Oliko se Toroido tai sinnepäin, tehoja 1300 heppaa, mutta korin muodot 60 luvulta. Eikö Suomessa osata tehdä modernin näköistä urheiluautoa? Miksi sähköautoista yritetään tehdä mahdollisimman tehokkaita? Kun olisi parempi kehittää sitä ajomatkaa.
Uusi Suomi sähköauto.
se-on-vanha
3691
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Linkki jäi : http://www.toroidion.com/
"The high-capacity battery of the Toroidion powertrain is as easily replaced in the pit-lane as it is in the home garage"
Niitä vaihtoakkupakettaja sitten tarvitaankin matkan varrelle lähes jokaisen kilometritolpan viereen vaihdettavaksi. Radalla tuo pitäisi ajaa varikolle akunvaihtoon aina muutaman kierroksen jälkeen.
Hauska kuriositeetti ja leikkikalu, mutta ei mitään merkitystä normaalina käyttöajoneuvona.
Uusimmassa TM:ssä on juttu Toroidionista. Jutun perusteella auton tarkoitus on toimia esittelyalustana moottoreille ja ohjausyksiköille, joista toivotaan kaupallista tuotetta. Koko autoa ei sellaisenaan ole tarkoitettu tuotantoon, mutta toimiva malli on hyvä olla jos mielii esitellä myytävää tekniikaa.
Moottorin ja ohjausyksikön toiminnasta ei kerrottu tarkemmin, koska niistä on patenttihakemukset vetämässä. Nykyisen akun kapasitettii on 18 kWh, mikä ei ole turhan paljon, mutta sen kokoa voidaan kasvattaa. Voimalinja ei kuitenkaan ole riippuvainen akkujen tyypistä, joten sen kehitys ei ole sidottu akkujen kehitykseen.
Kuriositeetti se tosiaan on, mutta toivottavasti moottorista kuullaan vielä. Olisi kiva tietää mitä tarkoitaa, kun moottorista sanotaan: "Patentin kirjoittamisesta vastannut sähkömoottoritekniikasta tohtoriksi väitellyt asiantuntija oli sitä mieltä, että jos Pasilla ja Jyrkillä olisi ollut sähköalan koulutus, keksintöä tuskin olisi tehty."
Moottorit tai ohjausyksiköt eivät ole nykyisinkään sähköauton pullonkaula. Sähkömoottoreita ja taajuusmuuttajia osataan tehdä joka lähtöön. Se mihin homma kilpistyy, on akkutekniikka, joka on tarpeisiin nähden aivan lapsenkengissään.
Tuo 18 kWh vastaa energialtaan noin kahta bensiinilitraa, joten ei sillä pitkälle kurvailla. Radion ja ilmastoinnin/lämmityksen kun panee päälle, niin hyvä kun parkkipaikalta pääsee pois.
Sitten kun on saatavilla akkuja, joiden kapasiteetti on nykyisiä dekadia isompi, eli 200 kWh:n luokkaa ja paino enintään kymmeniä kiloja, ja tiheä pikalatausverkosto on rakennettu maan kattavaksi, on sähköautolla mahdollisuus oikeasti korvata polttomoottoriautot jokamiehen ajoneuvona. Sihen asti ne valitettavasti pysyvät kuriositeetteina.
Toroidion ei edelleenkään ole kauppakassi arkikäyttöön, vaan tekniikan esittelyalusta. Eikä se esiteltävä tekniikka ole akku, vaan moottori, voimansiirto ja ohjausyksikkö.
Jos haluat kommentoida täyssähköauton soveltuvuutta arkikäyttöön, niin sopiva automerkki siihen on Tesla. Sen akun kapasiteetti on 85 kWh, mikä riittää talvellakin yli 400 km ajoon. Kesällä päästään lähelle 500 km toimintasädettä.
