Kumpaa kannatatte. Jos yhteinen katsomus aine olisi hyvin järkätty siis ihan oikeesti puolueettomasti, ja syntyisi vapaata keskustelua, väittelyä, se vois olla hyvä. Toki sekin olis mojovaa jos ope suosis opetuksessa evlut. kirkkoa ja oppilaat haastaisivat hänet. Alaluokilla tuskin oppilaat siihen pystyisivät.
Se että saataisiin kaikille vapaa valinta Et/ussa, olisi hyvä siinä mielessä että yhä useampi osallistuisi edelleenkin tunnustuksellisluonteisen ussanopetuksen sijaan eri vakaumusten suhteen tasa-puolisempaan ET:hen. Kasvupotentiaali ET:n oppilasmäärissä olisi huikea tulevaisuudessa, jos olisi vapaa valinta ja kirkon "pakko"jäsenetkin voisivat valita ET:n.
Kasvaahan ET:n oppilasmäärät nykysysteemilläkin mutta paljon hitaammin.
Opettajistahan se paljon riippuu millaista se opetus kummassakin e.m. aineessa on.
Se että saataisiin kaikille vapaa valinta Et/ussa, olisi hyvä siinä mielessä että yhä useampi osallistuisi edelleenkin tunnustuksellisluonteisen ussanopetuksen sijaan eri vakaumusten suhteen tasa-puolisempaan ET:hen. Kasvupotentiaali ET:n oppilasmäärissä olisi huikea tulevaisuudessa, jos olisi vapaa valinta ja kirkon "pakko"jäsenetkin voisivat valita ET:n.
Kasvaahan ET:n oppilasmäärät nykysysteemilläkin mutta paljon hitaammin.
Opettajistahan se paljon riippuu millaista se opetus kummassakin e.m. aineessa on.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En jaksa uskoa, että yhteinen katsomusaine oikeasti pysyisi puolueettomana. Siinä kuitenkin suosittaisiin kristinuskoa ja erityisesti tätä kerettiläistä pohjoista haaraa eli evankelis-luterilaisuutta. Jokaiselle uskonnolle omat tuntinsa ja ET erikseen; kuka tahansa saisi osallistua mihin haluaisi.
Elämänkatsomustiedon ja filosofian opttaja Arno Kotro on kirjoittanut asiasta näin:
http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161531-elamankatsomustietoa-ja-uskontoa-ei-pida-yhdistaa
Hyvää tekstiä Kotrolta niin kuin yleensäkin häneltä olen tottunut lukemaan. Itsekin olen meinannut pudota Arnon mainitsemaan ansaan, kannattamaan yhteistä katsomusainetta, siksi että minulla oli hurskas toive, että se olisi puolueeton oppiaine. En todellakaan kannattanut sitä muodossa (ja nimellä) USKONTOTIETO. Jo tuo nimi sinänsä puistattaa, ja viittaa myös sisällön kökköyteen, uskonnollisten vakaumuisten suosimiseen eri vakaumusten esittelyssä.
Yhteinen katsomusaine VOISI olla hyväkin, mutta tod. näk. ei.
Mutta Arno on vakuuttunut että se on mahdotonta ainakin vielä tässä ajassa, ja ilmeisesti tietää mistä puhuu. Uskovaiset ja evl.kirkkomieliset opettajat siellä ilmeisesti olisivat suurena enemmistönä.
Onko mitään tietoa miten yhteinen katsomusaine on toiminut Kulosaaren (yksityisessä?) koulussa Hgissä? Millaiseksi se on muotoutunut painotuksiltaan?
Arno luetteli opetukselle opetussunnitelmassa määriteltyjä kieltämättä erittäin hyviä ja kannatettavia päämääriä, mutta ongelma on se että Suomessa vieläkin yleisesti ajatellaan, että uskonnot ja erityisesti evl.uskonto antaa parhaat eväät noiden hyvien ja kunnianhimoisten tavoitteiden saavutamiseksi koulujen opetuksessa. Eivät anna!
Koululaisten väittelly- ja argumentaatiotaitojen kehittäminen ei taida olla uskonnollisten yhteiskuntien "top priority" -listalla kovin korkealla, jos ollenkaan edes koko listalla?
Eli siis ET edelleenkin erillisenä aineena, ja uskonnot erikseen - tai jospa pantaisiinkin kaikki uskonnot yhteiseen Uskontotietoon? Ja kaikille oppilaille vapaa valinta!
Eipä taida uskovaiset suostua Arnon ehdotukseen, että aluksi kaikille pakollisena yksi kurssi sekä ET:tä että ussaa, ja sen jälkeen vapaa valinta jatkon suhteen, siis jompi kumpi.
