Onko naiset hereillä koskaan kun eivät mitään vastaa. 5 viestin raja on todella huono kun pitää lähettää 1000 viestiä että saa ehkä naisen katsomaan miehen profiilia.
Miksi teille naisille ei kelpaa normimies joka ei ryyppää, petä, on turvallinen ja viettäisi aikaa teidän kanssanne.
Miksi teille naisille ei kelpaa normimies joka ei ryyppää, petä, on turvallinen ja viettäisi aikaa teidän kanssanne.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kuvittelepa hetken aikaa olevasi nainen, joka saa päivittäin vaikkapa kymmenen viestiä. Millä todennäköisyydellä kiinnostuisit juuri siitä miehestä, jolla ei ole itsestään yhtään mitään muuta kerrottavaa kuin että hän ei ryyppää, petä, on turvallinen ja viettäisi aikaa kanssasi? Niille yhdeksälle muulle kun nuo ovat todennäköisesti itsestäänselvyyksiä, joita ei tarvitse edes mainita, ja niiden lisäksi heissä on jotain _kiinnostavaa_ ;)
Kuvittele sinä olevasi lehmä mikä haaveilee yhdellä kertaa yhdeksästä varakkaan talon sonnista.
Miten tuo liittyi mihinkään?
Aloittajalle vastaisin vähän kuten helka. Kun porukassa on monta tuhatta miestä, jotka ihan samoilla eväillä liikkeellä, niin miten tuot oman persoonasi esiin? Itse suosin pidempää tutustumista kirjoittamalla, että saa karsittua normivuorovaikutukseen kyvyttömät ja henkisesti tasapainottomat pois. Jos nämä valittaa etteivät saa naista niin kannattaa hoitaa se oma päänuppi ensin kuntoon ennen kuin alkaa yrittääkään deittailua. Muutamia kertoja on ollut todella pelottavia tyyppejä. Saakin olla nirso, kenenkään ei tarvi jutella selkeästi vaarallisille tai mielenvikaisille. Mukava ja normaali mies käy ja on tässä käytykin treffeillä. Voi sitä joku sanoa nirsoksi, mutta ei miehetkään kelpuuta kaikkia vaan haukkuvat täällä naisia läskeiksi jne. Käytöstapojen puute tuntuukin olevan miehillä se suurin ongelma.
Vähän ristiriitaista. Mukava ja normaali mies käy mutta silti pitäisi erottua joukosta?
Mukavuus ja normaalius olevat asioita, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä. Sen lisäksi pitää olla jotain, mikä herättää kiinnostuksen. Jotain, mikä "tekee juuri tästä miehestä sen, joka on juuri minun sielunkumppanini". Ei ihmiseen rakastuta siksi, että hänellä on kaksi silmää ja nenä suunnilleen keskellä kasvoja; se on normaalia ja lähtökohtaisesti jokaisella oletetaan niin olevan. Eikä kukaan edes kirjoita deittiprofiiliinsa, että "minulla on kaksi silmää ja nenä". Kuitenkin yllättävän moni (mies) tuntuu pitävän tarpeellisena ilmoittaa, että on "mukava ja normaali", vaikka kyseessä on ihan yhtä tarpeeton tieto. Ne epänormaalit ja hankalat eivät nimittäin myönnä tai edes tiedä olevansa epänormaaleja ja hankalia.
Kirjoittaja jolle kysymykseni kohdistin ei maininnut tekstissään mitään sielunkumppanuudesta. Mukava ja normaali mies tuntui kelpaavan ainakin treffeille asti - henkisesti tasapainottomat oli tarkoitus karsia pois. Silti pitäisi erottua? Miksi se on edes tarpeellista jos "mukava ja normaali" ovat kuitenkin kriteerejä? Miksi pitää erottua jos erikoisuus ei ole se mitä haetaan?
Pidätkö sinä kaikkia ns. normaaleja ja mukavia naisia yhtä kiinnostavina ja puoleensavetävinä?
Erottua joukosta = olla kiinnostava.
En näe erottautumista mitenkään tarpeellisena tulevan parisuhteen kannalta. Monet muut asiat ovat tärkeämpiä kuin joukosta erottuminen pelkän huomioarvon takia ja ne asiat selviävät yleensä vasta ajan kanssa. Mutta minulle ei tulekaan noita viestejä jatkuvalla syötöllä enkä pääse valikoimaan treffiseuraani kuten jotkut, niin ehkä nirsouteni ei ole päässyt kehittymään täyteen mittaansa.
No ei kai tässä nyt ole kyse mistään huomioarvosta sinänsä, vaan asioista jotka herättävät halun tutustua toiseen ihmiseen.
En itse ainakaan näe mitään syytä tutustua johonkin mieheen vain siksi, että hän sattuu olemaan mies.