Tekniikkademo on juu. Ja demoaa tekniikkaa, joka on sähköautojen yleistymisen kannalta lähes yhtä toisarvoista kuin alumiinivanteet tai nahkaratti. Pattereista homma on kiinni.
Teslaa en myöskään 100.000 euron hintaisena pitäisi arkikäyttöön soveltuvana, vaan kuriositeettinä sitäkin. Mainitut ajomatkat ovat myös teoreettisia. Ei silläkään ajella perheen kanssa hiihtolomille Lappiin ja lyhempi mökkireissukin on siinä rajoilla.
Onko tosiaan autossa tällä hetkellä vain 18 kW:n akku. Vähän ristiriitaista, kun se Pennanen ainakin jossain haastatteluissa sanoi, että mm. toimintamatkan ongelma on autossa ratkaistu.
Jos tuolla autolla ajaa esim. 200 kW:n teholla, niin eihän em. akulla pysty ajamaan teoriassa kuin 5 min.
Sitten vielä tuo akkujen lataaminen. Jos tuon tehoisella autolla pystytään ajamaan järjellinen toimintamatka, niin se tarkoittaa että akussa (akuissa) pitää olla valtava energiamäärä. Niin valtava, että lataaminen kotipistokkeesta (220 V / 10 A) veisi viikkolkulla aikaa.
Näinpä. 1000 kW on moottoreissa maksimiteho yhteensä. Sillä teholla patterissa riittää virtaa 65 sekuntia. Toki aika pitkälle pääsee silläkin kun ottaa lähtökiihdytyksen lusikka pohjassa ja käämit punaisina sen minuutin mitä virtaa riittää ja sitten vaan antaa rullata...
Kyllä ei Ladan myyntilukuja tule tuo peli uhkaamaan.
Sähköauton kulutus normaalilikenteessä on motivan mukaan 10-15kWh/100km
16A kotisulakkeesta lähtee noin 3,5kW teho. Tunnin latauisella ajelisi noin 25km.
Jos ajaisin 200kW teholla jatkuvasti nopeus olisi jossain 270km/h paremmalla puolella. Paljonko luulet bensamoottorisen kuluttuvan tuolla vauhdilla :-)
Taitaa Motiva luottaa valmistajien ilmoituksiin. Todellisessa elämässä kulutus on ollut 18-20 kWh/100 km, mistä laskutaitoiset päättelevät todellisen ajomatkan olevan 100 km ja toimintasäteen, jos takaisinkin pitää päästä, 50 km.
Patteriautojen hidaslaturit usein 6 tai 10 A. Tunnissa saa ladattua sähköä 7-10 km ajoon. Kävellen pääsee yhtä nopeasti perille (tunnissa kävelee 6 km ja pari km lisää sinä aikana, mitä vajaan 10 km matkaan menee kaupunkiliikenteessä)
Matkan kehittäminen tarkoittaa akkutekniikan kehittämistä, joka vaatii monta tohtoritason fyysikkoa ja kemistiä ja rahaa ja laboratorion. Tehoja voi kasvattaa valmiilla hyllyosilla sekä tehoelektroniikan, ohjelmistotekniikan ja mekaniikan osaamisella.
Tehon lisääminen palvelee tavallaan myös toimintasäteen kasvattamista, koska se luo painetta akkutekniikan kehitykseen.
Kiinnostaisi jos pystyisit kertomaan, hienosti muodoillun auton 80, 90, 2000 ja 2010-luvulta?
Mikä tahansa auto käy vertailuun, kunhan ei muistuta 60 luvun JaguarE typeä.
Tuohan on niin makeen näköinen jää ferrarit astonmarttinit toiseksi ulkonäöllään.
Toiminta säde on viismetrii sit loppuu lyytit? Pitäs olla perävaunussa hehtaari generaattori, savuttava diesel sellanen, jotta matka jatkuisi. Ei sopis oikke sport imagoon kärry persiis?
Toroidosta nyt tuskin tulee koskaan mitään, mutta korjataan pari harhakäsitystä.
