Mies on pitänyt vuosia yllä tilannetta, jossa pettää saman naisen kanssa ja lupaa lopettaa. Välillä uskon ja tuntuu, että asia on takana, ja sitten taas paljastuu muuta. Hän kertoo, että tämä toinen pitää aktiivisesti yhteyttä eikä itse oikeastaan enää. Hän vain tuntee sympatiaa tätä toista naista kohtaan. Meillä on lapset ja pitkä yhteinen elämä. En oikein tiedä, mitä uskoa ja tehdä. Mies on sanonut, että ei rakasta toista naista, mutta ei minuakaan. Onko se rakkaudettomuus korjattavissa? Miksi mies ei sitten halua erota?
Mies valehtelee
Vaikeapaikka
51400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Uskotko, että mies valehtelee myös tuon, että toinen nainen pitää aktiivisesti yhteyttä, hän ei? Nainen ei ehkä edes tiedä sinun tietävän olemassaolostaan. Mies valehtelee sulle niin miksi ei jättäisi kertomatta totuutta sille toisellekaan?
Ketään ei voi pakottaa rakastamaan toista ihmistä. Sinun tilanteessa miettisin vakavasti ainakin parisuhdeterapeutille menoa. Jos mies ei suostu, mene yksin. Jos sua ei haittaa se, ettei mies rakasta ketään naista ja välillä panee vierasta, niin anna asian olla. Ei mies halua mukavaa elämää jättää. Siksi ei eroa. Voihan myös olla, että pelkää yksin jäämistä. Usein se toinen nainen ei halua miestä kokonaan itselleen eli ei edes toivo miehen eroavan. Näin ainakin keski-ikäisistä ihmisistä puhuttaessa.
Ei ne lapset tee onnellista liittoa. Miten ihmeessä voit olla noin tyhmä tossukka, että katselet tuollaista miestä?? Ero vireille ja lusikat jakoon. Olet täysi nyhverö.
On vaikea arvioida, puhuuko mies totta vain onko hän itsekin aktiivinen tuossa kakkossuhteessa. Mutta sympatia ei ainakaan toteudu, jos roikottaa ex-kakkosta, joka potee rakkaustunteita ja ikävää, elämässään mukana, edes vain ystävänä ja vuosikausia. Se on erittäin epäsympaattista ja kylmää kyytiä, tuolle toiselle naiselle.
Sympatia ei toteudu siinäkään, jos kodissa ei osaa rakastaa, kodin kaikkia jäseniä, edes ystävänä.
Mitä tahansa, miehesi käytös, oli se heikkoutta tai kieroa vallankäyttöä teihin naisiin päin, on rumaa, myös sinulle päin. Yritä keskustella - suoralla puheella, syyttelemättä.
Miehesi roikkuu siinä naisessaan joka ei häntä selvästi huoli. Onkohan nainen itsekin varattu? Vaimolle vakiselitys on että toinen nainen roikkuu muka. Pistä se mies ulos, itse en katselisi tuollaista.
Ihmettelet viimeiseksi, että miksei mies halua erota?
Miksi haluaisi, kun kelpaa sinulle tuollaisena valehtelevana luuserinakin. Teillä on lapset ja pitkä yhteinen elämä, kuten sanot - mukava kulissi miehelle, joka haluaa ulospäin näyttää Mr NiceGuylta. Tarinasi on yksi monista samanlaisista tämän taivaan alla... Nainen antaa parhaat vuotensa kuvitellen, että omalla rakkaudellaan saa toisen paranemaan halustaan pettää ja rakastamaan itseään... Se vaan ei mene noin, ei... Siksi valitsin toisin.
Minä annoin elämästäni muutamia vuosia juuri siksi, että on lapset ja yhteinen historia. Tulihan ainakin opittua, että jos siellä taustalla on ollut vähänkään pidempään salasuhde, ei se mies tapojaan muuta. Löin päätä seinään, kunnes sattui niin, että lähdin (kuvainnollisesti, ei oikeasti sentään :)
Mies ei halunnut erota, eikä vieläkään oikein ymmärrä, että lähdin ja jätin. Kun ei se toinen nainen kuulemma nyt niin oikea olekaan. Voi voi! Siinähän ihmettelee. Mutta kyllä sitä jokainen sitten lähtee ja eroaa, kun on oikeasti mitta täysi. Siihen asti sinnittelee.
Kuulin olevani suht onnellinen, vaikka kamalaa se olikin, kun mies jäi vähän väliä kiinni saman naisen kanssa. Mutta väliajat meni hyvin. Nyt tajuan, miten hirveää elämä olikaan juuri siksi, että minua kohdeltiin kuin tiskirättiä.
Nyt olen yksin ja onnellinen siitä. Jos joskus vielä tielleni joku mies tulee, kivaa, mutta suhteeseen en ala pelkästään suhteen takia.
Yksinkin on elämä ihan mukavaa.
