Työttömät keskustalaisiin yrityksiin takomaan

Eli maatiloille lapioimaan paskaa. Sopivaa työtä työttömille.

Jaha, että rakentamaan paskasäiliöjärjestelmiä ja pakottamaan mummot ottamaan lainaa niiden hankkimiseksi? No, ne kuopathan ainakin työttömät voisi kaivaa. Kaivinkoneen käyttö on niin kovin kallista. Ja miksei työttömät voi sitten tyhjentääkin nämä pakkopaskapöntöt. Meneehän siinä muutaman paikallisen yrittäjän (tai suurfirmalle puurtavan alihankkijan) leipä, mutta työttömänä hekin sitten pääsevät taas hommiin. Velkaiset mummot ovat tietysti vihaisia. Parempi, että heidän raivonsa kohdistuu työttömiin kuin koko projektin syyllisiin. Niin, ja kun mummot sitten joutuvat luopumaan kodeistaan, kun pankki vie sen velan maksuksi, työttömät voivat auttaa heitä pakkohuutokaupan järjestelyssä ja muutossa. Miksei hautajaisissakin, jos se tulee ajankohtaiseksi.

Tänään näin läskin kravattimiehen kaupassa. Seurasin häntä ajankulukseni pitkin Prismaa. Ensiksi tämä toimitusjohtajan näköinen mies pyöri avuttomana kaupan lihaosastolla ja tutkaili varoen paketteja. Sitten hän meni tuorelihatiskille. Myyjä kysyi mieheltä "että mitä saisi olla, olis noita porsaan ulkofileepihvejä tarjouksessa?"

Siinä sitten läski kravattipelle katseli maahan ja kaivoi salkustaan tulostetun paperin. Tunnistinkin hänet paikalliseksi loispummiyrittäjäksi. Tässä vaiheessa olin jo saada mahtavat naurut. Sitten tämä läski alkoi lukea suoraan paperista: "Kysy.. myyjältä.. missä on.. kuulakärkikyniä... niin anteeksi arvon rouva, mutta missäspäin täällä on kuulakärkikyniä?"

Myyjä koitti naama punaisena naurua pidätellen kertoa pummipellelle että "Ai, sinä taidatkin olla yksi näistä toimitusjohtajista, joka etsii kuulakärkikynää työsopimuksen laatimista varten? Niin katsos, kun tämä on elintarvikepuoli ja lihatiski. Kyllä sinä olet nyt ihan väärällä ostastolla. Käännyppä 180 astetta ympäri ja kävele suoraan kaupan toiseen päähän, siellä on kynät ja paperit. Jos et löydä niin kysy sen osaston osastomyyjältä."

Läski loispummiyrittäjä näytti melkoisen nololta ja naamakin alkoi jo punoittaa. Hän luki vielä paperista muistiinpanonsa varmistaakseen että oli muistanut kysyä kaiken tarvittavan. Paperista luntaten hän sai sanotuksi: "Kiitä asiakaspalvelijaa vastauksesta... kiitän... teitä... vastauksesta, kiitos".

Tämän jälkeen läski kravattipelle pyöri paikallaan tovin ympyrää, miettien myyjän ohjeita siitä mitä tarkoittikaan tämä "käänny 180 astetta ympäri ja kävele suoraan". Kuulin hänen miettivän ääneen itsekseen, että kumpaa myyjä tarkoitti, 180 astetta oikealle vaiko vasemmalle, ja mikä oikein olikaan 180 astetta? Pelle pyöri ympäri pari kertaa 360 astetta huomaten vain, että hänen edessään on edelleen lihatiski. Tämän jälkeen hän sai ilmeisesti tarpeekseen ylivoimaisesta haasteesta ja poistui satunnaisesti valittuun suuntaan tuhisten, kävellen samalla ostoksia kantavaa vanhaa mummoa päin, jonka ostokset kaatuivat pitkin kaupan lattiaa.

Toimitusjohtaja tuhisi poistuessaan "vittu minä en mitään palkkaa ala maksamaan kun on niin perkeleen vaikeaa löytää kaupasta kuulakärkikynä. Menenpä TE-keskukseen kysymään apua ja ostamaan sohvaan uudet päälliset, että voin makailla työpäivät mukavasti." Tässä vaiheessa olin jo kuolla nauruun.

Seuraavaksi kaupan tuotehyllyn takaa kiiti vartija joka oli nähnyt, kuinka tämä loispummiyrittäjä taklasi vanhuksen kumoon lähtiessään tohkeissaan pois lihatiskiltä. Vartija sumutti pummiyrittäjän kasvoille OC-sumutetta, otti pampun, löi polvilumpioon ja pakotti pummin maahan. Loispummiyrittäjä aneli armoa samalla kun vartija raudoitti hänet.

Seurasimme kaikki: minä, lihatiskin myyjä, sekä kumoon kaadettu mummo tapahtumaa ja saimme MAHTAVAT NAURUT, kun vartija pamputti vieläkin maassa makaavaa loispummiyrittäjää. Mummokin nauroi niin että tekohampaat lensivät pitkin kaupan käytävän lattiaa!