18kWh akulla ajelee akkun säästö buffereiden kera noin 100km. Bensa-autolla ei aja myöskään Lappiin, dieselillä pääsee jo pohjois-pohjanmaalle, kaikkia siis ladataan matkan varrella. Teslan osalta reissu on vielä tällä hetkellä pakko tehdä Oulu-Kemi-Kittilä akselin kautta jos on ylemmäs menossa, tai koukata Ruotsin puolelle jossa on lataus-asemia.
Mitähän lienevät nuo "säässtö bufferit"?
Jos 100 km on käytännön ajomatka niin johan sillä rohkenee melkein 50 km päähän kotoa lähteä leudolla säällä. Pakkasella tai helteellä ei taida onnistua tuokaan, jos haluaa lämmitystä tai ilmastointia käyttää.
Mitä Lapin-reissuun tulee, niin polttomoottoriauton "lataus" kestää noin 5 min täyteen ajomatkaan. Miten mahtaa olla Teslan kanssa, Oulu-Kemi-Kittilä - akselillakaan? Ja entäs jos sinne latausasemalle onkin ehtinyt jo toinen Tesla? Yöpaikkaa sitten katselemaan, tai rautakaupasta ostamaan aggregaattia?
18kWh kokoisessa akussa noin 4kWh on säästöbuffereita joilla estetään alilataus ja ylilataus. Eli toiminnallisesti tuo 18kWh akku on 14kWh, jolla sitten ajelee jo tuon 100km.
Tokihan tuo 100km tuntuu pelottavalta ajatukslta aluksi, mutta jos akkupaketti on 18kWh sijasta 85kWh niin puhutaan oikeasti yli 500km ajomatkasta.
Teslan lataus kestää suurin piirtein WC käynnin ja hampurilaisen ajan.
Mitä jos sinne polttoaine pumpulle on jo kerinnyt joku, tai jos se on rikki?
Viimeksi kun polttomoottori autoa menin tankkaamaan, niin huoltomies totesi lähiasemalla että "ei kannata odotella". Polttoainekaan ei olisi riittänyt seuraavalle huoltoasemalle asti.
Onneksi hätä ei ollut tämän näköinen, vaan kipaisin kotiin, otin sähköauton ja kävin hakemassa 50km päästä jerry kannullisen polttoainetta että päästiin tuolla firman romulla likenteeseen.
Tuo "kuinka kauan pystyy ajamaan huipputeholla" on ihan hyvä kysymys. Tosin ei sillä Bugatti Veyronillakaan kovin montaa minuuttia ajeta (12 minsaa). Eli siinä mielessä kuvitelma polttoaineen ylivertaisuudesta on väärä. Bugattiin ei myöskään tule polttoainetta lisää jarrutettaessa.
Jaa 85 kWh akun lataus n. 10 minuutissa? Täyteenkö? Joopa-joo...
Jos polttoainepumpulle on ehtinyt joku toinen, menen tietysti sille viereiselle, tai sen viereiselle. Jos kaikki sattuvat olemaan täynnä, jonotan sen pari minuuttia, minkä tankin täyttö kestää.
Ja kuten hyvä esimerkin kerroit, polttomoottoriautoon on helppo kipaista kanisterilla lisää menovettä, jos niin hassusti sattuu, että ei tajua tankata sitä ajoissa, vaan matka päättyy tien päälle. Teslan tai muun patteriauton tapauksessa kanisterit eivät auta, eikä toisesta autostakaan oikein apuvirtaa anneta, vaan täytyy soittaa hinausauto vetämään ajopeli töpselin ulottuville.