Valehtele miehellesi, että sinulla on kiikarissa toinen mies ja olet harkinnut miehenvaihtoa. Mielestäni, koska olet jo eläätuhrustanut pidempään tällaisen miekkosen kanssa, niin kyllä hän tällaisen testin kestää. Ja ehdota, että nyt sitten laitetaan asiat laakista kuntoon: ero, elatusmaksut ja niin edelleen. Hänen käytöksensä kertonee kaiken. Ja lopuksia eroa tuollaisesta notkujasta. Kerää itsenäisyytesi rippeet. Ei tarvitse sietää loputtomiin kaikenlaista höttöä.
Tai älä sittenkään. Mieti nyt, haluutko sä oikeesti parisuhteen musta vai ystävyyttä? Ei me ennenkään olla oltu mitään muuta kuin ystäviä ja hyviä sellaisia ja se on riittänyt?! Ei tarvii suunnitella tämmösiä humpuukeja kun eihän me olla edes puhuttu mitään? Järkeä käteen, älä suutu :)
Ihmisillä pitäis olla rohkeutta erota jos parisuhde ei tyydytä. Epäilen avioliittoa yleensä, kuuluuko se tähän päivään. Kun tuntuu että kukaan ei ole enää tyytyväinen liittoon. Jos ei muuta niin deittaillaan selän takana ja soitellaan kun toinen ei ole kotosalla.
Olet niin kohtalotoverini! Minunkin exä jatkoi valehtelua, vaikka oli sovittu, että yritetään liitto pelastaa. Jossain vaiheessa sitä lopulta tajuaa luovuttaa, ei voi jäädä, kun sattuu niin paljon sydämeen. Ja varsinainen ristiriita, kun mies ei olisi halunnut erota.
Eropäätös oli ensimmäinen helpottava asia, ja toinen, kun pääsin muuttamaan omaan kotiin. Nyt on hyvä, kun saa rauhassa elellä, välillä lasten kanssa, välillä yksin. Uutta miestä en kaipaa, lastenkin pitää saada rauhassa sopeutua uuteen elämään ilman ketään uusia ihmisiä.
Kysy se suoraan häneltä itseltään ja näet valehteleeko hän, ks. valheenpaljastuksesta https://www.facebook.com/valheenpaljastuspalvelut !!!
Hmm...yllä olevat kirjoitukset kyllä kuvaavat yhtä perhettä todella hyvin ja varmaan monta muutakin perhettä ympäri Suomea. Tässäkin liitossa mies petti monet vuodet vaimoaan kunnes salarakas kuoli (nuori tyttö jota helppo johdatella). Olisi luullut että pettäminen loppuisi mutta ei, jatkunut näihin päiviin saakka mies matkatöissä ja suhteita toisiin naisiin sinne sun tänne ja välillä käydän sitten huorissakin. Vaimo raukka luulee että mies joskus parantaa tapansa, mitä ei tule tekemään. Mies vain odottaa että lapset tarpeeksi vanhoja jotta voi sitten lähteä, näin itse sanonut. Kuka hölmö pettäjä nyt jättäisi vaimoansa joka kiltisti hoitaa arjen kotona ja lapset, mieshän on onnellisessa suhteessa voita molemmin puolin leipää. Tuollaiset miehet jotka ovat jatkaneet vuosia pettämistä eivät koskaan tule muuttumaan, heidän pitää saada sitä jännitystä elämäänsä jotta tuntisivat jotain, tunnevammaisia täysin. Vaimo varmasti rakastaa tätä miestä,ja kysynytkin että haluaako erota...noh eihän mies halua erota kun joutuisi ottamaan vastuun lapsista ja siihen jäisi viikottaiset poissaolot kotoa ja pettäminen ei olisi niin helppoa. Mies on todella hyvä kiistämään asioita, vaikka olisi mustaa valkoisella ja vaimo sitten uskoo?? Vaimollakin se on varmaan pelkoa lähteä tilanteesta ja kärsii vain hiljaisuudessa. Sääliksi käy kun tuhlaa elämänsä tuollaiseen mieheen...parempi vain laittaa lusikat jakoon ja saada itselleen onnellinen elämä ilman pettävää miestä.
Meidän perhettäkö? Nyt tarvitaan tunkkia?
No minun ex jäi kiinni pettämisestä koska kakkonen itse käräytti. Ei halunnut erota. ruikutti ja roikutti meitä kaikkia vuosia. Ihan samat tarinat kuulin kuin ketjun aloittajakin.
En tiedä miksi miehillä niin vaikea tehdä se ratkaisu vai haluaisivatko että vaimo tekee sen jotta pääsisivät kuin koira veräjästä ja voisivat nostaa egoaan ihmisten silmissä kertomalla pirttihirmusta joka potkaisi ulos ja puolustautumalla kuinka hällä raukalla oikeus elää ja toivoa rakkautta. Sen olen kuullut moneen kertaan. Meillä ainakin väittävät nykyisin, että mies oli jo eronnut ennekuin tapasi nyk ykköstyneen kakkosensa. Ihmeellisti unohtuu kummallakin tuo pettämisvaihe ja kaikki valheet.