En tiedä oletko sama kirjoittaja kuin edellä, mutta silloin oli kyse nimenomaan joukosta erottumisesta. Nyt kirjoitit asioista jotka herättävät halun tutustua toiseen. En laittaisi yhtäläisyysmerkkejä näiden välille. Minä näen naiset kiinnostavina ja lähtökohtaisesti hyvässä valossa ellei mikään viittaa muuhun, mutta kukin tavallaan. Ja kuten sanoin niin ehkä olisin nirsompi jos olisin yhtä hyvässä asemassa kuin te naiset.
Olin sama kirjoittaja ja olen edelleen. :)
Jos puhutaan yleisestä tutustumisesta ihmisiin niin kyllä minäkin näen ihmiset lähtökohtaisesti hyvässä valossa ja sinänsä kiinnostavina. Jos oikein kliseisesti sanotaan, niin jokaisella ihmisellä on oma tarinansa. Jokaisessa on jotain mielenkiintoista ja jokaisessa on taatusti jotain hyvää.
Mutta jos puhutaan tutustumisesta parisuhdemielessä, niin onhan se ihan eri asia. Kyllä miehessä pitää olla jotain erityistä, miksi pidän juuri häntä tutustumisen arvoisena ja kenties potentiaalisena kumppanina. Ei kai nyt kukaan voi olla suhteessa kenen kanssa tahansa. Miksi tällaista asiaa edes pitää selittää?
Mistä sinäkin keksit tuon "kenen kanssa tahansa"? Eihän siitä ole kyse ollut missään vaiheessa vaan erottumisen tarpeesta. Uskon kyllä että sinun mielestäsi miehessä pitää olla jotain erityistä mutta minä en ymmärrä miksi se on välttämättömyys. Miksi ihminen ei voi olla rakastettava ja hyvä kumppani ilman että hänessä on mitään kovin erityistä?
Tässä on nyt kyse semanttisesta ongelmasta. Erityinen ei tarkoita välttämättä erikoista, poikkeavaa, kummallista, outoa tms., vaan jotain sellaista mikä tekestä ihmisestä kiinnostavan juuri minun mielestäni. Eli erityinen = juuri minua kiinnostava syystä tai toisesta, ei-erityinen = kuka tahansa.
Ihmisestä ei voi tulla minulle rakastettavaa ja hyvää kumppania, jos en koe häntä alun perinkään kiinnostavana eli toisen sanoen erityisenä. :D
Sanamuotosi alkavat lähestyä ymmärrettävää muotoa. Tuo aiempi kaava "erottua joukosta = olla kiinnostava" oli aika raflaava.
Tietysti asiaan vaikuttaa myös se onko valinnanvaraa ja kuinka paljon sitä on. Ymmärrät varmaan että jos pääsee treffeille kovasta yrittämisestä huolimatta vaikka pari kertaa vuodessa niin yrittää aika kovasti nähdä niitä hyviä puolia vaikka ne ei heti silmille hyppäisikään.
Emme siis ilmeisestikään ole niin eri miletä kuin aluksi vaikutti. :)
Ja ymmärrän myös tuon, että valinnanvara vaikuttaa.
Eipä naisillakaan sen helpompaa ole, kun en halua kuvaani laittaa nettiin pyörimään. Kaikki jotka olen tavannut, ovat sanoneet kauniiksi.
Pitäisi kai se kuva laittaa jos haluaa paljon yhteyden ottoja, mutta etsin jotain muuta kuin pelkästään pinnallista seikkailijaa. Sekin tulee selvästi ilmi ilmoituksessani.
Yhteydenottoja 40 ikäiselle urheilulliselle naiselle, jolle pehmeät arvot ovat tärkeitä, tuli vain joiltain niiltä joille itse laitoin viestiä. Seksin vonkaajilta sain muutaman viestin.
Kun itse liikun paljon, haluaisin kumppanin jolla olisi sen verran hyvä kunto että voisi joskus harrastaa kanssani. Onkohan se sitten se ongelma, vapaiden miesten huonokuntoisuus ja sohvaperunuus ;) Ymmärrän, että jokaisella on omat kriteerinsä, ja hyvä niin. 120 kiloisella penkkiurheilijalla ja 60 kg urheilijalla ei ole paljoa yhteistä.
Missähän oikeisiin rehellisiin ja mukaviin miehiin voisi tutustua? Kai sitä pitää vain mennä baareihin katselemaan, jos löytyisi joku joka ei juo siellä...
Vähän ihmetyttää tuo asia..Mulla ilmoitus on ollut nyt reilu pari kuukautta,ja lähes kaikilta naisilta olen saanut jonkinlaisen vastauksen.Treffeillä olen käynyt viidesti.
Ja asun vähän pienemmässä kaupungissakin.
