Eikö Suomen kannalta olisi ollut strategisesti kannattavaa osallistua Leningradin piirittämiseen?
Ainoa tapa, jolla Suomi olisi voinut saavuttaa tavoitteensa jatkosodassa, olisi ollut Saksan voitto Neuvostoliitosta, ja Saksan voiton kannalta olisi ollut oleellista, että Leningrad olisi vallattu.
Ainoa tapa, jolla Suomi olisi voinut saavuttaa tavoitteensa jatkosodassa, olisi ollut Saksan voitto Neuvostoliitosta, ja Saksan voiton kannalta olisi ollut oleellista, että Leningrad olisi vallattu.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mannerheim oli alunperin Venäjän keisarikunnan armeijan korkea-arvoinen upseeri, koska Suomi oli aiemmin ollut Venäjän keisarikunnan osana. Hänellä oli hyvät muistot Pietarin ajalta, hän ei ollut halukas Pietarin (Leningradin) tuhoamiseen. Häntä ei kiinnostanut kulttuuristaan rikkaan kaupungin tuhoaminen vaan hän halusi "tuhota" bolsevikkeja.
Mannerheim ei myöskään alistunut saksalaisten sodan päämääriin vaikka halusikin hyödyntää heidän sotataitoa ja sotamateriaalia. Mannerheim halusi olla itsenäinen sodan komentaja, ylipäällikkö. Hän ei alistanut itseään Saksan armeijan ylijohdolle.
Hän odotti, että saksalaiset tekevät oman osansa sodassa eli voittavat bolsevikkiarmeijan.
Maan (Venäjän) ja kaupunkien tuhoaminen ei ollut tärkein päämäärä.
Aiemmin Mannerheim odotti myös sitä, että venäläiset "valkoiset kenraalit" olisivat tehneet sen mitä lupasivat eli olisivat poistaneet Venäjältä bolsevikkihallinnon. Tässäkään Mannerheim ei sitonut itseään "valkoisten kenraalien" keskinäiseen epäsopuun. Tässäkin hän halusi toimia itsenäisesti käsiään sitomatta. Kuten historia vahvistaa, valkoiset kenraalit eivät kyenneet poistamaan bolsevikkien hallintoa Venäjältä.
Lukekaa historiaa. Mannerheim oli ideologisesti "vanhan vallan" edustaja eli hän sai kasvatuksen ja koulutuksen sääty-yhteiskunnan aikaan. Hän oli aatelisäätyinen, ruotsinkielinen vapaaherra Suomesta joka sai venäläisen upseerikoulutuksen keisarikunnan aikana. Tämä tausta vaikutti häneen myös siten, että hän ei aina suhtautunut parhaalla tavalla saksalaisen jääkärikoulutuksen saaneisiin alaisiinsa. Venäläinen upseerikoulutus eroaa saksalaisesta upseerikoulutuksesta. Mannerheim oli oman säätykulttuuri aikansa ihminen, ei hän ollut mikään nykyaikainen "demokraatti".
Mannerheim oli sodankomentajana "teknokraatti" eli otti apua sieltä mistä sai. Ja kun Saksalta saatiin apua niin sieltä sitä sitten otettiin. Itsenäisenä komentajana hän ei sitoutunut saksalaiseen ideologiaan, perimmältään hän oli keisarillisen Venäjän "arvomailmassa koulutettu" ratsuväen upseeri. Maailma vaan muuttui kovasti 1800-1900 luvun vaihteessa.
Sotien syynä venäläiset piti Leningradin turvalisuutta.
Suomi oli ilmoittanut jo ennen sotia, että tämmöistä ongelmaa ei ole.
Kun Suomi ei piirittänyt Leningradia, niin se todisti samalla sen, ettei se ole missään olosuhteissa uhkaamassa kaupunkia ja näin olleen ei ole sotaan syyllinen.
Mikäli se olisi piirittänyt kaupunkia, niin se olisi samalla vahvistanut venäläisten väitteen oikeaksi, eli että Suomen kautta kaupunkia voidaan uhata.
Venäläisten mielestä ongelma oli Lenegradin turvallisuus? No, vaikka suomalaiset eivät hyökänneet kaupunkiin, ei tämä mitenkään lieventänyt rauhanehtoja. Kun sotaa käydään, pitää käydä täysillä. Neuvostoliitto itse aiheutti sen että Suomi joutui mukaan sotaan. Jatkosota oli nimensä mukaisesti suoraa jatkoa talvisodalle.