Ei minulla mitään sähköautoja vastaan ole. Ovatpahan vaan monien kuvitelmat niiden yleistymisnopeudesta aivan epärealistisia. Akkuteknologia ei vielä ole lähellekään sillä tasolla, että ladattavat sähköautot kykenisivät syrjäyttämään polttomoottoriautot laajassa mittakaavassa. Eikä pelkkä akkuteknologian kehitys riitä, vaan samalla pitää sitten rakentaa tiheä pikalatausverkosto, joka kykenee painamaan satoja tai tuhansia ampeereja virtaa niihin akkuihin. Siinä menee melkoisesti kaapelia, muuntajaa, kojeistoa ja vielä pari ydinvoimalaa kaapelien toiseen päähän sitä sähköä tuottamaan.
Se että joku yksittäinen kuriositeettipatteriautoilija kykenee tällä hetkellä tekemään hyvin suunniltuja pitkiäkin ajomatkoja sponsorilatausasemaverkostoa seuraillen, ei anna realistista kuvaa siitä, miten homma toimisi jos kaikilla olisi vastaava sähköpeli allaan, ja niitä käytettäisi kaikkeen siihen ajoon, mihin polttomoottoriautoja nykyään.
Suomessa myydään vuodessa bensiiniä noin 2,1 miljardia litraa ja dieseliä 2,8 miljardia litraa vuodessa. Niiden energiasisältö on noin 52 terawattituntia (52 miljardia kWh). Tuollaista energiamäärää vääntämään tarvittaisi suunnilleen 6 gigawatin voimalaitokset. Jos annetaan heivuuta sen verran, että ajatellaan että sähköautot vievät energiaa vain puolet polttomoottoreihin verrattuna, riittää 3 GW:n voimalat. Vertailun vuoksi Olkiluoto 3:n teho, joskus valmistuessaan, on 1,6 GW.
Pari-kolme uutta reaktoria ja uusi koko maan kattava sähkönjakeluverkosto pikalatausasemille, akkutekniikan suuria harppauksia unohtamatta, niin jo alkaa sähköautojen voittokulku maassamme.
Kohottakaamme sille kolminkertainen Eläköön!- huuto!
Suuri osa autoista joutaa sähkölle ja lopuille kotimaista dieseliä. Tämä on tulevaisuus.
Joutaa joutaa, heti kun pystyvät sitä sähköä mukanaan tarpeeksi kuljettamaan....
Kyllä patteriauto latautuu jo nyt e-jerry kannun avulla jos ei sitä muista muuten ladata. Aivan samat konstit on käytössä patteriautoille kuin polttomoottoriautoillekin.
Tuolla maasta pakenevalla 5 miljardin polttoainelitran kustannuksilla rakentaa yhden ydinvoimalan vuodessa, eli kolmen vuoden takaisinmaksuaika on sähköautoiluun siirtymisessä. Toki itse voimaloiden rakentaminen kestää ranskan mallilla 10 vuotta.
Tuommoisella 85kWh patteriautolla ajaisi 80% suomalaisista kaikki ajonsa jo nyt ja loput latausinfran valmistuttua. Bussit on kovaa vauhtia jo sähköistymässä, kaivinkoneet on hybrideitä ja viimeisen esson baarin linnoituksen rekatkin siirtynevät tulevaisuudessa hybridi- tai sähkökäyttöisiksi.
Kansantaloudellisesti se on vain tyhmää ajaa polttoaineella. 1 Euro litralle polttoaine haittaveroa ja jokainen näin saatu Euro tukien muodossa sähköautoihin, niin ajoneuvokanta päivittyy näppärästi sähköisemmäksi.
Kyllä on utopistisia visioita.
Miltä huoltamolta voi tuollaisen e-jerrykannun hakea? Montako minuuttia sillä kestää tyhjentyneen patteriauton lataus, ja pitkällekö sillä voi ajaa talvipakkasella?
Kuvitteletko että ydinvoiman kustannukset jäisivät kotimaahan nekään? Eikä latausinfran rakentamiseen riitä se pelkkä ydinvoimala tai kaksi. Ennen kuin maassa on ne kaksi uutta ydinvoimalaa, olemme molemmat todennäköisesti jo autoiluiän ohittaneet. Puhumattakaan siitä koko maan kattavasta latausinfrasta. Ei siihen riitä nykyiset lohkolämmitintöpselit eikä roikkajohdot, joilla saadaan elektroneja patteriin kuin pipetillä bensaa tankkiin.
