Muuttotappiopaikkakunnat

Mitäpä muutakaan kun Suomessa on vallalla enemmistön diktatuuri parlamentarismin muodossa.

Ei nuo kaikki hiipuvat paikkakunnat mitään teollisuusklusteripaikkoja ole, mutta aika moni kyllä. Teollisuustyöpaikkojen kato on ollut jatkuvaa.

Hyvä esimerkki tämä Fazer-juttukin siitä miten nämä teollisuutta omistavat pystyvät painostamaan poliittisia päättäjiä keventelemään omaa verotustaan. Tosin ei yksin nämä vaan myös monopolistisissa asemissa olevat palkansaajat vahvoinen ammattiliittoineen pystyvät nekin tätä saman lajin painiostusta harrastamaan, ja sitä ne paljon yhdessä yrittäjätahon kanssa harrastavatkin. Itse asiassa palkansaajien ja yrittäjien verot ovat samasta lähteestä maksettuja, ja tästä asiasta hyvin kertoo jo sekin kun työantajat aina palkansaajien verotuksen keventämisen puolesta saarnaavat.
Se vaan tässä verotuskuviossa on, että kun jonkun tahon verotusta kevennellään, niin jonkun muun tahon verotusta on vastaavasti kiristettävä tai sitten julkisia menoja on leikattava. Joita leikkauksiakaan ei voi loputtomiin tehdä, kun ainakin järjestys ja jonkinlainen hallintokin on sentään ylläpidettävä ja paljon muuta. Eikä nykyään eurovaluutan oloissa niin paljon setelirahoituksellakaan ja inflaatiolla ja devalvaatiolla voida budjetteja rahoittaa kuin mitä ennen oman valuutan kanssa. Silloin vielä devalvaatio hoiti vientiteollisuuden kilpailukykyäkin(siis tämän rahatalouden osalta), ja sillä vielä spekuloivat voittoja kun siihen pystyivät painostamaan tai olivat sisäpiiriläisiä.

Jos sitten esim. perintöveroa kevenneltäisiin vain yritysomaisuuksien osalta(ja maatilojenkin osalta mikä kepulle aina erityisen tärkeätä) eikä kautta linjan samalla tavalla kaikkien omaisuuslajien osalta, niin vaikutus ei olisi yksin se että paineet muiden verojen ja perintöverojenkin(kuten juuri yksittäisten ihmisten asunto-omaisuuksien perintöverotuksen) kiristelyyn kasvaisivat. Ei siis yksin tämä vaan lisäksi vielä siinä tapahtuisi pimeätä varallisuuden siirtoa taskuista toisiin, siksi kun varallisuus pyrkii aina hakeutumaan kohteisiin missä se pääsee vähemmällä verotuksella. Ja mihin varallisuus hakeutuu sen arvo nousee, ja päinvastoin.
Tätä erilliskohtelua yritysten perintöveroihin jo ajettiinkin, mutta se törmäsi siihen, kun se oli ristiriidassa perustuslain kanssa. Ja hyvä niin että törmäsi sentään siihen.
Perintövero tulisi minusta olla yksinkertainen ja kaikille omaisuuslajeille ja perinnönsaajille sama vero. Joku alaraja sentään, esim. 100 tonnia, progressioksi josta ei vielä perintöveroa tarvitsisi maksaa. Ei menisi niin helpolla läpi perintöverojen korotuksetkaan, kun k.o. vero koskisi myös isompia ja tavarantuotannon kannalta keskeisiä omaisuuslajeja yhtä lailla kuin mitä esim. ihmisten asuntoja.

Kyllä minä pidän sitä kuitenkin parempana että verotuksen painopiste kohdistuu suoraan sinne missä ollaan vahvemmissa asemissa, eli niille tahoille joiden käsissä on keskeinen tavarantuotanto(yrittäjät ja palkansaajat vahvoine etujärjestöineen) ja laskujen ja hintojen kirjoituskin(paitsi tietty vientiteollisuus ei aina voi noin vain hintojaan nostaa, kun on riippuvainen kansainvälisestä kilpailusta). Nythän tätä painopistettä onkin sitten siirretty paljon entistä enemmän välillisten verojen suuntaan ja erityisesti alviin ja valmisteveroihin, joiden osuus verotuksessa on ollut kasvussa ja edelleen vaan on kasvaa. Toki tämä verotuksen kiristys niinkuin inflaatiolla rokotuskin viime kädessä aina enemmän hampaattomassa asemassa olevilta päätyy puremaan, siis niiltä jotka eivät voi kirjoittaa kohonneita kustannuksia edelleen muiden maksettaviksi tai eivät pysty kiristämään itselleen vastaavasti lisää tuloja, mutta on verotus siltikin parempi näin painottuen. Jo siksikin näin, kun minusta se siten voi paremmin vaikuttaa tavarantuotanto- ja palvelurakenteisiin oikeata tarvetta ja kysyntää vastaavasti.