Parhaillaan kunnissa valmistellaan paikallisia opetussuunnitelmia (ops) uskontoihin ja elämänkasomustietoon - sekä koulun muutakin toimintaa ohjaamaan. Tuntijako ja ops:n valtakunnalliset perusteet on hyväksytty perusopetuksen ja esiopetuken osalta. Lukion tunijako on päätetty ja valakunnalisia perusteita valmitellaan vielä, tulevat pian. Peruskoulun ja lukion uusi tuntijako ja ops:t tulevat käyttöön elokuussa 2016. Näillä mennään.
Sen takia huomio kannattaa nyt suunnata yhtäältä vaikutamiseen paikallisen ops:n sisältöön ja soveltamiseen kouluissa ja toisaalta elämänkatsomustiedon (ET) vapaan valinnan sallimiseen lakimuutoksella. Jälkimmäinen muutos on lakiteknisesti helppo.
Nyt kannattaa esittää ET:n vapauttamisvaatimus kansanedusajaehdokkaille ja vaatia sitä koskevaa muutosta uuden hallituksen ohjelmaan. ET:n avaaminen kaikille sisältyy Vapaa-ajattelijain liiton hallitusohjelmatavoitteisiin.
Toki samaan aikaan toisaalla - ja kunnissa - on liikehdintää mm. uskontojen ja et:n sisältöjen osittaiseen yhdessä opettamiseen. Kuntatason kokeiluissa ei ole kuitenkaan katsomusianeiden koko opetusta yhdistetty. Isommat lakisääteiset muutokset eivät liene ajankohtisia ottaen huomioon uusien opetussuunnitelmien tulo vasta juuri 2016 käyttöön. Toisaalta ei liene kokonaan pois suljettu, että uusi hallitus voisi ottaa yhdistämisasian, vaikkapa osittaisen, ohjelmaansa.
Kainuun vapaa-ajattelijat kertoivat VA-liiton tiedotus-listalla seuraavaa:
"Myönteisenä kirjattiin, että Kajaanin sivistystoimi on ensimmäistä kertaa
kutsunut seurakuntien ja muiden tahojen ohella vapaa-ajattelijat mukaan
peruskoulun opetussuunnitelmien työstämiseen ja eri katsomusten
huomiointiin koulun arjessa."
Ja siihen oli kiittäen kommentoitu seuraavati:
Peruskoulun - perus- ja esiopetuksen - opetussuunnitelmatyö kunnissa on alkamassa tai alkanut. Valtakunnalliset opetusuunnitelman perusteet on vahvistettu. Niitä konkretisoidaan kunnissa, jotka ovat opetuksen järjestäjiä, sekä tietysti myös yksityiskouluissa. Uudet ops:t tulevat voimaan ja käyttöön elokuussa 2016.
Uskonnottomien ihmisoikeus- ja kulttuurijärjestön osallistuminen opetussuunnitelmien valmisteluun on hyvin perustelua sekä liittyen katsomusaineiden opetukseen että myös koulun muuhun toimintaan, kuten koulun yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. Katsomusaineista mainittakoon, että myös uskontojen ops:n perusteissa mainitaan tutustuminen uskonnottomaan ajatteluun ja kulttuuriin. Siinä koulujen olisi hyvä käyttää myös kokemuskouluttajia ja vierailijoita, joko oppitunneille tai koulun tapahtumiin liittyen.
Mainitakoon, että lukion ops:n valtakunnalliset perusteet ovat vielä työn alla OPH:ssa, mutta ne on tarkoitus antaa tänä keväänä, ja kunta- tai lukiokohtaiset ops:t on tarkoitus myös saada valmiiksi syyslukaukauden 2016 alkuun. Tai valittavien kurssien kuvaukset varmaan jo kesään mennessä.
Myös II asteen ammatillisen koulutuksen opetusta ollaan kehittämässä. Uskonnottomien oikeuksien esille tulo liittyy muun muassa ihmisoikeuskasvatukseen ja -koulutukseen. Ihmisoikeudet on tärkeää tunteä kaikilla ammattialoilla, ja varsinkin lähihoitajien koulutuksessa asiaan on syytä paneutua nykyistä enemmän (liittyen niin päivähoitoon, iltapäiväkerhoihin kuin terveydenhuoltoon sekä vanhusten hoivaan).
Vapaa-ajattelijain on nyt syytä olla aloitteellisia kuntien opetus- ja sivistystoimen suuntaan uskonnottomien yhdenvertaisen kohtelun sekä uskonnon ja vakaumuksen vapauden huomioon ottamisen lähtökohdasta.
