Ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä pari vuotta. Mieheni piti ensimmäisen vuoden kaikkiin entisiinsä yhteyttä facebookin kautta. Petti minua ensimmäisen kuukauden aikana kun oltiin yhdessä. Aina ja kaikkialla kun kuljetaan katselee muita naisia ja muiden naisten kanssa puhellessa on niin herrasmiestä ja naisten mieleen vaikka itse seison vierellä. Mitä mahtaakaan olla kun olen poissa. Nykyäänkin kun viesti tulee kännykkään ei sano mitään, mutta jos itselleni tulee niin täytyy selittää juurta jaksain keneltä viesti oli. En tiedä mitä touhuaa ja kenen kanssa, mutta itsellä alkaa tulla liikaa noita valvottuja öitä mieheni takia.
tarpeekseni saanut
ohiko
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis POIKAystävän, ei mies, ei avio eikä avo.. vaan POIKAystävä, joten homma on helppo. Pistä vahinko kiertämään ja heti, niin saat naureskella takanapäin, että siinä meni taas yks bimbo halpaan jne... Älä ole tyhmä vaan pistä kiertoon ja muiden bimbojen iloksi ja huviksi
Valitettevasti on aviomieheni eli vähän mutkikkaampi juttu. Jos olisikin niin ettei oltaisi naimisissa jättäisin heti.
Siis touhu on jo alun alkaen ollut tuollaista - ja sinä vain ihmettelet...?!?! Ja olet mennyt naimisiinkin tuollaisen lieron kanssa alle parin vuoden tuttavuuden jälkeen, ei voi olla totta..! Miksi ihmeessä olet lyönyt hynttyysi yhteen täysin epäluotettavan miehen kanssa? Tiedän, että on tylysti sanottu... Mutta hyväksymällä miehen ala-arvoisen käytöksen olet antanut hänelle luvan jatkaa samaan malliin... Miksi hän muuttaisi tapojaan, kun kerran tuollaisenakin kelpaa? Ero lyhyestä avioliitosta ei ole mikään mutkikas juttu: oma kämpää hakuun toisella ja ero vireille.
itse pari vuotta sitten seurustelin miehen kanssa joka epäili minun luotettavuutta suhteessa. samaan aikaan netissä "vislaili" muiden perään, myöhemmin selvisi että ei jäänyt tuohon "vislailuun" vaan oli yhden kanssa ottanut lähikontaktia.
miespuolinen ystäväni suoraan sanoi yhden viisauden jälkeenpäin: se joka toista epäilee ei itse ole se puhdas pulmunen, useinmiten. miten oikeaan osuikaan tässä, tsemppiä sinulle, vaikeat ajat tulossa, jäit tai lähdit, itse lähdin sillä tiesin että luottamuspula syö suhdetta pidemmän päälle.
Mikisihän tämä pettämien on yleistä. Kännykät sen on tehneet. On helppo viestiä ja pitää yhteyttä. Itse mietin samaa lähteäkö vai ei.. Tympii kun toinen ei edes käsitä tekevänsä väärin. Henkinen pettäminen on pettämisestä myös. Joskus olisi helpompi kun kävisi kerran viikossa tekee kunnon panon vieraan naisen kanssa ja that is. Mutta se että pitää toista naista uskottuna, luotettuna ja tärkeänä ihmisenä ja ystävänä. Se sattuu enemmän.. Miksihän miehillä pitää olla se naispuoleinen kaveri tai mikä lie.. Tiedän kuvion jos tästä selvitään ja tämä loppuu.. Pari vuotta menee ok ja taas tulee uusi tyttö kuvioon.. Näin se vaan menee.. EHkä siis lähden ja lähde sinäkin. Kirpaisee ja sattuu mutta hengissä selvitään.. Luottamus on kerran mennyt - ei se koskaa palaa. Ahdistavaa on sekin jatkuva epäily ja tutkiminen, merkkien etsiminen. Johtolangan hakeminen mutta kun sitä ei osaa olla tekemättäkään.. Jos toinen nainen on noin tärkeä miksei mies lähde mitä hän tässä huonossa liitossamme enää roikkuu...
Aloittajalle. Lukot vaihtoon. Äijä pihalle. Tha't it. Kaksi vuotta on niin lyhyt aika yhdessä, jos ei ole lapsia, että ei kannata jäädä odottamaan viitsiskö äijä joskus muuttua.