445566888889999 kirjoitti:

Hyvä esimerkki tämä Fazer-juttukin siitä miten nämä teollisuutta omistavat pystyvät painostamaan poliittisia päättäjiä keventelemään omaa verotustaan. Tosin ei yksin nämä vaan myös monopolistisissa asemissa olevat palkansaajat vahvoinen ammattiliittoineen pystyvät nekin tätä saman lajin painiostusta harrastamaan, ja sitä ne paljon yhdessä yrittäjätahon kanssa harrastavatkin. Itse asiassa palkansaajien ja yrittäjien verot ovat samasta lähteestä maksettuja, ja tästä asiasta hyvin kertoo jo sekin kun työantajat aina palkansaajien verotuksen keventämisen puolesta saarnaavat.
Se vaan tässä verotuskuviossa on, että kun jonkun tahon verotusta kevennellään, niin jonkun muun tahon verotusta on vastaavasti kiristettävä tai sitten julkisia menoja on leikattava. Joita leikkauksiakaan ei voi loputtomiin tehdä, kun ainakin järjestys ja jonkinlainen hallintokin on sentään ylläpidettävä ja paljon muuta. Eikä nykyään eurovaluutan oloissa niin paljon setelirahoituksellakaan ja inflaatiolla ja devalvaatiolla voida budjetteja rahoittaa kuin mitä ennen oman valuutan kanssa. Silloin vielä devalvaatio hoiti vientiteollisuuden kilpailukykyäkin(siis tämän rahatalouden osalta), ja sillä vielä spekuloivat voittoja kun siihen pystyivät painostamaan tai olivat sisäpiiriläisiä.

Jos sitten esim. perintöveroa kevenneltäisiin vain yritysomaisuuksien osalta(ja maatilojenkin osalta mikä kepulle aina erityisen tärkeätä) eikä kautta linjan samalla tavalla kaikkien omaisuuslajien osalta, niin vaikutus ei olisi yksin se että paineet muiden verojen ja perintöverojenkin(kuten juuri yksittäisten ihmisten asunto-omaisuuksien perintöverotuksen) kiristelyyn kasvaisivat. Ei siis yksin tämä vaan lisäksi vielä siinä tapahtuisi pimeätä varallisuuden siirtoa taskuista toisiin, siksi kun varallisuus pyrkii aina hakeutumaan kohteisiin missä se pääsee vähemmällä verotuksella. Ja mihin varallisuus hakeutuu sen arvo nousee, ja päinvastoin.
Tätä erilliskohtelua yritysten perintöveroihin jo ajettiinkin, mutta se törmäsi siihen, kun se oli ristiriidassa perustuslain kanssa. Ja hyvä niin että törmäsi sentään siihen.
Perintövero tulisi minusta olla yksinkertainen ja kaikille omaisuuslajeille ja perinnönsaajille sama vero. Joku alaraja sentään, esim. 100 tonnia, progressioksi josta ei vielä perintöveroa tarvitsisi maksaa. Ei menisi niin helpolla läpi perintöverojen korotuksetkaan, kun k.o. vero koskisi myös isompia ja tavarantuotannon kannalta keskeisiä omaisuuslajeja yhtä lailla kuin mitä esim. ihmisten asuntoja.

Kyllä minä pidän sitä kuitenkin parempana että verotuksen painopiste kohdistuu suoraan sinne missä ollaan vahvemmissa asemissa, eli niille tahoille joiden käsissä on keskeinen tavarantuotanto(yrittäjät ja palkansaajat vahvoine etujärjestöineen) ja laskujen ja hintojen kirjoituskin(paitsi tietty vientiteollisuus ei aina voi noin vain hintojaan nostaa, kun on riippuvainen kansainvälisestä kilpailusta). Nythän tätä painopistettä onkin sitten siirretty paljon entistä enemmän välillisten verojen suuntaan ja erityisesti alviin ja valmisteveroihin, joiden osuus verotuksessa on ollut kasvussa ja edelleen vaan on kasvaa. Toki tämä verotuksen kiristys niinkuin inflaatiolla rokotuskin viime kädessä aina enemmän hampaattomassa asemassa olevilta päätyy puremaan, siis niiltä jotka eivät voi kirjoittaa kohonneita kustannuksia edelleen muiden maksettaviksi tai eivät pysty kiristämään itselleen vastaavasti lisää tuloja, mutta on verotus siltikin parempi näin painottuen. Jo siksikin näin, kun minusta se siten voi paremmin vaikuttaa tavarantuotanto- ja palvelurakenteisiin oikeata tarvetta ja kysyntää vastaavasti.

Lue lisää

Sama mikä liittyy verojen alentamiseen on julkisen sektorin paisuttaminen ja ilmaisten etujen myöntäminen. Julkisen sektorin paisuttaminen ja kivat lupaukset maksuttomista palveluista on korvattava lisäverottamisella. Netissä pyörivien vaalikoneidenkin kysymysten tekijät tuntuvat monesti ammattitaidottomilta laatiessaan näitä kysymyksiä. Onhan paljon helpompi luvat kaikkea kivaa kuin sanoa, mistä etuudet rahoitetaan. Aina pitäisi olla vastinpari tänne lisää - täältä pois. Minusta perintöveroa ei pidä ottaa pois, mutta sen epäkohtia pitäisi tarkistaa. En kannata Viron tyyppistä tasaverotusta Suomeen. Se hyödyttäisi köyhiä ja todella varakkaita ja maksajiksi joutuisi nykyinen keskiluokka. Työn verotusta pitäisi mahdollisuuksien mukaan laskea, koska sillä on suorat vaikutukset työn hintaan ja työllisyyteen. Kotitalousvähennystä pitäisi laajentaa jälleen. Se lisäisi jonkin verran työpaikkoja ja vähentäisi harmaata taloutta. Ehkä joitakin alennetun arvonlisäverotuksen alueita voisi hieman nostaa. Oman asunnon myyntivoiton voisi laittaa verolle, mutta pitäisi saada vähentää siitä inflaation ja asunnon arvoa parantaneiden toimien vaikutus. Omakotitalojen varainsiirtovero pitäisi laskea samalle tasolle kuin osakehuonoistojen varainsiirtovero. Pienten osinkojen verottomuus pitäisi vihdoin saada aikaan. Tässä erilaisia ajatuksiani.

pundit kirjoitti:

Sama mikä liittyy verojen alentamiseen on julkisen sektorin paisuttaminen ja ilmaisten etujen myöntäminen. Julkisen sektorin paisuttaminen ja kivat lupaukset maksuttomista palveluista on korvattava lisäverottamisella. Netissä pyörivien vaalikoneidenkin kysymysten tekijät tuntuvat monesti ammattitaidottomilta laatiessaan näitä kysymyksiä. Onhan paljon helpompi luvat kaikkea kivaa kuin sanoa, mistä etuudet rahoitetaan. Aina pitäisi olla vastinpari tänne lisää - täältä pois. Minusta perintöveroa ei pidä ottaa pois, mutta sen epäkohtia pitäisi tarkistaa. En kannata Viron tyyppistä tasaverotusta Suomeen. Se hyödyttäisi köyhiä ja todella varakkaita ja maksajiksi joutuisi nykyinen keskiluokka. Työn verotusta pitäisi mahdollisuuksien mukaan laskea, koska sillä on suorat vaikutukset työn hintaan ja työllisyyteen. Kotitalousvähennystä pitäisi laajentaa jälleen. Se lisäisi jonkin verran työpaikkoja ja vähentäisi harmaata taloutta. Ehkä joitakin alennetun arvonlisäverotuksen alueita voisi hieman nostaa. Oman asunnon myyntivoiton voisi laittaa verolle, mutta pitäisi saada vähentää siitä inflaation ja asunnon arvoa parantaneiden toimien vaikutus. Omakotitalojen varainsiirtovero pitäisi laskea samalle tasolle kuin osakehuonoistojen varainsiirtovero. Pienten osinkojen verottomuus pitäisi vihdoin saada aikaan. Tässä erilaisia ajatuksiani.

Lue lisää

No tuossa nyt oli paljon sitä samaa keskiluokka-hehkutusta mitä valtamediassakin on sen suhteen mihin suuntaan verojen painopistettä pitäisi siirtää. Kyllähän näitä veroja esim. alviin ja valmisteveroihinkin on jo paljon siirrettykkin(ja palkkatuloverotustakin on kevennelty), ja esim. kiinteistöveroon kaavaillaan edelleen roimia korotuksia. Jo alvi yksin on isompi vero kuin mitä tämä aina mediassa mouruttu progressiivinen tulovero.
Mitä tulee siihen josko työnantajat jättäisivät toimintojaan tehostamatta tai automatisoimatta tai tehokkaammilla koneilla tekemättä siksi jos palkansaajien verotusta kevennettäisiin ja sitä kautta työvoiman käyttöä halvennettaisiin, niin sitä en ainakaan usko. Kyllä firmat työvoimaa ulos pistävät, vaikka tilalle tarvittavat koneet ja automatisaatio enemmän hintoihinsa tulisivat. Ja niinkuin mitä totesin niin samasta lähteestä ne palkansaajien verot siinä kuin yritystenkin verot maksetaan. Elikkä en näe sillä niin suurta eroa josko verot yrityksiltä pidätetään palkkaperusteisesti tai sitten muutoin.
Työnantajien kela-maksukin poistettiin(miljardiluokan juttu se), ja nyttemminn yhteisöveroa alennettiin roimasti. Kyllä näilläkin joku vaikutus haluttuunkin suuntaan lie ollut, mutta en usko että alkuunkaan mikään niin suuri vaikutus kuin mitä oletettiin tai propakannassa esitettiin olevan. Ei varsinkaan siksi kun tämäkin verokevennys lisää paineita velanottoon tai/ja verojen kiristelyyn muualla tai julkisen sektorin menoleikkauksiin.

445553332255533 kirjoitti:

No tuossa nyt oli paljon sitä samaa keskiluokka-hehkutusta mitä valtamediassakin on sen suhteen mihin suuntaan verojen painopistettä pitäisi siirtää. Kyllähän näitä veroja esim. alviin ja valmisteveroihinkin on jo paljon siirrettykkin(ja palkkatuloverotustakin on kevennelty), ja esim. kiinteistöveroon kaavaillaan edelleen roimia korotuksia. Jo alvi yksin on isompi vero kuin mitä tämä aina mediassa mouruttu progressiivinen tulovero.
Mitä tulee siihen josko työnantajat jättäisivät toimintojaan tehostamatta tai automatisoimatta tai tehokkaammilla koneilla tekemättä siksi jos palkansaajien verotusta kevennettäisiin ja sitä kautta työvoiman käyttöä halvennettaisiin, niin sitä en ainakaan usko. Kyllä firmat työvoimaa ulos pistävät, vaikka tilalle tarvittavat koneet ja automatisaatio enemmän hintoihinsa tulisivat. Ja niinkuin mitä totesin niin samasta lähteestä ne palkansaajien verot siinä kuin yritystenkin verot maksetaan. Elikkä en näe sillä niin suurta eroa josko verot yrityksiltä pidätetään palkkaperusteisesti tai sitten muutoin.
Työnantajien kela-maksukin poistettiin(miljardiluokan juttu se), ja nyttemminn yhteisöveroa alennettiin roimasti. Kyllä näilläkin joku vaikutus haluttuunkin suuntaan lie ollut, mutta en usko että alkuunkaan mikään niin suuri vaikutus kuin mitä oletettiin tai propakannassa esitettiin olevan. Ei varsinkaan siksi kun tämäkin verokevennys lisää paineita velanottoon tai/ja verojen kiristelyyn muualla tai julkisen sektorin menoleikkauksiin.