Itsekin ajattelen, että tässä vaiheessa yhteinen katsomusaine johtaisi käytännössä lähinnä evlut opetukseen kaikille. Näin sen nimestä riippumatta.
Tilanne on kovin erilainen ala- ja yläasteella. Ala-asteella on luokanopettaja, yläasteella aineenopettajia. En jaksa uskoa, että evlut uskonnon opettajiksi hakeutuu juuri ketään jota kiinnostaisi uskonto ilmiönä ilman että itse tunnustaa evlut uskontoa, ja vielä vähemmän pienuskontojen suhteen. Mutta millaista olisi ala-asteen yhteinen aine, "tapakasvatus" tjsp? Onneksi uskonto uppoaa paremmin nuorempiin, joita taas ei opeta nimenomaan uskontoa opettamaan halunnut.
Nykytilanteen säilyessä ET pääsee vahvistumaan. Se ei ole kovin nopeaa: Sivun http://et-opetus.fi/et/tilastoja perusteella arvioin kasvuksi tuollaiset 0,5 %-yksikköä vuodessa ja ET-oppilaiden osuudeksi nyt siis noin 5%. JOS kehitys etenee kuin esim. kirkosta eroamisissa, muutosvauhti kiihtyy. Tästä ei ole varmuutta.
ET on niin suuressa vajaakäytössä, että periaatteessa on mahdollisuus myös jonkinlaiseen määrälliseen harppaukseen lähivuosina. Edes 10 %:n markkinaosuus ei olisi mitenkään "ylimitoitettu".
Nykytilanteen (tai se ET vapautettuna) ja yhteisen katsomusaineen välimuotokin on vilahdellut keskustelussa. Osa opetuksesta olisi eriytettyä ja osa yhdistettyä. Jos olisi pakko ennustaa (mutta ei saisi toivoa), voisi tuleva malli noin 10 vuoden päästä olla se.
Tosin on mahdollista, että tulee aiemmin näitä nykykokeiluja laajempia, virallisia kokeiluja suhteellisen suppean yhteisen opetusosuuden kanssa. Voi kuitenkin olla, että Kepu ei nyt halua niitä hallitusohjelmaan. Mennään siis neljä-kahdeksan vuotta eteenpäin, mikä on muutenkin hyvin mahdollista, varsinkin kun uusi tuntijako tulee vasta juuri voimaan vuonna 2016..
Olikos se niin että koulussa 10h ussaa vs. 8h hissaa. Kylläpäs on ussa kovin tärkeä osa hissaa, jos se saa ennemmän tunteja kuin koko pääaine maailmanhissa.
Perustellumpaa olisi että ussa olisi osa hissanopetusta, varmasti se tulisi esille monissa historian käänteissä osatekijänä. Ja eri uskontojen, varsinkin tietysti suurten maailmanuskontojen luonteeltaan tunnustukseton esittely voisi olla ihan erillisenäkin aiheena hissan opetuksessa.
Mutta että ussaa erillisenä aineena enemmän kuin hissaa kokonaisuutena?!Ussan osuus hissan opetuksen 8 tunnista voisi olla yhteenlaskien luokkaa 1 tunti eli 1/8.
Uskontoa aletaan opettaa heti ensimmäiseltä luokalta. Historiaa on nykyisen opetussuunnitelman ja tuntijaon mukaan alettu opettaa vasta 5. luokalta.
Uudessa opetususunnitelmassa ja tuntijaossa (syksy 2016-) historian&yhteiskuntaopin opetus alkaa jo 4. luokalta.
Tilnane on tietysti nurinkurinen. Jota lisää, että uskonto on pakollinen kirkoon liitetyille.
Vaalikoneen mukaan http://www.uskonnonvapaus.fi/vaalit/eduskunta2015/
yhteinen katsomusaine vaikuttaa olevan suuremmassa suosiossa kuin valinnanmahdollisuuden salliminen. Kun kuitenkin uskonto/ET jatkaa, ralistinen vaihtoehto on toteuttaa vapaa valinta.
Olisi varmaan pitänyt kysyä asiaa kahdessa erässä. Valinnaisuuden kannatus jää alemmaksi kuin se on oikeasti siinä tilanteesa, että kuitenkin oikeassa elämässä on uskonto/ET.
Totta. Tässä taas se totuus että kysymyksenasettelulla on merkitystä kyselyn tulokseen.
Lakiteknisesti valinnaisuuden salliminen voidaan hoitaa parilla sanamuutoksella.