minulla on nykyään aivan ihana avopuoliso, mutta sepä tässä on vaivannut kun hän on parhaan ystäväni exä. Siitä on kyllä monta vuotta jo kun he olivat yhdessä mutta heillä oli vähän ennen minua seksisuhde..Nyt minua vain jotenkin vaivaa se..On ruennut rakoilemaan ystävyys tämän parhaan ystävän kanssa ja sitä en tahtoisi. Hän ei ota pahakseen vaikka olenkin hänen exän kanssa mutta minua itseäni vaivaa jotenki ja on vaikea keskustella tämän ystävän kanssa vaikka avopuolisostani...Vaikeaa.. Sillä ainahan miehen exät tuottavat negatiivia tunteita kuten vähän nytkin mutta tahtoisin pitää parisuhteeni ja ystäväni. Onko kellään vastaavaa tilannetta?! kertokaa kuinka saan mielenrauhan..
niin..
caarina
2298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No järjestä ne jollain keinolla suhteeseen keskenään, niin ei tarvii sunkaan päässäs pyöritellä joutavia. On sitten ainakin jotain oikeeta pillitettävää.
Paras ystäväni vei koko kaverini ja meni naimisiin hänen kanssaan. Vähän sitä tihrusin, mutta sitten ajattelin, ettei kaveri ollut minua varten, koska läks.
Ystävääni en halunnut menettää ja tapaamme minkä aina ehdimme. Juttu on jo paljon yli kymmenen vuotta vanha ja heillä on lapsia.
Minä löysin toisen ihanan, ja meillä on kaksi tyttöä.
Ajattelen niin, etten minä omista ihmisiä, eivätkä ihmiset minua. Lapsenikin ovat vain lainassa minulla hetken.
Hankalaa on tietysti, jos ystävän kanssa ei voi kaikesta keskustella. Voi aina yrittää ja sanoa, että asia vaivaa. Hän kuuntelee ja ymmärtää. Mahdollisesti.