Lue lisää

Arvonlisäveron tuotto on suurempi kuin tuloverojen tuotto valtiolla, mutta ei tietenkään jos myös kuntaverot otetaan huomioon. Yhteiskunta saa liian vähän verotuloja, verotulot hupenevat ja samaan joko ei haluta koskea julkisen sektorin ilmaisiin palveluihin tai ilmaisia palveluita (hyvinvointipalveluita) halutaan jopa lisätä. Julkinen sektori on paisunut liian suureksi ja taakka yksityiselle sektorille on muodostunut jo liian suureksi. Verotusta ei voida enää kohtuuttomasti nostaa tai maastapako yltyy (työpaikat ja tosirikkaat).

Työnantajien ja Kuntien KELA-maksun poistamisesta sopivat EK Ay-liike yhdessä. Mitä muuta lehmänkauppasopimukseen toiselle puolelle kuuluu, emme tiedä. KELA-maksun poistaminen ainakin helpotti kuntataloutta. Kuntien vajeet supistuivat, velkaantumiskehitys supistui ja paineet kuntaverojen korotuksille laskivat. Yhteisöveron roima alentaminen oli yksin Jutta Urpilaisen päätös (hänen kenttänsä oli sitä vastaan). Elinkeinoelämä sai mitä halusi ja Jutta Urpilainen toimitti sen. Perustelut olivat väärät. Yhteisöveron laskeminen ei juurikaan vaikuta työpaikkoihin, mutta tuo oli liian korkealentoista valtiovarainministerille. Lisäksi asioita ei hoideta suullisilla lupauksilla. Suomalaiset saivat tästä oppia karvaana kalkkina Telian ja Soneran yhdistymisessä. Kumpikin osapuoli lupasi suullisesti vähentää valtio-omistustaan (vain toinen teki mitä lupasi - arvaat varmaan kumpi).

No yleistyshän tuo on, kun toiselle puolelle laitetaan muuttotappiopaikkakunnat ja toiselle puolelle ns. kasvukeskukset. Yleistyksenä totta, että muuttotappiopaikkakunnilla asuntovarallisuuden kehitys on luultavasti heikompaa kuin kasvupaikkakunnilla. Sinällänsä tästä on tullut tällainen helppo mantra jokaisen "asiantuntijan" julkimielipiteeksi.

Kaikilla on omat intressinsä. Ainakin toinen ellei kummatkin noista haluavat julkisuutta edistääkseen omia kasvunäkymiään.

Olen siinä mielessä samaa mieltä kanssasi, että neljännesvuosittainen asuntojen hintakehityksen reaaliarvon tuijottelu on erikoista. Suurimmalla osalla asunnot ovat asumista, eivät sijoittamista varten. Siinä mielessä asuntojen hintakehityksen seuraaminen on perusteltua, että kotitalousten varallisuudesta huomattavan suuri osa on kiinni nimenomaan asuntovarallisuudessa. Harva kuitenkaan myy asuntoaan laskien sen varaan, että kohta asuntojen hinnat romahtaa. Ehkä hieman useampi voi käyttää asuntojen hintakehitystä miettiessään koska ostaa sitä omaa asuntoa tai käy vaihtokaupoilla.

pundit kirjoitti:

No yleistyshän tuo on, kun toiselle puolelle laitetaan muuttotappiopaikkakunnat ja toiselle puolelle ns. kasvukeskukset. Yleistyksenä totta, että muuttotappiopaikkakunnilla asuntovarallisuuden kehitys on luultavasti heikompaa kuin kasvupaikkakunnilla. Sinällänsä tästä on tullut tällainen helppo mantra jokaisen "asiantuntijan" julkimielipiteeksi.

Kaikilla on omat intressinsä. Ainakin toinen ellei kummatkin noista haluavat julkisuutta edistääkseen omia kasvunäkymiään.

Olen siinä mielessä samaa mieltä kanssasi, että neljännesvuosittainen asuntojen hintakehityksen reaaliarvon tuijottelu on erikoista. Suurimmalla osalla asunnot ovat asumista, eivät sijoittamista varten. Siinä mielessä asuntojen hintakehityksen seuraaminen on perusteltua, että kotitalousten varallisuudesta huomattavan suuri osa on kiinni nimenomaan asuntovarallisuudessa. Harva kuitenkaan myy asuntoaan laskien sen varaan, että kohta asuntojen hinnat romahtaa. Ehkä hieman useampi voi käyttää asuntojen hintakehitystä miettiessään koska ostaa sitä omaa asuntoa tai käy vaihtokaupoilla.

Lue lisää

Tietyt tahot haluaisivat saada myös asuntojen hintoihin suurta heilahtelua, jota hyväkseen käyttäen pääsisi tekemään suuria voittoja. Pörssissähän näistä kurssien heilahteluista jo onkin tullut keskeinen voitontavoittelukeino ja pitkäaikaisempi sijottaminen ja osingotkin ovat käyneet vanhanaikaisiksi, toki tämä paljolti myös moninkertaisen ja hurjan verotuksenkin vuoksi.
Se on myös selvä että talousguruja aina riittää nousukaudella jotka laumassa toistelevat toinen toistaan optimistisempia talousnäkymiä, samoin kuin hunoina aikoina on guruja jotka laumassa ennustelevat toinen toistaan synkempiä näkymiä. Mutta tarkoitin lähinnä sitä että myös näitä omista intresseistään lähtien propakntaansa jauhaviakin on, ja että ilamiseksi tätä propakantaansa saavat esittää valtamediassa kuten koko kansan maksamassa yle:ssä.
Siinä ei sinänsä ole mitään uutta että taantuvilla muuttotappiopaikkakunnilla on vaikeata saada kaupaksi hyvääkään asuntoa oikeastaaan mihinkään hintaan jos kysyntää ei ole minkäänlaista, näinhän tämä asia aina on ollut. Pienillä paikkakunnilla ei tarvitse muuta kuin yksi iso työnantaja lähtee, niin asuntoja ei kaupaksi tahdo saada millään.

