Liian monta riitaa?

Tuollainen syö voimavaroja. Suhteen kuuluisi olla elämässä voimia tuova asia, ei voimia vievä.

Kirjoituksesi kolme viimeistä lausetta antaa oikeat vastaukset.

Hälytys kellot hälytys.....suhteessanne ei ole järkeä rakkaudesta puhuttamakaan. Nim.kokemusta on

Tasan nolla määrä riitelyjä on normaalia ja oikein.

Ellei kaksi täysijärkistä aikuista kykene verbaalisesti ilmaisemaan rakentavaan tyyliin ajatuksiaan, sitten on kummallakin aika elää ja asua omillaan ja aivan rauhassa kasvaa aikuiseksi.

Hei AlmostAdult.

Kyselet, onko suhteessanne oleva riitaisuus vain siedettävä. Kuten tiedätkin, ei mitään 'sopivaa' riitalukumäärää ole olemassakaan. Se kuitenkin tiedetään, että jatkuva riitaisuus nujertaa parisuhteessa olevaa kiintymystä. Usein riidoissa on kysymys valtapelistä, ja vallankäyttö puolestaan rikkoo rakkautta ja luottamusta.
Parisuhde on vaikea laji. Suurin osa parisuhteen ongelmista johtuu viestinnästä - hyvä uutinen on, että viestintätaitoja harjoittelemalla suurin osa ongelmista myös voidaan voittaa.
Minulle tuli mieleen, että parisuhdeviestinnän kurssit voisivat olla teille tehokas pysäytys. Niissä opetellaan yhdessä toisten kanssa kommunikoimaan niin, että riitojen sijasta keskustellaan ongelmia voittaakseen. Mitä ajattelette esimerkiksi tällaisesta kurssista? http://www.katajary.fi/suhteen-hyvinvointiin/kurssit/vuorovaikutustaidot-parisuhteessa Kurssille ei voi kuitenkaan osallistua, jos suhde on tulehtunut tai kriisissä.
On tärkeä opetella kertomaan omista tunteistaan minäviestillä, ilman, että käyttää minkäänlaista uhkausta tai toisen mollaamista. Esimerkiksi: "Olen pettynyt, että yhteinen iltamme peruuntui, olin kaivannut läheisyyttäsi" on viestinä ihan erilainen kuin: "Olet itsekäs idiootti etkä välitä kenestäkään muusta kuin itsestäsi". Kannattaisiko lähteä opiskelemaan tätä taitoa?

diakoni Meiju

Terve/normaali määrä on tasan nolla. Kyllä asiat pitää aikuisten osata ratkaista ilman riitaakin.

Mielestäni riitely ei ole epänormaalia tai automaattisesti huonon suhteen merkki. Suurin osa riidoista olisi vältettävissä, mutta ihmisiähän me vain ollaan. Oleellisempaa on se, mitä riidoista seuraa: puhutaanko rauhassa myöhemmin ja sovitaanko riidat. Hyviä hetkiä pitää olla reilusti enemmän kuin riitoja, ja asioista voi hyvin eri mieltä riitelemättäkin.

Uhkailu suhteen lopettamisella ei ole järkevää. Toki asiaa pitää voida käsitellä, mutta ei riitojen yhteydessä. Kannattaa myös muistaa, että lentoon lähtenyttä lintua et saa takaisin. Mikä on sanottu, se on sanottu, vaikka myöhemmin kuinka selittelisi ja pahoittelisi.

Ei sekään ihan normaalia ole, jos ei ikinä tule riitaa. Parisuhde on kuitenkin kahden erillisen ihmisen elämien sovittamista yhteen joten väkisinkin tulee hankalia paikkoja. Jokapäiväistä sen ei kuitenkaan pitäisi olla. Joskus riitely voi kertoa myös epävarmuudesta ja pelosta. Kestääkö suhde? Jätetäänkö minut? siihen vähän viittaisi nuokin kommentit että "olisit onnellisempi ilman mua". Oletteko luoneet toisillenne turvallisuutta suhteessa, puhuneet siitä että toinen on tärkeä ettekä ole ihan helpolla lähdössä mihinkään? Rakastuminen on aina pelottavaa, se on valtava emotionaalinen riski ja haavoittuvuus. Siihen pitää uskaltaa heittäytyä niin se antaa samalla mitalla takaisin. Poistakaa pelkoja, jotta voitte heittäytyä.

Varmasti vaihtelee... Ehkä riitojen määrä ei olekaan ratkaisevaa, vaan niiden laatu. Esimerkiksi nuo teidän heittämät kommentit ovat aika hälyttäviä. Jos vaikkapa tulee kränää siitä ettei toinen siivoa tms, niin on täysin asiatonta alkaa kyseenalaistamaan sen takia koko suhteen olemassaoloa tai arvoa.

Meillä ei usein tapella, koska meistä kumpikaan ei sellaista riitelyn ilmapiiriä kestä. Nyt menneenä viikonloppuna tappelimme enemmän kuin koskaan. Pe illalla tuli pieni kränä, joka kunnolla sovittiin vasta la aamulla kun herättiin. Ja la iltapäivällä toinen kränä/hetken mökötys, joka sitten päätettiin sopia heti. Eli kaksi kränää samalle viikolle. Meille se oli paljon, ja molemmille tuli siitä vähän huono mieli. Ehkä sitten olemme herkkiä... Mutta mitään parisuhteen jatkumisen epäilyjä tms en hyväksyisi koskaan missään riidassa! Se on mielestäni jo lähellä henkistä väkivaltaa, aiheuttaa molemmissa turvattomuutta yms. Jos todella haluaa miettä kannattaako olla yhdessä, niin ei sitä keskelle riitaa noin heitetä.

Normaalisti meillä tapellaan noin kerran kuussa, ja sovitaan tunnin sisällä. Olemme onnellisia yhdessä, ja sitoutuneita toisiimme. Kumpikaan ei ole koskaan nimitellyt toista, puuttunut henkilökohtaisuuksiin, huutanut toiselle tms. Yhdessä on eletty 6 vuotta.