Siis summa sumerumma. Mies ei muutu. Älä tuhlaa elämääsi. Olet paremman arvoinen.
Eiköhän näissä liitoissa usein kummallakin ole sitä "vikaa" että ei ole rohkeutta erota.
Mikäli mies on uskoton niin vaimo odottaa aikaa parempaa että jotain tapahtuisi. Mies haluaa pitää kiinni kulisseista ja mukavuudenhalu voittaa.
Uskoton vaimo lähteekin avioliitostaan helpommin kuin mies. Sitä paitsi petetyllä miehellä ei riitä ymmärrystä eikä hän pysty jatkamaan liittoaan.
Poikkeuksia tietysti on aina.
Ei eroaminen ole rohkeutta. Rohkeutta on hakea apua: keskustelupalstoilat, ammattiauttajilta. Se on todellista rohkeutta yrittää tehdä asioita oikein.
Kaikella ystävyydellä, kyllä eroaminen ilman ammattiapua tai ammattiapujen kera vaatii rohkeuttakin.
Ja kuinka usein mies haluaa erota ja sanookin sen mutta kun sitä haluta kuulla ei ymmärtää...
"Mies on pitänyt vuosia yllä tilannetta, jossa pettää saman naisen kanssa ja lupaa lopettaa."
Itseasiassa sinä olet pitänyt vuosia yllä tilannetta, jossa mies saa pettää blaa blaa blaa..
On oma valintasi eroatko vai sallitko miehen käytöksen. Teot ratkaisevat, myös sinun kohdallasi.
Otapa nyt itseäsi niskasta kiinni ja ala arvostamaan itseäsi. Ala käymään,vaikka terapiassa. Ja heitä se äijä ulos. Kuulostat todella naiviilta. Herää pahvi.
Miten te jaksatte tuollaisia luusereita joilla on aina noita pikku ystävättäriä? Hyi hitto. Sen ymmärtää että tuoreet tuttavuudet menee halpaan, mutta miten kukaan jaksaa vuodesta toiseen valehtelevaa ja naisten perässä juoksevaa miestä? Vastaus on että ei arvosta itseään. Tai vaihtoehtoisesti on vähän tyhmä. Niinkuin se mieskin. Onkohan kumpikaan koskaan saanut todella kokea mitä on rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen? Sen verran leikkimiseltä kuulostaa.
Voisiko siitä saada jännitystä elämäänsä? Ihan keskustelun avauksena eli arki ja lomat sujuu, puoliso on hyvä vanhempi, jos lapset eivät tiedä. Aina ennenkin rakastajattaria tuli ja meni, parempi, että on vakiintunut sellainen. Ei tule yllätyksiä, koska rakastajatar jaksaa palvella, sillä sitähän vaille on jo seestyneessä elämässä. Elämän suloja ihanilta elämä sulostuttajilta. Hauska seurata, miten valehtelee, mutta niinhän sitä valehtelee kaikkialle, miksi siis vaihtoon. Salainen puhelin salaystäville, joihin myös muillakin on yhteys. Että tyhmä olisi, taitaa olla viisaampi kuin salapelaajat. Ihan vaan pohdittavaksi luutuneisiin mielipiteisiinne iltaan tähän.
Mies ei petä, mies vain panee!
Timo lopeta jo leuhkiminen
Hei..Etkö älyä lähtee huoripukin luota....en katsois päivääkään.
Varmaan siksi ei halua erota, kun muut arkiset palikat miehen elämään on kunnossa. Mies valehtelee sinulle ja luultavasti on valehdellut sille toisellekin naiselle, ainakin aluksi sen verran, että tämä toinen nainen on sopivasti kiintynyt häneen. Ehkä nauttii nyt vaan tilanteesta, että kaksi naista on kiinnostunut hänestä ellei jopa enemmänkin, josta aloittaja ei välttämättä edes tiedä. Pelimiehet on pelimiehiä. Puhun omalla kokemuksella, koska itse olen ollut se toinen nainen, myös varattu. Se taas on niin sotkuinen kuvio, että mies ensin valehteli olevansa sinkku tai vaimo kuollut, oli vain tyttöystävä. Lopulta paljastui avioliitto ja tavallinen ydinperhe, tosin vaimo kuollut kyllä edellisen liiton aikana. Pelimiehet ovat kieroja. Sitten onkin hyvä olla pitämättä yhteyttä ja kun tunteet on toisella mukana, niin toinen nainen on se yhteydenpitäjä. Mies voi jo luottaa siihen, että tämä toinen nainen pitää yhteyttä ja kyllä joo itselle ainakin tuli omistushalukin jopa. Tällainen mies ei kuitenkaan oikeastaan välitä kenestäkään muusta kuin itsestään, muista se. Sitä yritän itsekin oppia.Hän välittää vaimostaan sen verran, että on kivaa kun on ehjä perhe ja arki sujuu. Ei välttämättä ole mukavaa tulla