Talousgurut uskaltavat vain harvoin mennä vastavirtaan. Parempi olla väärässä niin kuin kaikki muutkin kuin olla yksin väärässä. Vaikka joukkovoima ei todista sitä, että joukossa on suurempi viisaus, harvemmin joukkovoimassa lepää myöskään tyhmyys. Joukot ovat useammin oikeassa kuin yksinäiset vastavirtaan menijät.

Eräässä hämmästyttävässä purkkapallotehtävässä (ihmisten tuli arvata kuinka monta purkkaa lasipallossa on), paras arvio saatiin kaikkien vastanneiden ihmisten keskiarvosta. Se oli lähempänä kuin yksikään yksittäinen veikkaus. Joukossa haetaan keskiarvoista arviota. Tästä syystä joukko on yleensä oikeammassa kuin vastavirtaan menijät.

pundit kirjoitti:

Talousgurut uskaltavat vain harvoin mennä vastavirtaan. Parempi olla väärässä niin kuin kaikki muutkin kuin olla yksin väärässä. Vaikka joukkovoima ei todista sitä, että joukossa on suurempi viisaus, harvemmin joukkovoimassa lepää myöskään tyhmyys. Joukot ovat useammin oikeassa kuin yksinäiset vastavirtaan menijät.

Eräässä hämmästyttävässä purkkapallotehtävässä (ihmisten tuli arvata kuinka monta purkkaa lasipallossa on), paras arvio saatiin kaikkien vastanneiden ihmisten keskiarvosta. Se oli lähempänä kuin yksikään yksittäinen veikkaus. Joukossa haetaan keskiarvoista arviota. Tästä syystä joukko on yleensä oikeammassa kuin vastavirtaan menijät.

Lue lisää

Näissä talousasioissa tai trendeissä joukot päätyvät usein myös oikeassakin olemaan ennemmin kuin yksittäiset vastavirtaan vääntäjät siksi kun nämä tämän lajin asiat, vähän niinkuin laajemminkin kulttuuritrendit ylipäätänsä, itse asiassa tapaavat toteutuakkin sen valtatrendin mukaisesti. Juurikin tästä syystä omia intressejä ajavia trendejä valtkaulttuuriin trendksi halutaaankin propakannan keinoin ajaa.

Mutta näissä talouspuolen jutuissa on kuitenkin myös tekijöitä joita ei millään joukkovoimalla tai valtamediaan vahvoiksi trendeiksi tulleilla jutuilla voida kumota, ja siksi gurut voivat joukollakin päätyä olemaan myös väärässä, ja joskus todella pahastikkin niin.

Pelkissä kulttuuritrendeissä suuret joukot ja valtatrendit ovat melkein poikkeuksetta oikeassa siksi kun näiden mukaan mennen kulttuuri, arvot ja asenteet ja sopivaksi katsotut elämäntavat asettuvat, ja lainsäädäntökin vielä näitä valtatrendejä seuraa joskin usein vähän viiveellä mutta myös ennakoidenkin ja siten trendejä luodenkin.
Jos yksilön omat omaksutut arvot ja asenteet ovat paljon vaihessiirrossa sen kanssa missä valtakulttuuri menee, niin tällöin yleensä asianomainen pyrkii vaikuttamaan(passiivisenakin aina jonkin verran jollain tavalla päätyy vaikuttamaan, ja monet vielä pyrkivät hyvinkin aktiivisesti vaikuttamaan) joko säilytttävään tai muuttavaan suuntaan. Tällaiset vaikuttamiset tai pyrkimykset vaikuttaa voivat olla hyvinkin traagisia tai koomisia tapauksesta ja näkökulmasta riippuen. Mehän elämme koko ajan vallitsevan kulttuurin paineiden alaisena, ja toisaalta enemmän tai vähemmän vaikutamme palutteellamme kulttuuriin päin, joskin vaikutuksemme yksilöinä ovat yleensä pienet. Tämä on tavallaan kuin systeemi missä on takaisinkytkentälenkki, mikä takaisinkytkentä voi olla positiivisessa tai negatiivisessa vaihesiirrossa ulostulon kanssa, ja missä systeemillä on vielä taipumus lähteä hallitsemattomasti oskilloimaankin. No tämä nyt meni analogiaksi. Minä en kyllä analogioista pidä enkä itse sellaisia paljon tapaa harrastaa.

4455223336666 kirjoitti:

Näissä talousasioissa tai trendeissä joukot päätyvät usein myös oikeassakin olemaan ennemmin kuin yksittäiset vastavirtaan vääntäjät siksi kun nämä tämän lajin asiat, vähän niinkuin laajemminkin kulttuuritrendit ylipäätänsä, itse asiassa tapaavat toteutuakkin sen valtatrendin mukaisesti. Juurikin tästä syystä omia intressejä ajavia trendejä valtkaulttuuriin trendksi halutaaankin propakannan keinoin ajaa.

Mutta näissä talouspuolen jutuissa on kuitenkin myös tekijöitä joita ei millään joukkovoimalla tai valtamediaan vahvoiksi trendeiksi tulleilla jutuilla voida kumota, ja siksi gurut voivat joukollakin päätyä olemaan myös väärässä, ja joskus todella pahastikkin niin.