Pikalatausverkosto vaatii myös siirto- ja jakeluverkon, jota ei hetkessä rakenneta eikä sen kustannuksille maksajaa helposti löydy.
Raskaan liikenteen sähköistyminen on vielä utopistisempaa. Bussilla tai kuorma-autoilla ei muutaman kymmenen kilometrin päivittäinen ajomatka mihinkään riitä. Ja jos akkuja ladatataan kyytiin enemmän, jää hyötykuorma olemattomaksi. Tulevaisuudessa joo ehkä. Tulevaisuudessa asutetaan ehkä Marskin. Ei lähitulevaisuudessa.
Hybridilaitteita toki on mm. kaivoskäytössä. Vastaavanlaisia hybridejä kuin diesel-sähköveturit, joissa sähkökäytöillä on korvattu mekaaninen voimansiirto. Mutta polttomoottorikäyttöisiä ne ovat, eivät mitään pistokepatterihybridejä.
Niin kuin aiemmin sanoin. Ei minulla ole mitään sähköautoja vastaan. Siitä vaan. En vaan näe sellaista akkutekniikkaa olevan tulossa, jonka avulla autojen sähköistyminen laajamittaisesti lähimmän sukupolven aikana olisi mahdollista.
Sitten kun alkaa olla muutaman kymmenen kilon painoisia 100 kWh akkuja alle tuhannen euron hintaan ja lataussysteemit, joilla sen saa täyteen viidessä minuutissa, sähköautojen yleistyminen voi alkaa.
Internetistä se sähkö jerry kannu ostetaan, huoltoasemalta käydään sitten polttoaineet. Mazdan kannettava generaattori on 9kW eli tuolla latailee patteriautoon ~8kWh tunnissa. Kun muistaa autonsa ladata, niin tuotahan ei tarvitse.
Ei toimiva pikalausverkosto tarvitse uutta siirtoinfraa vaan varastointikykyä. Ei sitä polttoainettakaan toimiteta tehtaalta rekalla auton tankkiin vaan se varastoidaan huoltoasemalle. Kysymys on lähinnä siitä kuinka monta megawattituntia huoltoasema tarvitsee viikon aikana ja kuinka paksu naru tuon määrän toimittaa viikon aikana.
BYDin sähköbussi heittää jo nyt 200km lenkkejä talvipakkasissa, taitaa olla 10kpl jo Suomessa käytössä. Latauskin hoituu taukojen lomassa ja tulevaisuudessa bussipysäkiltä.
En usko että olet suoranaisesti sähköautoja vastaan, mutta luulen että olet täysin omakohtaisia kokemuksia vailla ja tukeudut vain uskomuksiin joita olet autolehdistä lukenut. Noh, tulevaisuudessa voit katsoa taaksepäin ja katsoa kuinka kävi.
Että kun on se patteriauto sammunut tienposkeen, niin lähdetään tilaamaan netistä sähköjerrykannua? Joka tulee parin viikon kuluttua? Painanee myös muutaman kilon, kuten normaali jerrykannu?
Ja milläs sen sähkön varastoit pikalatausasemille? Polttoaineen voi varastoida säiliöihin, mutta minkälaiseen säiliöön varastoit sinne sitä sähköä? Ja millä sen sähkön tuot sinne ilman siirtoinfraa? Paikanpäälläkö tuotat aggregaatilla? Onko tuohon sähkön varastointiin huoltoasemalla joku taloudellisesti kannattava ratkaisu olemassa?
Sähköbusseja on ollut Suomessa jo 40-luvulla. Patterittomia kylläkin. Sellaisella minäkin olen joskus matkustanut.