ensimmäistä kertaa kotiin ja harrastaa seksiä aviosuheessa tietämättä, että se edes on aviovuode. Sen asian tietää vain se mies siinä ja valehtelee kaikille. Eli se, että pyydät lopettamaan miestäsi toisen naisen kanssa, niin uusia tulee. Muista myös se, että älä ainakaan sitä toista naista ala syyttelemään, koska asia ei välttämättä ole edes niin yksinkertainen, niinkuin esimerkiksi omassa tapauksessa itse koen tulleeni huijatuksi pahemman kerran. Monta juttua olisi ehkä saattanut jäädä tekemättä, ainakin tunnetasolla, jos olisin tietänyt asiat niinkuin ne oikeasti oli. Samalla tavalla sitä ehkä sinäkin koet tulleesi huijatuksi. Varmasti vaikeaa on kuvitella ja ajatella, että miksi niin mukava ja ihana ihminen, oma puoliso ja minulla vastaavasti se salainen ystävä voi lopulta olla niin kiero ihminen. He osaavat kovettaa tunteensa, ovat platonisia ja kylmiä ehkä sitten kuitenkin. Sitä en tiedä mistä johtuu ja ihanaahan se olisikin, että henkilö alkaisi tykkäämään edes vähän, mutta kun ajattelee asioita kaveri/ystävä pohjalla myös puolisoa, niin elämä on aika helppoa tällaisen miehen kannalta. Jep, ja minulle ainakin on tehnyt niin pahaa olla salasuhteessa varatun miehen kanssa, ensinnäkin kun en tiennyt asiaa ja sitten kun tiesin ja jatkoin, niin ristiriitaisessa tilanteessa olen ollut. Nyt olen yrittänyt löytää pikkuhiljaa sitä omaa arvostusta, että näin asia ei voi olla. Tekisi mieli mennä kertomaan sille naisellekin, että tiedätkö, sinua kusetetaan, mutta kun en tiedä tietääkö hän jo millainen aviomies hänellä on, niin se on todella vaikeaa. En myöskään haluaisi, että nainen hyökkäisi minua vastaan, kun oikeasti en ole asiaa tiennyt. Tämä mies vastaavasti uhkailee sitten minua, että meidän välinen ystävyys loppuu sitten siihen, jos kerron ja hän kertoo minun aviomiehelleni. Eli toisena naisena olen aivan umpikujassa, tai niin kuvittelen olevani se toinen nainen....sen ratkaisun tein jo, että kerroin asiasta omalle aviomiehelleni, että millaiseen soppaan olen joutunut.
Eli nythän minulla onkin tässä aloittajalta hyvä tilaisuus kysyä, että miltä sinusta tuntuisi tällaisessa tilanteessa, jos ottaisin sinuun yhteyttä ja kertoisin mitä minulla ja miehelläsi on ollut. Olin vuosia huijatussa tilanteessa, tässä leskivaiheessa ja tyttöystävä rintamalla. Selitykseksi vaan sain, että ei halunnut vaimoaan sekoittaa tällaisiin asioihin ja hänen henkilökohtaiset asiat eivät kuulu muille. Ehkä samankaltaisia asioita saa vaimokin, en tiedä. Eli, toivottavasti luet vielä viestiketjua ja nyt onkin hyvä tilaisuus kysyä miltä tuntuisi saada tällainen puhelu toiselta naiselta. Itse olen miettinyt omalta kohdaltani, jos olisin vaimon asemassa, että rikonko jotain, pelastanko naisen elämän, haluaisinko itse tietää, jos olisin samassa asemassa. Jep, olen itse myös pettäjä omaa aviomiestäni kohtaan, mutta sekään liitto ei voinut hyvin, tein väärin ja hain lohtua muualta ja huomasin tulevani huijatuksi tällä väärällä polulla, eli aivan metsään meni. Otin aikamoisen riskin kertoessani omalle miehelle asiasta, joka on kovin ymmärtäväinen. Vielä en ole vaimolle kertonut, kun en tiedä kertoisinko. Hyödyttääkö se mitään, jaksanko kohdata mitä se tuo tullessaan? Melko riitaista yhteydenpitoa tämän toisen miehen kanssa on. Olen ehkä hieman tarkka, siis että tuolla tavalla naisia ei kuitenkaan tarvitse huijailla, jos seksiseuraa kaipaa. Hän teki päätöksen minun puolesta, halusinko ylipäänsä alkaa olemaan missään tekemisissä varatun perheellisen miehen kanssa kertomalla väärät tiedot itsestään. Edelleen, hänen yksityisasiat eivät kuulu muille, on aivan sama onko hän leski, sinkku, ono tyttöystävä vai aviomies....Sellaisia on pelimiehet, kierot sellaiset. Ja nyt kysynkin sinulta, miltä kuulostaisi puhelinsoitto toiselta naiselta?