Pelkissä kulttuuritrendeissä suuret joukot ja valtatrendit ovat melkein poikkeuksetta oikeassa siksi kun näiden mukaan mennen kulttuuri, arvot ja asenteet ja sopivaksi katsotut elämäntavat asettuvat, ja lainsäädäntökin vielä näitä valtatrendejä seuraa joskin usein vähän viiveellä mutta myös ennakoidenkin ja siten trendejä luodenkin.
Jos yksilön omat omaksutut arvot ja asenteet ovat paljon vaihessiirrossa sen kanssa missä valtakulttuuri menee, niin tällöin yleensä asianomainen pyrkii vaikuttamaan(passiivisenakin aina jonkin verran jollain tavalla päätyy vaikuttamaan, ja monet vielä pyrkivät hyvinkin aktiivisesti vaikuttamaan) joko säilytttävään tai muuttavaan suuntaan. Tällaiset vaikuttamiset tai pyrkimykset vaikuttaa voivat olla hyvinkin traagisia tai koomisia tapauksesta ja näkökulmasta riippuen. Mehän elämme koko ajan vallitsevan kulttuurin paineiden alaisena, ja toisaalta enemmän tai vähemmän vaikutamme palutteellamme kulttuuriin päin, joskin vaikutuksemme yksilöinä ovat yleensä pienet. Tämä on tavallaan kuin systeemi missä on takaisinkytkentälenkki, mikä takaisinkytkentä voi olla positiivisessa tai negatiivisessa vaihesiirrossa ulostulon kanssa, ja missä systeemillä on vielä taipumus lähteä hallitsemattomasti oskilloimaankin. No tämä nyt meni analogiaksi. Minä en kyllä analogioista pidä enkä itse sellaisia paljon tapaa harrastaa.

Lue lisää

Sana "vaihesiirto" oli minulle ihan uusi, mutta ymmärsin mitä tarkoitat.

pundit kirjoitti:

Sana "vaihesiirto" oli minulle ihan uusi, mutta ymmärsin mitä tarkoitat.

No tuo koko systeemi minkä siinä 'analogiaksi' otin meni ilmeisesti ohi kun en siitä jaksanut siihen pakertaa, mutta 'vaihesiirron' vaikutustoiminnan ilmeisesti päällisin puolin oikein arvasit mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitin. Tähän analogia-systeemiin siis tulee vielä takaisinkytkentälenkki, joka lenkki sisältää erilaisia ja asteisia dumppausfaktoreita ja vaihesiirtoonkin vaikuttavia tekijöitä. Peruskuviona siinä klassinen värähtely tai heilumismalli joka lähtee perusdifferentiaaliyhtälöstä, logaritmisesta mennään jaksolliselle tai trigonometriselle ja resonanssit dumppaus/vahvistusfaktoreineen tulee siihen mukaan(Huomaa että taajuuksia on todella mataliakin, jaksot vaikka tuhansissa vuosissa jos vaan massat ovat suuria, niinkuin on hirmukorkeitakin taajuuksia gigaluokkaa sekunneiissa, ja periaatteessa vaikka mitä. Lisäksi taajuuksia voi olla päällekkäin ja harmoonisia ja summana, ja taajuudet ovat analysoitavissa mikä johtaa n.s. Fourier-analyysiinkin).

Nähtävästi se 'analogiakuviossani' tähän asiaan liittyen meni ohi, että me pystymme vaikuttamaan ja vaikka ihan passiivisetikkin ollen päädymme vaikutamaan(yksilöinä enemmän tai vähemmen, yleensä vähän) tuohon takaisinkytkentälenkkiin, sen ominaisuuksiin vaihesiirtovaikutteineen ja dumppausfaktoreineen. Emme siis ole tässä analohgiasysteemissä itse varsinaisena osana muuta kuin siten, että olemme keskenäisessä vuorovaikutussuhteessa tähän takaisinkytkentälenkkiin. Ulostulosta(eli tässä valtakulttuurista) siis tulee kaiken aikaa meille vahva singnaali johon vain vähän yksilöinä pystymme takaisin vaikuttamaan.

No se siitä analogiasta tähän asiayhteyteen. Noin yleensä en todellakaan pidä analogioista enkä sellaisia itse liiemmin harrasta. Yksi analogia on minusta kuitenkin hyvä, ja se on analogia analogioiden käytöstä. Se menee seuraavanlaisesti:
Mies käyttää analogiaa niinkuin pimeällä kadulla kulkevan humalaisen miehen voidaan ajatella käyttävän lyhtypylväitä, enemmänkin tuekseen kuin kulkuaan valaistakseen.
Tämä analogia siis symboloi sitä tapaa miten analogioita usein käytetään. Niitä käytetään tai niillä pyritään myös todistamaan itse asiasta, eikä niitä siis käytetä vain asian valaisemiseen mihin taasen ne lähes poikkeuksetta ovatkin jokseenkin toimimattomia. Näitä analogioita tyypillisesti käyttävät myyntimiehet ja myös politikot ja erilaiset talousgurut juurikin talousasioista puhuessaan. Tämän tällaisen voidaan tietty tulkita olevan myös kuulijoiden halveksintaa, mitä siihen kyllä useimmiten taitaa liittyäkkin.

4455666332255555555555 kirjoitti:

No tuo koko systeemi minkä siinä 'analogiaksi' otin meni ilmeisesti ohi kun en siitä jaksanut siihen pakertaa, mutta 'vaihesiirron' vaikutustoiminnan ilmeisesti päällisin puolin oikein arvasit mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitin. Tähän analogia-systeemiin siis tulee vielä takaisinkytkentälenkki, joka lenkki sisältää erilaisia ja asteisia dumppausfaktoreita ja vaihesiirtoonkin vaikuttavia tekijöitä. Peruskuviona siinä klassinen värähtely tai heilumismalli joka lähtee perusdifferentiaaliyhtälöstä, logaritmisesta mennään jaksolliselle tai trigonometriselle ja resonanssit dumppaus/vahvistusfaktoreineen tulee siihen mukaan(Huomaa että taajuuksia on todella mataliakin, jaksot vaikka tuhansissa vuosissa jos vaan massat ovat suuria, niinkuin on hirmukorkeitakin taajuuksia gigaluokkaa sekunneiissa, ja periaatteessa vaikka mitä. Lisäksi taajuuksia voi olla päällekkäin ja harmoonisia ja summana, ja taajuudet ovat analysoitavissa mikä johtaa n.s. Fourier-analyysiinkin).

