Kun ei mene perille

Tapasin erään miehen viime vuoden puolella. Ongelmani on, kun mies ei tajua, että olisin halunnut tutustua rauhassa treffaillen. Suhteemme siis on perustunut ns. työntekoon alusta lähtien. Olen nähnyt hänet enimmäkseen likaisena, haisevana ja työvaatteissa jopa treffien alussa. Emme ole yhdessä käyneet missään rentoutumassa vaan hän
rentoutuu kavereiden kanssa viikonloppuisin tai tekee töitä. Seksikin on housut kinttuun pikaseen ja se on siinä.
Olen sanonut hänelle, että suhteemme on tylsä enkä halua jatkaa seurustelulinjalla. Silti hän soittelee ja suunnittelee niin ikään parisuhdetta sekä menoja puolen/vuoden päähän kanssani. Hän ei kysy minun toiveitani vaan tyrkkää omia mielihalujaan, joita voisimme yhdessä toteuttaa. Olen monesti sanonut hänelle suoraan EI, mutta ei tunnu ottavan kuuleviin korviinsa.
Hän on mukava mies, mutta ei minun elämäni mies. Mua ahdistaa, kun en tunne olevani vapaa tästä hommasta, vaikka itse olen osaltani viheltänyt homman poikki.