Sulla on aivan eri tilanne kuin aloittajalla. Sä olet itse aviossa ja tietoisesti vieraan miehen kanssa aloit vehtaamaan. Ihan sama, mitä mies sulle loruili, sä itse päätit pettää miestäsi. Mitä merkitystä vieraan miehen siviilisäädyllä sulle oli kun itsekään et ollut vapaa? Kai sä edes tuossa suhteessa olit rehellinen ja kerroit omasta puolisostasi?
Sun täytyy kärsiä seuraukset omissa nahoissasi. Koeta vaan korjata oma avioliittosi kuntoon tai ota ero ja anna miehellesi mahdollisuus löytää uskollinen nainen rinnalleen. Jätä vieraan miehen vaimo rauhaan. Heidän välinsä ei kuulu ihan oikeasti sulle yhtään. Tuskin se mies sulle lupasi erota ja viedä sua vihille.
Toki kerroin olevani naimisissa ja molemmille oli selvää ettei mitään parisuhdetta olla kehittelemässäkään. Mutta kyllä...tunteet tulivat mukaan, miksi en olisi voinut vapaasta ihmisestä tykätä. Tilanne oli minullekin aivan uusi, tuli yllättäin vastaan ja kyllä voisin väittää, että olisin toiminut toisin, jos olisin tiennyt asian. Annoin miehelleni mahdollisuuden kertomalla, eli olin rehellinen ja otin sen riskin. Niitä selvitellään ja pohdin yksin ja miehenikin kanssa, pitäisikö vielä vaimollekin kertoa. Eli joo, petin miestäni ja vuosien yhdessäolon jälkeen ja haasteiden tähänkään tuskin liittomme kaatuu...tulin huijatuksi ja niin tulee aloittajakin. Ne käymme pariterapiaa ja selvitämme asioita.
Toisen naisen esittäytyminen sai elämäni täysin sekaisin. En kylläkään syyttänyt häntä, vaan syytin petturipuolisoani. Todellisuudessa sääli kakkosta koska koin että hän haki tukea minulta, petetyltä osapuolelta. Hän laittoi minulle useamman sähköpostin joissa kertoi tunteistaan ja siitä kuinka on itkenyt, kertoi että ei voi ymmärtää miksi hänet petettiin.
Petturit eivät vain ymmärrä kuinka paljon loukkaavat ihmisiä.
Varmasti menee elämä sekaisin. Minä olin pettäjä miehelleni, ja koska uskoin olevani vapaan miehen kanssa ainakin suurimman osan ajasta, niin järkytys oli minullekin avioliitto. Tällaisessa tilanteessa vaimon aviomies valehtelee varmaankin kaikille, vaimolle, sille toiselle ja ties kuinka monelle muullekin ja luultavasti käyttää taitojaan hyväksi muissakin asioissa. Minä en ole halunnut olla alunperin tietoisesti kenenkään miehen toinen nainen, en ole halunnut draamaa elämääni ja sitä olen kyllä saanut ihan riittävästi. Jep, miestäni kohtaan olen toiminut väärin ja sitä selvitellään, mutta en koe tehneeni mitään väärää toisen miehen vaimoa kohtaan, jos en ole tiennyt olemasta olosta missään vaiheessa. Kulissit ja kaikki kunnossa, mistä olisin voinnut tietää, että joku valehtelee. Jos satuin jotain kysymään, niin jännästi kierrettiin asia, vaikka epäilyt tuli valehtelusta. Vaikka olin pettäjä, niin tuokaan ei tuntunut mukavalle ollenkaan. Ja sitä en ymmärrä miksi ylipäänsä alkoi valehtelemaan, kun itse taas olin rehellinen tälle toiselle. Eihän hänen olisi tarvinnut valehdella, mutta teki sen päätöksen. Katkeroiduin hieman ja kyllä haluaisin, että vaimo tietäisi, muitakin naisia varmasti on aktiivisella miehellä, jolla elämä kuitenkin on kunnossa. Kyse tosiaan on lähes herrasmiehestä ja siihen lankaan minäkin sorruin.
Toisena naisena ollut kysyi, mitä petetty vaimo toivoisi. Itse toivon, että jos suhde, joka on tullut ilmi ja jonka on sanottu nyt päättyneen, kuitenkin jatkuu, tuo toinen nainen ryhdistäytyisi ja kertoisi minulle tilanteen. Tiedän nyt, että mieheni ei sitä tee, hän voi jatkaa tilannetta vuosikausia. Toinen nainen tekisi palveluksen meille kaikille kertomalla minulle.