Nähtävästi se 'analogiakuviossani' tähän asiaan liittyen meni ohi, että me pystymme vaikuttamaan ja vaikka ihan passiivisetikkin ollen päädymme vaikutamaan(yksilöinä enemmän tai vähemmen, yleensä vähän) tuohon takaisinkytkentälenkkiin, sen ominaisuuksiin vaihesiirtovaikutteineen ja dumppausfaktoreineen. Emme siis ole tässä analohgiasysteemissä itse varsinaisena osana muuta kuin siten, että olemme keskenäisessä vuorovaikutussuhteessa tähän takaisinkytkentälenkkiin. Ulostulosta(eli tässä valtakulttuurista) siis tulee kaiken aikaa meille vahva singnaali johon vain vähän yksilöinä pystymme takaisin vaikuttamaan.

No se siitä analogiasta tähän asiayhteyteen. Noin yleensä en todellakaan pidä analogioista enkä sellaisia itse liiemmin harrasta. Yksi analogia on minusta kuitenkin hyvä, ja se on analogia analogioiden käytöstä. Se menee seuraavanlaisesti:
Mies käyttää analogiaa niinkuin pimeällä kadulla kulkevan humalaisen miehen voidaan ajatella käyttävän lyhtypylväitä, enemmänkin tuekseen kuin kulkuaan valaistakseen.
Tämä analogia siis symboloi sitä tapaa miten analogioita usein käytetään. Niitä käytetään tai niillä pyritään myös todistamaan itse asiasta, eikä niitä siis käytetä vain asian valaisemiseen mihin taasen ne lähes poikkeuksetta ovatkin jokseenkin toimimattomia. Näitä analogioita tyypillisesti käyttävät myyntimiehet ja myös politikot ja erilaiset talousgurut juurikin talousasioista puhuessaan. Tämän tällaisen voidaan tietty tulkita olevan myös kuulijoiden halveksintaa, mitä siihen kyllä useimmiten taitaa liittyäkkin.

Lue lisää

Kyllä minä varsin hyvin tiedän mitä analogialla tarkoitetaan. Ei niin kauaakan sitten, kun oikaisin yhtä tuntemaani henkilöä, koska hänen jutuissaan analogialla ei ollut sitä sisältöä, mitä sillä tarkoitetaan.

Monet käyttävät sivistyssanoja petollisesti. Sivistyssanoja käyttämällä kuulija pyritään viemään niin vaikeiden asioiden äärelle, että kuulija ei vaivaudu ottamaan asiasta selvää tai kuulijaa yritetään vakuuttaa asiasta käyttämällä asiantuntijatermistöä. Monet alansa asiantuntijatkin käyttävät mielestäni tarpeettomasti fakkitermistöä. Silloin, kun ihminen todella juuttuu pienen eritysalansa pauloihin häntä voidaan kutsua fakki-idiootiksi.

Edelleenkin ymmärsin mitä kirjotit, vaikkakaan en itse kertoisi asioita samoin termein.

pundit kirjoitti:

Kyllä minä varsin hyvin tiedän mitä analogialla tarkoitetaan. Ei niin kauaakan sitten, kun oikaisin yhtä tuntemaani henkilöä, koska hänen jutuissaan analogialla ei ollut sitä sisältöä, mitä sillä tarkoitetaan.

Monet käyttävät sivistyssanoja petollisesti. Sivistyssanoja käyttämällä kuulija pyritään viemään niin vaikeiden asioiden äärelle, että kuulija ei vaivaudu ottamaan asiasta selvää tai kuulijaa yritetään vakuuttaa asiasta käyttämällä asiantuntijatermistöä. Monet alansa asiantuntijatkin käyttävät mielestäni tarpeettomasti fakkitermistöä. Silloin, kun ihminen todella juuttuu pienen eritysalansa pauloihin häntä voidaan kutsua fakki-idiootiksi.

Edelleenkin ymmärsin mitä kirjotit, vaikkakaan en itse kertoisi asioita samoin termein.

Lue lisää

No niinpä tietenkin lähdit saivartelemaan sanoilla ja tarrauduit tuohon analogia-sanan käyttööni tässä yhteydessä. Esitykseni kun ei kuitenkaan ollut muodoltaan sentään mitään n.s. runollista ja siten periaatteessa vain samalla aaltopituudella olevalle tulkittavissa sellaisena kuin se tarkoitettu oli, niin on huomiosi siksi tulkittava ainakin osin puhekielen termeillä viisasteluksi ja saivarteluksikin.
Tietty täsmällisesti määritellyt sanat ovat välttämättömiäkin vaikkapa jossain matematiikan teoreemoissa, mutta ei puhekielen kanssa sentään niin voi edetä, eikä sellainen olisi edes mahdollistakaan siksi kun yleensä puheissa käsiteltävät asiat ovat sen verran monisäikeisiä tai monimutkaisia. Toki joku yhteisymmärrys käytettyjen sanojen merkityksestä annetussa asiayhteydessä ja tlanteessa on aina välttämätöntä jos ylipäätänsä mielekästä keskustelua on tarkoitus käydä.
Tämä analogia on minulle 'analogous of' englannin kielestä, eikä se siis mikään n.s. sivistyssana ole, mitä niilläkin sitten oikein tarkoitetaankaan.

