Asasantin retard 200mg/ 25mg
Dipyridamol./acid. acetylsalic
Actavis fluvastatind actavis 40mg
Amlodipin orion 10mg tabl
Dipyridamol./acid. acetylsalic
Actavis fluvastatind actavis 40mg
Amlodipin orion 10mg tabl
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei. Älä hyvä ihminen tee sellaista mikä jättää aivan kauhean surun lähimmäisillesi.. En väitä tietäväni miltä sinusta tuntuu ja minkä takia, mutta itsemurha ei ole missään nimessä suotavaa. Ajattelen itse sen sillätavalla että se on aivan yhtä kauheaa, kuin tappaisi jonkun muun. Koita jaksaa, voimia!
Itsemurha ja kuolema on peruuttamaton, mietippä jos sielusi meneekin pahempaan paikkaan kuin tämä maailma! Parempi jos jotenkin pyrkisit tekemään ihmisille ja läheisille hyviä asioita niin sitten kun joskus on aika täältä lähteä Jumalan muistiin olisi tallennettu hyvät tekosi ja ne tasaavat vaa'an. Tekojen vuoksi sielu tuomitaan kuoleman jälkeen joten pitäisi ihmisten muistaa tehdä maan päällä hyvyyttä. Kysyjä ei kerro ikäänsä eikä sitä onko hänellä parantumaton sairaus, minkä vuoksi tahtoisi ennenaikaisesti pois?
Itse olen ollut työttömänä vuosia ja ystäviä ei ole yhtäkään, ja täällä sitä vaan ollaan ja yritetään löytää se tie Jeesuksen luo.
Älä mene itsemurhaa tekemään, mikään ei ole niin itsekästä, kuin itsemurhan tekeminen.
Omaisille siitä jää hirveä suru ja syyllisyyden tunne.
Elämä on ainutkertainen ja arvokas.
Jokaisella ihmisellä on elämässään jokin tehtävä, johon Jumala ihmistä johdattaa.
Minulle tehtävä oli hoitaa omaa isääni kotona hänen kuolemaansa saakka ja se tehtävä oli arvokkainta työtä, mitä minä lähimmäiselle sain ja pystyin tekemään, hoitaa ja hoivata isääni hänen elämänsä loppuun asti.
Raskasta se oli, kun näki kuinka isä menehtyi vakaan sairauteen, ikävä ja kaipaus on kova ja kestää oman elämäni loppuun saakka.
Lohdututtavaa on kuitenkin se, että nyt isällä ei ole enää kipuja, eikä kärsimystä ja jälleennäkemisen toivo Taivaassa meille on annettu.
Moni havahtuu elämän ainutkertaisuuten ja arvoon vasta, kun hänelle rakas läheinen kuolee ja kuolema on aina peruuttamaton ja lopullinen tapahtuma.
Ei voida palata ajassa taaksepäin aikaan ennen kuolemaa, mikä tekee kuolemasta niin lopullisen ja peruuttamattoman.
Ihmisen tärkein tehtävä eläessään on lähimmäistensä ja apua tarvitsevien auttaminen.
Se on sitä arvokasta, mutta aliarvostettua työtä mitä lähimmäiselleen voi tehdä.
Lilleri lalleri.
Miksi toiset sotkeutuvat ihmisen omiin valintoihin?
Kokeile niin sittenhän sen tiedät. Mutta noin yleisesti olen kuullut että lääkkeillä on vaikea saada itseltään henkeä pois. Hirttäytyminen nukutuslääkkeiden voimalla vaikka kaapin oveen voisi tepsiäkin, tai talvella sammuminen hankeen. Hukkuminen saattaisi olla turhan kivuliasta.
Jos olisin niin sairas ettei paranemiskeinoa ole Alzheimer tai haimasyöpä, niin haluaisin kuolla ulkona avoimen taivaan äärellä lintujen laulua ja sirkutusta kuunnellen. En toivoisi kuolemaa jossakin tunkkaisessa hoivakodissa jossa ikkunaakaan ei saa pitää auki. Pyytäisin puolisoani viemään minut vaikka pyörätuolilla ulos metsäpolulle ja jättää siihen istumaan, jos ei itse jaksa venata siinä vieressä. Sielu pääsee kohoamaan kohti pilviä, ja niitä on rauhallista katsoakin, kuin esim. tyhjää kolkkoa hoitohuoneen kattoa ja tyhjiä kolkkoja valkoisia seiniä, kaikessa siinä tunkkaisuudessa.
Jos tuijotat kattoon 16-vuotta sitten ymmärtäisin tahtosi ja aikeesi.
https://youtu.be/IXwL2D2pOBE
Ei pelkästään noilla lääkkeillä. Vaatii jonkun muun tukitoimen, kuten täällä aiemmin kirjoitettiin.
Nuo lääkkeet eivät tosin sano minulle mitään, en tunne nimikkeitä, mutta silti pelkillä lääkkeillä lähtö ei onnistu. Ihminen oksentaa ne ulos jossain vaiheessa.
Minä en kehottaisi kokeileman, vaan etsimään varman tavan lähteä.