Kiitos, olipa jotenkin rohkaisevaa kuulla. Tässä vaan on hyppy tuntemattomaan, kun ei tiedä mitä vaimo tietää ja mitä ei, miten reagoi tuntemattoman naisen yhteydenottoon. Minähän en voi tietää, tietääkö vaimo minusta mitään ja samaan aikaan kun kerron asioista ja valheista tälle ns. salarakkaalle, niin luonnollisesti saan syytteet ja uhkaukset päälleni. Eli koska itsekin olen varattu, samaan aikaan pettäjä aviomiehelleni ja petetty sitten tälle toiselle miehelle, niinkuin hänen vaimonsakin on, niin pattitilannehan se on. Oma aviomieheni tietää asiasta, mutta silti kaikenlaiset uhkailut tältä ns. salarakkaalta, jos sitä siksi voi kutsua, jotenkin vaan pelottaa. Myös mukana on ne alkuajan vahvat ihastumisen tunteet, jotka ovat kääntyneet katkeruuteen. Toivon, että pystyn ja saan voimaa ryhdistäytymiseen, koska kaikki tämä todella on raastavaa. Elämää ei voi etukäteen suunntella ja asioita tulee eteen. En olisi koskaan voinut kuvitella, että joudun kamppailemaan sellaisen asian kanssa, että kertoako jonkun vaimolle, että tiedätkö mitä sinun miehesi tekee, valehtelee ja pettää häntä, mutta niin myös minuakin. Saatan hajottaa siinä jonkun perheen, jonkun vaimon vihat saatan saada itselleni tai ainakin sen ns. salarakkaan, vaikka olen ollut täysin tietämätön siviilisäätyasioista, tai sitten voin ehkä tehdä kertomalla totuuden päätöksen juurikin sen vaimon puolesta. Vaikea tilanteita ja en haluaisi olla se henkilö, joka päättää näin suuret asiat. Sekin oli jo tarpeeksi suuri asia, että omalle miehelleni kerroin. Muuten jostain syystä en saa nimimerkkiä tähän oikein, mutta tuo kakkonen ja kakkone on kaikki samalta, katsotaan kumpi tähän onnistuu laittaa.
Itse olen tilanteessa missä jäätiin kiinni lähes vuoden jälkeen(vaimo luulee lyhyemmäksi suhteeksi)Vaimo otti minuun yhteyttä ja hänellä on kova usko että meidän juttu loppui kiinni jäämiseen.Totuus on ettei loppunut ja samaa olen miettinyt, että tulisiko asia jotenkin nyt paljastaa.Joo tiedän että pitäisi lopettaa suhde varattuun,mutta meillä on molemmilla isot tunteet mukana.Heillä pitkä historia yhdessä, mikä ei helpota tätä ollenkaan.nykyään voi pitää yhteyttä kuitenkin whattsapilla, kik-sovelluksella ja vaikka millä..voin vain omasta kokemuksesta sanoa, että älkää uskoko ihan kaikkea mitä teille kerrotaan ja jos epäilyttää niin usein on syytä.
whatsappi on kivoin jako väline vai mitä..taas panettaa, ootko valmis? kik kik..kiksautus
riippuu paljon siitä vaimosta voitko ottaa yhteyttä jos hän on normaali ihminen voi asiasta keskustella MUTTA jos kysessää kus-pää niin saat olla varma että saat kaiken p...n niskaan jos kerrot ja vielä senkin jälkeen noin 10 vuotta!
Jo aiemmin kun vaimo otti minuun yhteyttä olin tietysti huora yms, kaikkein pahin ja syyllisin....ei siis miehensä vaan minä.En halua ehkä kuitenkaan kertoa vaikka se tavallaan olisikin ns.oikein.Uskon,että p....n heittäminen mun niskaan ei loppuis ihan heti,mut katellaan kuin käy.
Kieltämättä on huorahtavaa, jos tieten tahtoen alkaa salasuhteeseen varatun kanssa. Toinen asia sitte, jos itsekkin joutunut huijatuksi luullen, että vapaata miestä/naista tapailee itsekkin vapaana ollen.
pakko sanoa tähän mitä pidempään salasuhde on kestänyt, sitä vaikeampaa siitä on luopua. hyvin usein pitkä salasuhde jatkuu petetyn selän takana, vaikka aluksi näyttäisi s että se lopetettiin.
niin se taitaa olla...
Aloittajan kertomus on kovin tutun tuntoinen. Minun ex toimi juuri noin. Onkohan peräti kysymyksessä sama henkilö. Ei kuitenkaan voi pettää minua koska erosimme silloin, mutta jospa nyxä on joutuntu kokemaan saman kuin minäkin aikoinaan.
Valintahan on sinun......kun kerran tiedät tilanteen, niin vaihtoehtoja on 2 jää tai lähde.
Jäämällä annat hyväksynnän (anteeksiannon ?) toisen käytökselle jatkuvasti, kun kuitenkin jää jatkuvasti kiinni pettämisestä. Lähtemällä voit viheltää pelin poikki ja aloittaa uuden elämän.
Eikö aloittaja enää lue viestiketjua. Olisi mukava tietää lisää ja saada kommentteja aloittajalta.
Miehen suhde on jatkunut... Epävarmoja merkkejä on?ollut ilmassa ja nyt asia taas varmistui, vaikka on myös ihana minulle. En vieläkään osaa sanoa miten teen. Paras on varmaan antaa miehen mennä menojaan ja vähän pistää vauhtia lähtöön hakemalla itse eroa. En tiedä miten lapset selviävät, riittääkö miehellä enää kiinnostusta heihin, kun on uusi nainen ja elämä.