Joten kyllä naisetkin viesteihin vastaavat.
Onko peiliin katsomisen paikka??
Deittailu on ulkonäöstä kiinni. Jos olet hyvännäköinen niin saat vastauksia, jos olet ruma niin jäät yksinäiseksi. Ulkonäkö on se joka ratkaisee elämän suunnan koska naisilla on aina varaa valita joku parempi, naiset odottaa vaikka 10 vuotta että se parempi ilmestyy.
Miehille ulkonäkö on tutkitusti tärkeämpi. Naiset arvostavat enemmän henkisiä asioita ja sitä miten mies itsensä kantaa. Tietysti itsestään pitää pitää huolta, mutta se onnistuu jokaiselta perusulkonäöstä riippumatta.
Aikamoisia mörököllejä tuolla deiteissä on noissa kuvissa. Miehet, jos laitatte kuvanne, hymyilkää edes jollei naurata. Aika ikävä vaikutelma tulee kuvasta, jossa möllötetään väsyneen ja vakavan näköisenä tukka sekaisin kuin pahemmassa kankkusessa. Se on mielikuva, mikä täällä netissä ratkaisee. Tai sitten jättäkää se kuva kokonaan pois ja panostakaa oikeaan elämään. Tää siirtyy ihan oikeiden ihmisten pariin.
..tämä, että pitäis olla jotain "erityistä" miehessä on kyllä käsittämätön harha naisten päässä ja kertoo paljon siitä, miksi niin monien miesten on vaikea löytää kumppania. Liekö nyyhkyleffat ja ihmissuhdehömppäsarjat saaneet tän aikaan? Kasvakaa jo ulos sieltä sairaalaromaanien kukkaismaailmasta..ihmiseen tutustutaan vuosien saatossa ja yhteiset kokemukset ja elämä synnyttää yhteenkuuluvuuden ja rakkauden eikä siinä tarvita lähtökohtaisesti mitään "erityistä". Onko nykynainen todella noin itsekeskeinen ja lyhytjänteinen kun täällä saa lukea?
Eli jos riviin laitetaan vaikka parikymmentä tietyt kriteerit täyttävää naista, niin sinulle on ihan sama, kuka niistä on se jonka kanssa alat parisuhteeseen? Pääasia, että joku?
Mikä sellaisen parisuhteen funktio on elämässäsi? Ihastumiseen se ei mitä ilmeisimmin perustu. Saada suht säännöllistä seksiä? Saada lapsia?
En itse ole koskaan nähnyt tarpeellksi saada parisuhdetta ihan vain parisuhteen vuoksi, ja aika moni nainen taitaa olla samoilla linjoilla kanssani. Olennaista on ollut kohdata ihminen, johon ihastuu ja jonka kanssa haluaa olla. Tai vielä enemmän: ei vain halua olla, vaan jota _ilman_ ei halua olla. Olennaista on ollut se ihminen itsessään, ei se että jos ei saa pekkaa niin kunhan saisi matin tai timon.
Oletko ollut koskaan korviasi myöten ihastunut? Rakastunut? Parisuhteessa?
Ja se iso kysymys: MIKSI pitäisi alkaa olla ihmisen kanssa, johon ei ole ihastunut ja rakastunut juuri hänen itsensä (=hänen ainutlaatuisuutensa) vuoksi??
Kyllä naiset vastaavat ja tekevät vielä aloitteitakin. Tosin jos ei ole ns. komea mies, kannattaa olla omalla kuvalla deittailemassa. Kuvattomana pääsee kyllä rumempikin juttuun, mikäli osaa kirjoittamalla herättää mielenkiinnon, mutta kuvan näkeminen saa naiset katoamaan.
Tuntuu vain olevan vaikea löytää 45 - 50v naista jopa pääkaupunkiseudulta, jonka lapset olisivat jo aikuisia, nainen ei olisi himoharrastaja tai bilettäjä, pitäisi itsestään huolta, omaisi terveen päänupin eikä olisi entisen elämän katkeroittama. Varmasti tuollaisia naisia on, mutta heidän löytäminen on lievähkö haaste. Vaan mitäpä sitä muuta on kuin aikaa, vapaalla miehellä... :)
Olen vastaillu kuvattomille naisille paljon mutta eipä ne vastaa mitään. Itsellä on kuvaprofiilissa. Naisiin on vaan mahdoton tutustua.
Kyllä ne on miehet, jotka on nirsoja. Joka urpolle pitäisi löytyä missitasoinen, vähintään 10 v. nuorempi misukka. Itsensä ikäiset tai näköiset eivät kelpaa. Ja niitä haukutaan täällä vaikka millä nimityksillä. Tämä koko touhu on vaan peliä, mistään todellisesta puolison etsinnästä ei ole kysymys.