Syyskuussa 1941 olisi Leningrad ollut otettavissa, samoin Murmanskin rautatien katkaisu.
Kylä Saksa olisi kaupungin ottanut, jos sillä olisi oikeasti ollut merkitystä, helpompi oli hallita sitä piirittämällä ja mitä Murmanskiin tulee, niin sen radan katkaisulla ei ollut merkitystä, koska 1941 loppuvuodesta oli avattu rata Argangelista suoraan etelään Moskovaan.
Venäläiset olisi saaneet tavaraa siitä suunnasta, eikä Atlantilla saatu meriherruutta, mikä ainoastaan olisi katkaissut länsitavaroiden virran Venäjälle.
Maan pitää aina kaikin tavoin vältellä sotaa!
Jos se ei kuitenkaan onnistu niin syttyneessä sodassa on kaikin tavoin pyrittävä voittoon! Tältä kannalta en liioin ymmärrä Suomen otteiden puolinaisuutta vvuosina 19412-1942 eli aikana, jolloin sota oli kiikun kaakun.
Oikealta sen aikuinen menettely näyttää VAIN jälkiviisauden valossa!
Suomi pysähtyi suunnilleen Tarton rauhan rajalle, mutta kyllä sen katsottiin osallistuneen piiritykseen.
Tosin NL ilmoitti tammikussa -44 vapauttaneensa Leningradin täydellisesti saarroksista. Suomalaiset olivat edelleen paikoillaan.
Suomi ei osallistunut hyökkäykseen itse kaupunkiin. Saksakin luopui siitä syyskuussa -41. Se yritti kiristää saartorengasta pienemmäksi Laatokan puolelta, mutta epäonnistui.
piirittänyt Leningradia siitä syystä, että Mannerheim ei uskonut Saksan voittoon Neuvostoliittoa vastaan. Venäjä ei ikinä olisi antanut Leningradin piiritystä Suomelle anteeksi ja olisi miehittänyt Suomen. Näistä syistä Mannerheim ei halunnut osallistua Leningradin piiritykseen.
Oli sovittu, että saksalaiset valtaavat Leningradin kahdesta suunnasta kohtuullisessa ajassa. Jos olisivat edenneet suoraviivaisesti, niin ainakin eteläosa olisi vallattu. Mitään suurta hyötyä siitä ei olisi ollut koska Moskovan ja Leningradin välillä oli liikaa venäläisiä.
Kumpikohan oli takana, ettei valloitettu?
1. ei haluttu
2. ei kyetty
Leningrad oli kuitenkin huomattavan suuri kaupunki, ja sen asukasluku evakuointien jälkeen vähentyneenäkin suuri. Olisiko Suomen korpisotureilla ollut voimia kuluttavaan kaupunkisotaan Leningradissa Stalingradin tapaan?
Kaupungin valloitus jäi kesken myös valkokenraali Judenitsilta 1919 pitkälle samasta syystä.
Pietari on Suomelle kaiken kaikkiaan ollut tärkeä kaupunki, ja Suomi Pietarille. Kaikki niiden yhtenäiset vaiheet eivät suinkaan liity sotimiseen.
Pushkinin sanoin "suomalaiselle suolle" rakennettu Pietari on ollut Venäjän ikkuna länteen.
Sitä se on tänä päivänä. Jopa Ukrainan kriisissä ja suurvenäläisen sotapropagandan nostaessa päätään pietarilaiset tuntuvat olevan venäläisistä niitä kiihkottomimpia, jalat maassa pitäviä kansalaisia.
Olisiko tämä naapurien, "rauhallisten suomalaisten" vaikutusta?
Kaupunki olisi tuhoutunut, kun sitä olisi vallattu, siitä olisi myöhemmin ollut Suomelle ja sen asemalle pysyvää haittaa, venäläiset olisi ehkä syyttäneet siitä suomalaisia.
Mannerheim teki viisaasti, kun pysyi kaupungista erossa, näin Suomi osoitti että sillä oli sodassa omat ja ihan eri päämäärät kuin Saksalla, eli se kävi erillissotaa.
Jos maamme olisi kovin innokkaasti osallistunut Leningradin piiritykseen niin 80-luvulla Lada sekä Volga olisivat olleet maamme ylivoimaisesti yleisimpiä autoja ja suomalaiset miehet olisivat joutuneet myymään tyttäriään sekä pojat äitejään turisteille yöseuraksi kuten virolaiset miehet tekivät siihen asti kun Viro itsenäistyi.