Niin, minä olen se kakkonen, jolle myös on valehdeltu alusta asti. Edelleen yhteydenpito jatkuu, vaikka katkera olen. Millä tavoin asia varmistui sinulle, että suhde jatkuu? Millä tavoin sinä koet, että miehelläsi on uusi nainen ja uusi elämä? Mietin vaan aloittaamisi viestiä, niin siitä saa vaan sellaisen käsityksen, että miehesi ei haluaisi sitoutua ehkä kehenkään. Tällaisia tarinoita on maailmassa ja Suomessakin paljon ja itse olen miettinyt omaa osuuttani, koska en ole tiennyt olevani kakkonen, pettäjä tosin kuitenkin ja sen olen tehnyt väärin, jonka olen kotona selvittänyt jo ja asia on siltä osilta vireillä kylläkin. Tarinasi kuulostaa kuitenkin niin tutulle ja muiden yhteensattumien ja kokemuksen myötä, niin jopa pelkään, että sinä ketjun aloittaja olet vielä se nainen, jota ei pitänyt olla edes olemassakaan. Nytpä kysynkin sitten tässä, että voisitko antaa jotakin sellaisia vinkkejä täällä, josta voisin saada varmuuden asiasta. Tilannehan on siis se, että jos samoissa henkilöissä ollaan, niin minä tiedän kyllä sitten sinun yhteystietosi, mutta sinä et ehkä minusta tiedä mitään. Koska en tiedä miten ihmiset ja naiset suhtautuu tällaisiin asioihin, niin en vaan ole uskaltanut ottaa yhteyttä vaikka mieleni on tehnyt niin monta kertaa, kun asia selvisi minulle. Eli, jos haluat tai viitsit antaa tarkentavia tietoja, vaikka missä asutte noin suunnilleen alueellisesti, minkä ikäisiä lapsesti ovat, montako niitä on, tyttöjä vai poikia, mitä harrastaa, miehestäsi jotakin....jotain sellaisia asioita enemmän, jotta saisin enemmän tietoa....olisi mielenkiintoista tietää myös aloittajan ikä, koska senkin tiedän. Eli, jos nämä tiedot saan ja yhteneväisyyksiä on lisää, joka ei ole ollenkaan mahdollista, niin lupaan sen, että pirautan sinulle ja keskustellaan. Hyökkäystä en kuitenkaan halua, koska en myöskään ole tiennyt tekeväni mitään väärää. Elämäni tällä hetkellä on saippuasarjaa, johon tahtomattani olen joutunut. Tosin tässä tapauksessa, josta itse kerron, niin olen saanut sen käsityksen, että kiinnostusta riittää lasten elämään paljonkin.
Nyt on kyllä pakko kysyä, että miten sun tilanne olisi toinen jos mies olisi ollut oikeasti vapaa? Pettäjähän sä silti olisit. Sä yrität pestä omaa paitaasi puhtaaksi selittelemällä että sulle valehdeltiin. Kuka sulle valehteli? Sen valehtelun aloitit ihan sinä itse siinä vaiheessa kun vieraan miehen kanssa aloit vehtaamaan. Eli ihan sait mitä hait. En tunne myötätuntoa sua kohtaan lainkaan.
Siis ihanko oikeasti sinä olet lähdössä keskustelemaan siitä, että sinulla on tarve rikkoa yhden perheen elämä ja väitellä mies itsellesi? Tehdä lapsista avioerolapsia ja vaimostä jätetty ja petetty nainen? Viedä koko perheeltä turvallinen koti, taloudellinen tasapaino ja luottamus elämään ja aiheuttaen loppuelämän kestävä menetys?
Siis miten ihmeessä maailman on vääristynyt näin pahoin, että joku kuvittelee olevan oman onnensa suurempi kuin se valtava määrä pahaa mikä siitä aiheutuu!
