätöstä. On tässä maailmassa vielä kivoja miehiä, jotka eivät ole alkoholisteja. Mutta sinähän se teet omat päätöksesi, ei kukaan voi sellaista neuvoa antaa. Tsemppiä sinulle!
jos vielä' ei oo lapsia .lähde .alkoholi ja lapset ei sovi.kyllä tähän mailmaan mahtuu ihan tavallisiakin ihmisiä.itekin otan joskus se helpottaa .lapsia pitää aina ajatella .2 on .älä tuhoa elämääsi juopon kanssa. sorry kovat sanat
Itsellä 2 ja 3-vuotiaat lapset ja voin sanoa, että jos tämän suuntaisia ongelmia näkyy jo nyt, niin lasten syntymän jälkeen teillä on alkoholistiperhe tai sinä olet yksinhuoltaja. Yh toki on parempi vaihtoehto. Eli jos miehen hyvät puolet voittaa huonot, niin silloin lastentekoa EI pitäisi edes harkita! Lapset vaistoavat ja reagoivat-> henkinen kehitys kärsii.
olen samaa mieltä