Patteribusseja on ollut kokeilussa mm. Espoossa ja ensi vuonna pitäisi tulla muutama Helsinkiin. Helsingin busseilla ajomatka on n. 55 km ja bussilla hintaa puoli miljoona per kappale.
Tulevaisuudessa voidaan katsoa taaksepäin, joo. Mutta tähän sähköautotulevaisuuteen tuskin ihmisikä riittää.
E-Jerrykannu hankitaan tänään etukäteen tai tuodaan paikalle tiepalvelun toimesta. Tulevaisuudessa voidaan toisen sähköauton akusta tai akkukärrystä pikaladata tyhjentynyt akku. Nykyisten e-Jerry kannujen täyttö sujuu samaan tapaan kuin nytkin ja painaa saman verran kuin normaali polttoainekanisteri (koska se on normaali polttoainekanisteri, kuka sitä generaattoria rupeaa kantamaan?)
Pikalatausasemien sähkönvarastointi tapahtuu kuten sähkön varastointi tähänkin asti, akuilla. Oliko tuo nyt niin vaikea arvata? Sähkö tulee sinne asemalle ihan samalla tavalla kuin nykyisille huoltoasemillekin, vai miten jaat nykypäivänä polttoainetta ilman sähkönsiirtoinfraa? Ja sähkön varastointi on jo nykyään taloudellisesti kannattavaa, siksipä Helen rakentaakin suomen suurimman sähkövaraston Suvilahteen.
Akullinen sähköbussi on oiva peli ja pieksee pelkän kaapelin varassa olevat helposti. Nämähän on arkipäivää Kiinassa ja kaapelin ulottumattomissa ajelevat ihan mukavasi. Seuraava vaihe on induktiolataus bussipysäkeiltä, joka on jo Koreassa käytössä.
Ei nämä asiat enää ole mitään visioita tai taikuutta. Uudet asiat vain tuntuvat siltä jos ei ymmärrä tekniikan kehitystä. Ja tokihan aina saa olla vastarannan kiiski jos siltä tuntuu.
Jaa, Tesla-akkumiehiäkö oletkin.
Vähän toisenlaisia näkemyksiä Suvilahden sähkövarastosta voi lukea vaikka tuosta.
http://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/2015-06-23/Energiainsinööri-tyrmää-LUTn-aurinkounelmat-Olkiluoto-3n-korvaaminen-vaatisi-90-000-Suvilahden-aurinkovoimalaa-3324451.html
En minä oikein ymmärrä miten ne akut lopulta huolto/sähköasemien ongelman ratkaisisivat. Jos koko kalusto olisi patterikäyttöistä, huoltoasemilla tarvittava energiamäärä olisi joka tapauksessa niin huikea, että nykyinen sähköntuotanto- ja siirtokapasiteetti ei riittäisi alkuunkaan. Eihän nykyisille huoltoasemille ole rakennettu mitään suurteholinjoja. Suurin kulutus niissä on varmaankin lähinnä keittiön liesissä. Mittarikentän pumput pyörivät varmaan muutamilla ampeereilla.
Nykyilsillä linjoilla akkuja ei ehtisi saamaan täyteen siinä välissä kun asiakkaat imaisisivat ne tyhjiksi. Ja akkujen käyttäminen välivarastona lisäisi latauskustannuksia merkittävästi. Talvella niitä pitäisi lämmittää, kesällä jäähdyttää. Valtava litiumakkupatteristo maksaa aika paljon enemmän verrattuna maassa olevaan nestesäiliöön.... Tappiollahan tuskin kukaan haluaa pitemmän päälle sähköhuoltoasemaakaan pyörittää.
Vaikka ne sähköautot tuntuisivat vaikka kuinka jännittäviltä, niin kyllä niiden yleistymisen esteenä on edelleen tekniset ja taloudelliset syyt, niin kuin on ollut jo sadan vuoden ajan. Sitten kun niistä pitäisi tulla arkisia jokamiehen kulkuneuvoja, eikä pelkkiä ökyrikkaiden kuriositeettileluja, pitää hintalapun olla hankinnan ja käytön osalta kohdillaan ja tekniikan varmaa, vakioitua ja toimivaa.
