Rasismi ja rasistinen väkivalta Suomessa osa 3

1. väkivalta purkautuu usein ajankohtina, jolloin siirtolaispolitiikasta keskustellaan kiihkeästi. Siirtolaispolitiikan tiukentaminen toimii usein negatiivisena signaalina, joka osoittaa, että siirtolaiset ovat "ongelma;
2. yksilö- ja ryhmätasolla vallitsevat kielteiset asenteet, joita siirtolaisvastaisten puolueiden rasistinen propaganda levittää ja joissa siirtolaiset nähdään kilpailijoina taistelussa niukoista resursseista;
3. työttömyyden, asuntopulan ja taloudellisen laman aiheuttama sosiaalinen turhautuma;
4. tottumus käyttää väkivaltaa;
5. pyrkimys saada statusta ja arvonantoa vertaisryhmän keskuudessa, ryhmän halu saada arvostusta paikallisyhteisössä ja paikallisyhteisön halu saada valtakunnallista statusta;
6. tiedotusvälineiden kuvaukset ulkomaalaisiin kohdistuvasta väkivallasta antavat malleja väkivaltaiselle käytökselle;
7. juhlat, joissa käytetään alkoholia, laukaisevat estoja ja niissä tehdään usein päätös väkivaltaisesta käyttäytymisestä;
8. räjähdysaineiden, bensiinin, aseiden saatavillaolo;
9. vihan kohteiden olemassaolo;
10. väkivallantekijöiden potentiaalinen kannattajakunta yhteisössä, joka kannattaa tai ei ainakaan tuomitse ulkomaalaisten häirintää;
11. väkivallantekijöiden saama sensaatiomainen huomio lehdistössä;
12. poliisin, poliitikkojen ja muiden auktoriteettien vähäiset reaktiot väkivaltaisuuksiin;
13. yleisen mielipiteen passiivisuus.

Suomessa on jo monia edellä mainittuja edellytyksiä rasistisen väkivallan kasvulle ja ulkomaalaiskielteisille asenteille. Perusteettomat uhkakuvat suurista hallitsemattomista pakolaislaumoista, pakolaisten korkeasta elintasosta sekä rikollisuuden, aidsin ja huumeiden leviämisestä ruokkivat väkivallan syntymistä. Myös skinheadien paljon julkisuutta saaneet rasistiset purkaukset voivat vahvistaa pelkoa yhteiskuntarauhan rikkoutumisesta ulkomaalaisten maahanmuuton seurauksena, vaikka siihen syyllisiä eivät ole olleet ulkomaalaiset vaan suomalaiset. Rasistiset väkivallanteot ja pakolaispolitiikan kiristyminen ovat herättäneet myös vastareaktioita. Suomessakin on järjestetty rasismin vastaisia mielenosoituksia ja niiden seurauksena on syntynyt rasismin ja muukalaisvihan vastaisia elimiä ja kampanjoita. Näyttää siltä, ettei rasismia pystytä kitkemään muuten pois tai pitämään sitä aisoissa kuin lakkaamatta aktiivisesti sitä vastustamalla.