Siteeraan tähän asiaan liittyvää yhtä mielestäni hyvää kommenttia, en nyt käännä sitä suomeksi. Toki se ei tässä koske varsinaisesti edes puhekieltä, mutta toki se siihenkin sopii.

"At this point it may be useful to observe that a certain type of intellect is always worrying itself and others by discussion as to the applicability of technical terms. Are the incommensurable numbers properly called numbers? Are the positive and negative numbers really numbers? Are the imaginary numbers imaginary, and are they numbers? - are types of such futile questions. Now, it cannot be too clearly understood that, in science, technical terms are names arbitrarily assigned, like Christian names to children. There can be no question of the names being right or wrong. They may be judicious or injudicious; for they can sometimes be so arranged as to be easy to remember, or so as to suggest relevant important ideas(ja juuri tämä vähän viittaakin tuohon omaan analogia-sanan käyttööni y.m. yhteydessä)"

Ja sama kommentti jatkuu seuraavanlaisesti, joskin siinä jo mennään pidemmälle ja viitataaan minusta runollisenkin ilmaisun puolelle, joka on sitten jo erilaista kamaa ja hankalasti tulkittavaa jos ei ole n.s. samalla aaltopituudella.

"But the essential principle involved was quite clearly enunciated in Wonderland to Alice by humpty Dumpty, when he told her, apropos of his use of words, 'I pay them extra and make them mean what I like."

Ja kommentti muuten jatkuu

"So we will not bother as to whether imaginary numbers are imaginary, or as to whether they are numbers, but will take the phrase as the arbitrary name of a certain mathematical idea, which we will now endeavour toto make plain."

K.o kommentti on siis introsanoja Alfred North Whiteheadin matematiikan kirjasta imaginary- numeroja käsittelevään kappaleeseen.

4455666333222222 kirjoitti:

No niinpä tietenkin lähdit saivartelemaan sanoilla ja tarrauduit tuohon analogia-sanan käyttööni tässä yhteydessä. Esitykseni kun ei kuitenkaan ollut muodoltaan sentään mitään n.s. runollista ja siten periaatteessa vain samalla aaltopituudella olevalle tulkittavissa sellaisena kuin se tarkoitettu oli, niin on huomiosi siksi tulkittava ainakin osin puhekielen termeillä viisasteluksi ja saivarteluksikin.
Tietty täsmällisesti määritellyt sanat ovat välttämättömiäkin vaikkapa jossain matematiikan teoreemoissa, mutta ei puhekielen kanssa sentään niin voi edetä, eikä sellainen olisi edes mahdollistakaan siksi kun yleensä puheissa käsiteltävät asiat ovat sen verran monisäikeisiä tai monimutkaisia. Toki joku yhteisymmärrys käytettyjen sanojen merkityksestä annetussa asiayhteydessä ja tlanteessa on aina välttämätöntä jos ylipäätänsä mielekästä keskustelua on tarkoitus käydä.
Tämä analogia on minulle 'analogous of' englannin kielestä, eikä se siis mikään n.s. sivistyssana ole, mitä niilläkin sitten oikein tarkoitetaankaan.

Siteeraan tähän asiaan liittyvää yhtä mielestäni hyvää kommenttia, en nyt käännä sitä suomeksi. Toki se ei tässä koske varsinaisesti edes puhekieltä, mutta toki se siihenkin sopii.

"At this point it may be useful to observe that a certain type of intellect is always worrying itself and others by discussion as to the applicability of technical terms. Are the incommensurable numbers properly called numbers? Are the positive and negative numbers really numbers? Are the imaginary numbers imaginary, and are they numbers? - are types of such futile questions. Now, it cannot be too clearly understood that, in science, technical terms are names arbitrarily assigned, like Christian names to children. There can be no question of the names being right or wrong. They may be judicious or injudicious; for they can sometimes be so arranged as to be easy to remember, or so as to suggest relevant important ideas(ja juuri tämä vähän viittaakin tuohon omaan analogia-sanan käyttööni y.m. yhteydessä)"

Ja sama kommentti jatkuu seuraavanlaisesti, joskin siinä jo mennään pidemmälle ja viitataaan minusta runollisenkin ilmaisun puolelle, joka on sitten jo erilaista kamaa ja hankalasti tulkittavaa jos ei ole n.s. samalla aaltopituudella.

"But the essential principle involved was quite clearly enunciated in Wonderland to Alice by humpty Dumpty, when he told her, apropos of his use of words, 'I pay them extra and make them mean what I like."

Ja kommentti muuten jatkuu

"So we will not bother as to whether imaginary numbers are imaginary, or as to whether they are numbers, but will take the phrase as the arbitrary name of a certain mathematical idea, which we will now endeavour toto make plain."

K.o kommentti on siis introsanoja Alfred North Whiteheadin matematiikan kirjasta imaginary- numeroja käsittelevään kappaleeseen.

Lue lisää

Sanoin jo alun alkaen ymmärtäväni mitä kirjoitit. Sinä tulkitsin sen niin, että minä en olisi ymmärtänyt viittaustasi analogiaan, jota sitten yritit selventää minulle. Vastauksessani jälleen sanoin ymmärtäväni kirjoituksesi enkä kuten väität tarrautunut sinun kirjoituksesi analogia-käyttämiseen. Jos luet vastaukseni huomaat, että kirjoitin "monet tekevät sitä ja monet tekevät tätä". Jos olisin osoittanut tuon kohdan sinulle, olisin kyllä sen selvästi kertonut.