Minä tunnen omani ja omani tuntevat minut

Minä tunnen omani ja omani tuntevat minut. Joh. 10: 14.

Mikä suuri salaisuus onkaan näissä sanoissa! Ne ilmoittavat meille, että Herran ja hänen lampaittensa välillä on erityisen läheinen suhde. Mitähän se merkinnee? Sama Herra julistaa juhlallisesti ratkaisuhetkenä, mennessään sovitustyöhönsä: »Tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet tosi Jumala, ja sen, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.» Huomatkaa, minkä Herra Kristus selittää iankaikkiseksi elämäksi! Ainoastaan sen, että tunnemme Jumalan ja Vapahtajan.

Ja toiselta puolen, kun hän puhuu hienoimmasta itsepetoksesta hengellisissä asioissa, oman hurskauden, voiman ja hengellisyyden petoksesta, jolla monet viimeisenä päivänä puolustavat itseänsä sanoen: »Herra, Herra, emmekö sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimelläsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimatekoa?» Silloin hän vakuuttaa karkottavansa heidät pois sanoen: »En ole koskaan tuntenut teitä.»

Tyhmät neitseet, jotka menivät ylkää vastaan, mutta joilla ei ollut öljyä astioissa, saavat saman tuomion: »Totisesti minä sanon teille: en tunne teitä.» Kuinka tärkeä tuo sana »en tunne» tässä on! Aivan samaa tuomionsanaa käyttää Herra myös niihin nähden, jotka yrittävät mennä ahtaasta portista sisälle, mutta eivät kuitenkaan voineet mennä ja jotka todistivat: »Mehän söimme ja joimme sinun läsnä ollessasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit.» Jeesus sanoo heille: »En tiedä mistä olette.»

Sinä, joka tätä luet, huomaatko, kuinka Kristus tuomarina erikoisesti painostaa tätä: eikö itse kukin teistä huomaa, miten ylen määrin tärkeä salaisuus tässä on? Uskoville ei se ole odottamatonta ja ihmeellistä, päinvastoin tämä on heille ilahduttavana todistuksena siitä, että he ovat hänet oikein käsittäneet. Mutta ne, jotka ihmettelevät, ettei Herra sano: te olette syntiä tehneet minun lakiani vastaan, tahi: te ette ole olleet kyllin hartaita parannuksenteossa ja pyhityksessä, Ja ne, jotka ihmettelevät, ettei Herra heille laatinut tarkoin viitoitettua armon järjestystä ja sanonut: tätä vastaan olette rikkoneet, he ihmeekseen kuulevat hänen ainoastaan sanovan: »minä en teitä tuntenut.»
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor3-28.html