Sitten kun sähköenergiaa saadaan pulloon puoliksikaan yhtä paljon varastoitua kuin bensiinin kemiallista energiaa, alkaa edellytyksiä olla. Nyt siinä ei vaan vielä olla, vaan vasta jossain Benzin ja Daimlerin vaiheessa jos polttomoottoriautojen historiaan verrataan.
Sähköauton itse moottoritekniikka on periaatteessa täysin valmista (joskin vakioitumatonta pienten volyymien takia). Siitähän homma ei ole kiinni, kuten monet harrastelijarakentelijatkin ovat todistaneet. Ongelmana on vain se sähköenergian varastointi ja siirto, minkä takia rakennetut sähköautot tuodaankin näytille yleensä peräkärryssä polttomottoriauton vetämänä.
Varmuudella sähköautot yleistyvät heti kun ne tulevat teknisesti mahdollisiksi ja oikeasti taloudellisesti houkutteleviksi. Vielä niitä ei näy, yksittäisiä kuriositeetteja lukuunottamatta. Joidenkin satasten hupielektroniikkaa kuluttajat voivat ostella uutuudenviehätyksen takiakin. Autojen kohdalla tilanne on kymmenien tuhansien eurojen hinnan takia toisenlainen. Ja tilanne tulee pysymään vielä vuosikymmenet samanlaisena.
"Nykyilsillä linjoilla akkuja ei ehtisi saamaan täyteen siinä välissä kun asiakkaat imaisisivat ne tyhjiksi."
Pakko kommentoida vaikka vanha thread. Valtaosa latauksista tehtäisiinkin kotona tai määränpäässä, sähköä kun tulee lähes kaikkialle. Sähköä voi siis 'tankata' kotipihassa, mökillä, työpäivän aikana tai vaikka kaupan parkkipaikalla. Tuskin sähköhuoltoasemille mitään jonoja kertyisi kun auton voisi tankata melkein missä tahansa toisin kuin nyt. Heitetään nyt sellainen veikkaus että vuonna 2026 suurin osa uusista myytävistä autoista käyttää sähkömoottoria. Sähköauto olisi jo nyt aivan mahdollinen vaihtoehto monelle työmatkakäyttöön ja kaupassakäyntiin kaupungissa.
Eipä ole työpaikan parkkipaikalla eikä kaupan parkkipaikalla mitään latauspisteitä.
Kymmenen vuodenkaan kuluttua suurin osa myytävistä autoista tuskin vielä sähköautoja on nyt. On niiden määrä silti voinut nykyisestä tuplaantua, mutta se olisi silti vielä marginaalinen. Nythän niitä on noin 0,2 % autokannasta.
Täyssähköautoja 0,0002% Trafin tilastojen mukaan. Sun luvussa taitaa ola hybridiautotkin.
Tarkoitin 0,02%
Ulkomuoto on todellakin 60-luvulta eli paljon parempi kuin nykyisten VAG-konsernin romujen...
Pikalautastahan tarvii vain jos matka on niin pitkä että pitää välillä ladata. En ole 20 vuoteen ajanut juuri yli 400km päivässä, enkä ainakaan yhtäsoitoa. Kaikilla ei ole sama tilanne mutta itse pärjäisin 3.5kW maksimilatauksella. Kaikki ei pärjää mutta aika suuri osa vain kuvittelee ettei pärjää. Julkinen liikenne on paljon mukavampi pitkillä matkoilla.
Kallishan Tesla on absoluutisesti mutta suorituskykyyn nähden jopa halpa.
Kuinka pitkälle ja millä nopeudella tuolla autolla pääsee, jos painaa "kaasupolkimen" pohjaan, eikä hellitä sitä ennen kuin akku tyhjenee?