Selvennän nyt tätä asiaa sen verran, että tapasin toisen miehen ja olin itse varattuna ja naimisissa silloiin ja kerroin, että oma avioliittoni ei todellakaan ollut niinkuin avioliiton kuuluisi olla. Olimme käyneet jo sitä ennen parisuhdeterapiat ym ja pohdiskelleet eroa, koska ongelmia taustalla oli paljon. Toiset ihmiset ei vaan eroa tapahtui mitä tahansa, näköjään. Ihan ei välttämättä kannata alkaa tuomitsemaan ulkopuolelta asioita, jos ei kaikkia yksityiskohtia tiedä....Eli minä ja aviomieheni emme eronneet, mutta paha olo jatkui siitäkin huolimatta....Tapasin kivan miehen ja kerroin oman tilanteeni hänelle. Selvää on ollut alusta asti, että parisuhdetta ei ole tulossa, koska kyseinen herra halusi pysytellä vapaana eli tämä toinen mies. Kuitenkin....minä pettäjänä annoin itselleni luvan ottaa tunteitakin mukaan, oli mukavaa, kun joku välitti tai sellaisen tunteen siitä sain ja ihanaa oli. Missään vaiheessa en kuitenkaan haaveillut mistään perheen perustamisesta, vaikkakin tässä välissä edelleen keskusteltiin oman aviomiehen kanssa siitä avioerostakin. Minun ja aviomieheni suhde on kestänyt kaikki "ongelmat" mitä nyt voisi parisuhteeseen kuvitella, en tiedä onko jotakin vielä kokematta....silti, kumpikaan ei eroa. No, jokatapauksessa minun ja toisen miehen tapailu jatkui ja tein paljon sellaisia asioita, joita en olisi tehnyt, jos kyseessä olisikin ollut perheellinen mies, jonkun toisen aviomies. Ja siinä vaiheessa kun asiat tulee ilmi/julki vuosien päästä, että nämä toisen miehen tarinat ovat olleet paskaa, niin pitäisikö minun mukamas siinä vaiheessa perääntyä, että anteeksi vaan, että enhän minä näin olisi tehnyt, jos olisin tiennyt? Ei pitäisi....Sitä paitsi itse selvitin kaikki taustatiedot ja mitenkään helppoa se ei ollut ja vielä senkin jälkeen asia kiellettiin minulta. Ei tunnu kivalle ja moni olisi lähtenyt vaan pois, ehkä.....mutta kun ottaa huomioon sen, mitä olen omassa avioliitossa jo kokenut ja enkä ole lähtenyt pois, niin ei se sitten niin yksinkertaista sekään asia ollut. Eli homma jatkui vaan samaan tyyliin....ja vielä selvennykseksi, että kyllä mieheni tietää, että olen pettäjä, olen kertonut hänelle ja antanut omalta osaltani mahdollisuuden, että haluaako elää pettäjän kanssa. Ja parisuhdeterapia setti toinen on jo menossa päätösvaiheessa. Että en nyt tiedä sitten voiko minusta käyttää sanaa pettäjä, jos oma mies tietää asiasta ja hyväksyy sen...? Ja nimenomaan en ole ollut rikkomassa kenenkään perhettä, mutta kieltämättä katkera olen, jos vuosien päästä asiat selviää ja sen jälkeen paljon muutakin...mm siis sitä, että omasta mielestäni tapailin sinkkua leskimiestä, ensin paljastui avioliitto....ja vasta vuosien jälkeen selvisi, että kyseisillä lapsilla, johon oli vedottu, niin olikin äiti elossa....eli neljä vuotta tapailua, myös hänen kotonaan....niin kauan voi joku ihminen vedättää tarinaa, että minä tapailen vapaata miestä ja koko ajan kyseessä on ollut aivan tavallinen perheen isä....joten, sen verran itsekäs olen, että ihan ei ehkä ole aiheellista syyttää minua mistään perheen rikkomisesta vaikka mieleni tekisi mennä sanomaan vaimolle, että tiedätkö millainen sika sinun miehesi on, kun muuallekin selittää mitä sattuu....mutta, en ehkä vaan pysty....toivoisin, että hän itse huomaisi asian....ja kyllä, edelleen oma aviomieheni tietää tämänkin asian, että olen se pettäjä ja samaan aikaan itse tullut petetyksi/huijatuksi ja ihan vapaasta tahdosta jatkaa silti elämää minun kanssani. Ainoa henkilö, kuka tässä draamassa ei taida tietää on kyseisen toisen miehen vaimo...että minähän en sille voi minkään, että jonkun vaimon aviomies alkaa tarinaa kehittämään ja selittää sitä ja tätä ja koko tutustuminen perustuu valheiden ympärille sitten, eli en vaan voi sille minkään tietenkään....sillehän voi ainoastaan se toinen mies, tarinan kertoja...eikä se nyt riitä vastaukseksi, että ei nyt mitään vakavaa halunnut ja ei halunnut yksityiselämästään kertoa mitään, tosin kertoi...mutta vääriä tietoja ja ihmisethän nyt yleensä uskoo sitä mitä heille yleensä kerrotaan. Eli omasta mielestä minun tilanne nyt ei ole ollenkaan sellainen perinteinen pettämistarina....tässä tämä toinen mies valehtelee, niin minulle kuin varmasti sinne kotiinkinpäin ja ties vaikka kenelle...niin ja kyse on kuitenkin ihan kohteliaasta, mukavasta herrasmiehestä, että ei mitään merkkejä, että voisi olla kiero.
En ole luulemasi henkilö. Olen ollut vuosia perillä tilanteesta ja tekemisissä sen toisen kanssa... Neljänkympin korvilla ollaan ja kouluikäisiä lapsia.
OK, kiitos selvennyksestä. Tarinat vaan voi olla samankaltaisia monilla. Tsemppiä kuitenkin sinulle päätöksentekoon mitä sitten teetkin.
On se korjattavissa, mutta apua pitää hakea ulkopuolelta.
Ei ole korjattavissa, jos molemmat ei ole sitoutuneita tosissaan. Ehkä keskusteluapu olisi tarpeen aloittajalle päästäkseen elämässään itseään tyydyttävään ratkaisuun.