Tämä aihe saattaa jäädä lyhyeen?
On upeata nähdä, että vieläkin jotku ammattiliitot osaavat työnsä. Suomessa on palapalalta heikennetty erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaaja asemia.
Suomessa annetaan ymmärtää, kuin Suomi olisi ainut maa euroopassa, jossa olisi liian tiukat työehtosopimukset?
Suomessa on useiden vuosien aikana parannettu yritysten asemaa on sitten kyseessä ollut osakeyhtiöt tai osakeyhtiöt jossa valtio on jollain tavalla mukana?
Heikot-, isopalkkaiset ammattijärjestö johtajat eivät ansaitse palkkaansa, vaan antavat heikentyä monien palkansaajien asemaa on sitten kyse pienistä palkankorotus asioista, ikääntyvien työntekojöiden irtisanomissuojasta tai jostain muusta?
Mikä on se raja milloin ammattijärjestöt taas kumartavat pieni- ja keskituloisten palkansaajien etua ajaviksi? Mistä suomalainen palkansaajan on vielä luovuttava?
Puheet myös eläkejärjestöjen suurista kuluista suurten ikäluokkien vuoksi, ei todellisuudessa horjuta eläkejärjestöjen asemaa. Kyse poliittisella tasolla on todennäköisemmin siitä, että valtion edustajat haluaisivat eläkeyhtiöiden rahaa käytettävän valtion edustajien toivomiin kohteisiin? Eli eläkeyhtijöistä tulisi (mahdollisesti jo on niinsanotusti esitelty) valtion riskisijoituksien rahoittaja? Tällaisia riskisijoitukset voisi olettaa olevan esimerkiksi ilmavoimien lentokoneiden uusiminen, jonka valtio maksaisi eläkeyhtiöille takaisin hyvin pitkän aikana, jollain korolla?
(Siis osarahoittajana riskisijoituskohteissa olisi mukana myös eläkeyhtiöiden rahaa, jonka rahamäärä todennäköisesti pidettäisiin salaisena?).
On upeata nähdä, että vieläkin jotku ammattiliitot osaavat työnsä. Suomessa on palapalalta heikennetty erityisesti pieni- ja keskituloisten palkansaaja asemia.
Suomessa annetaan ymmärtää, kuin Suomi olisi ainut maa euroopassa, jossa olisi liian tiukat työehtosopimukset?
Suomessa on useiden vuosien aikana parannettu yritysten asemaa on sitten kyseessä ollut osakeyhtiöt tai osakeyhtiöt jossa valtio on jollain tavalla mukana?
Heikot-, isopalkkaiset ammattijärjestö johtajat eivät ansaitse palkkaansa, vaan antavat heikentyä monien palkansaajien asemaa on sitten kyse pienistä palkankorotus asioista, ikääntyvien työntekojöiden irtisanomissuojasta tai jostain muusta?
Mikä on se raja milloin ammattijärjestöt taas kumartavat pieni- ja keskituloisten palkansaajien etua ajaviksi? Mistä suomalainen palkansaajan on vielä luovuttava?
Puheet myös eläkejärjestöjen suurista kuluista suurten ikäluokkien vuoksi, ei todellisuudessa horjuta eläkejärjestöjen asemaa. Kyse poliittisella tasolla on todennäköisemmin siitä, että valtion edustajat haluaisivat eläkeyhtiöiden rahaa käytettävän valtion edustajien toivomiin kohteisiin? Eli eläkeyhtijöistä tulisi (mahdollisesti jo on niinsanotusti esitelty) valtion riskisijoituksien rahoittaja? Tällaisia riskisijoitukset voisi olettaa olevan esimerkiksi ilmavoimien lentokoneiden uusiminen, jonka valtio maksaisi eläkeyhtiöille takaisin hyvin pitkän aikana, jollain korolla?
(Siis osarahoittajana riskisijoituskohteissa olisi mukana myös eläkeyhtiöiden rahaa, jonka rahamäärä todennäköisesti pidettäisiin salaisena?).
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Tämä aihe saattaa jäädä lyhyeen?"
Ihan asiallista juttua, mutta väärällä palstalla;)