Entinen tyttöni palasi luokseni muutaman vuoden eron jälkeen. Hän oli mennyt naimisiin ja saanut lapsenkin. Melko pian tapaamisemme jälkeen asiat olivat vanhoissa uomissa, olimme jonkinlainen pari. Matkailimme, rakastelimme, soittelimme ja kirjoittelimme. Välimatkaa oli mutta kiireisen työni ja hänen pienen lapsensa takia tapaamistiheytemme oli, ainakin minulle, juuri sopiva. Koko ajan tunsin huonoa omaatuntoa tuosta tyttöni aviomiehestä, jota koskaan en ollut tavannut, enkä naikkoseni juttujen perusteella juurikaan arvostanutkaan. Hän vain oli, siellä jossain.
Nyt olemme olleet tapaamatta jonkun aikaa, enkä aio häntä enää etsiä. Toinen ero on ollut ensimmäistä helpompi, hän ei jättänytkään miestään. En tiedä mitä hänestä haluaisin, tykkään hänestä kyllä mutta ehkäpä lapsukaisenkin takia heidän on nyt hyvä.
Pyydän anteeksi. Toivottavasti liittonne korjaantuu ja kestää.
Nyt olemme olleet tapaamatta jonkun aikaa, enkä aio häntä enää etsiä. Toinen ero on ollut ensimmäistä helpompi, hän ei jättänytkään miestään. En tiedä mitä hänestä haluaisin, tykkään hänestä kyllä mutta ehkäpä lapsukaisenkin takia heidän on nyt hyvä.
Pyydän anteeksi. Toivottavasti liittonne korjaantuu ja kestää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
onko sinulla nyt ikävä ja olisitko halunnut jatkaa vaikka hän on varattu.Mutta pidemmän päälle olis varmaan aika raskasta elää sinunkin ja jos olisit mustasukkanen myöhemmin?