Nyt kaikki pettäjät! Kertokaa tarinanne: miten petitte, miksi ja kuinka? Kuinka käytöksenne muuttui sen jälkeen esim. naistanne/miestänne kohtaan? Mistä sen huomaa, että olette pettäneet ja miten tyttöystävä/poika alkoi epäillä teitä?
Kuinka jäitte kiinni, jos jäitte?
Kuinka jäitte kiinni, jos jäitte?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jotain piti itselle todistaa, kun oma nainen oli ensin kyseenalaistanut minut miehenä. Ei se minussa mitään muuttanut. Hän on sama nainen edelleen ja minä, ainakin omasta mielestäni hänen miehensä.
Vähitellen eräs toinen mies alkoi kiinnostaa enemmän kuin oma puoliso. Ekaksi yritin tosi hanakasti pitää ajatukset pois hänestä, mutta koska toisen seurasta nautti suunnattomasti, ei siitä yrittämisestä tullut yhtään mitään. Kotona olin iloisempi, eloisampi ja elämä tuntui jotenkin ihanammalta. Ei ollut syyllisyyttä eikä muuta, koska enhän ollut tehnyt vielä mitään.
Vähitellen tämän toisen miehen kanssa oleminen muuttui aina vaan rohkeammaksi flirtiksi, mutta kaikki oli niin "viatonta" touhua, koska en tiennyt hänen tunteitaan minuun.
Oman puolison olemassaolo alkoi ärsyttää ja toisen läheisyyttä alkoi vältellä. En ole koskaan ollut hyvä peittelemään asioita tai valehtelemaan, joten en osannut näytellä kotona, että kaikki menisi hyvin vaan etäännyin puolisosta. Samaan aikaan muutenkin mulla oli elämässä muita selvitettäviä asioita, joten niiden piikkiin oli hyvä vedota ja osin etäisyys johtui myös niistä.
KOtona oli vaikea olla lähellä toista ja aika pian huomasinkin, että tämä peli ei ole reilua. Mutta jatkoin, samaan aikaan kuitenkin halusin puhua puolisoni kanssa suhteestamme ja tunteista toisiamme kohtaan. Toinen oli jo vaistonnut ettei kaikki ollut kunnossa.
Samaan aikaan tämän kuvion kanssa toiseen mieheen alkoi myös eräs kolmas mies kiinnostaa minua. ELi tämä ensimmäinen toinen mies jäikin sivuun ja tämä toinen tuli merkittävämmäksi.
Sellaisia merkittäviä vihlaisuja omassa tunnossa olivat eka kunnon suudelma toisen miehen kanssa, ja ekat kunnon hyväilyt, mutta me etenimme tämän toisen kanssa niin hitaasti, että itse seksi oli jo tarkkaan harkittua ja yhdessä jaettua ja siitä ei tullut huono omatunto.
En katunut pettämistäni, vaan tajusin, että puolisoni ei ollut minulle oikea. En tiennyt oliko tämä mieskään jonka kanssa petin, mutta tiesin, että halusin parisuhteesta ulos ja vieraissa käyminen oli minun tapa oirehtia.
Puolisoni ei vielä tänä päivänäkään tiedä, että petin häntä, sillä minusta ei ollut oikein pudottaa sellaista pommia hänen niskaansa, siinä oli jo tarpeeksi pommia, kun kerroin ettei minulla ollut enää tunteita häntä kohtaan.
Suhde tähän jälkimmäiseen toiseen mieheen on edelleen voimassa, ja aika näyttää miten meille käy. Suhdetta ei tosiaankaan edes auta sitä, että nyt minä olen toinen nainen hänelle. Samoin kuin sille ensimmäiselle ihastukselleni, myös hän eli parisuhteessa.
Eli pettämistä puolin ja toisin.
"Eli pettämistä puolin ja toisin."
Eli miten tämän voi käsittää? Te olitte kaikki numero kakkosia, paitsi tämä 1.Mies jota petit?
Juuri noin toimii naisen logiikka.
Se vääntää asian omaan näkövinkkeliin ja syyllisyys karisee noin vain harteilta.
Nainen on itsepetoksen mestari.