Suomen laki kertoo työpaikkaneuvotteluista seuraavalla tavalla.
Jokaisella työntekijällä on oikeus neuvotella omista asioistaan työnantajansa kanssa. Luottamusmiehellä, jonka asema perustuu työpaikalla työehtosopimuslain nojalla sovellettavaan työehtosopimukseen, on
oikeus neuvotella sopimukseen sidottujen työntekijöiden puolesta, ei muiden.
Työsopimuslain perusteella niillä työntekijöillä ( ns." villeillä "), joilla ei ole edellä mainittua luottamusmiestä, on oikeus valita keskuudestaan luottamusmiesvaltuutettu, jolla on samantapainen asema ja oikeudet kuin
luottamusmiehellä.
Yksityisellä sektorilla ei ole olemassa mitään erikseen säädettyjä "neuvottelu- tai sopimusoikeuksia". Järjestöillä on oikeus edustaa ja neuvotella jäsentensä puolesta. Pelkistetysti: Neuvotteluoikeus on sillä, jolla on jäsenet, esim. Pylkönmäen kulkukissayhdistyksellä. Yksityisiä yhdistyksiä ovat kaikki ammattiliitotkin.
Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan työsuhteen ehdoista, joihin työnantaja
sitoutuu. Työntekijät puolestaan myyvät ehtoja vastaan työrauhan eli
luopuvat lakko-oikeudestaan sopimuskauden ajaksi. Työehtosopimus sitoo niitä
työntekijöitä, jotka ovat sopimuksen tehneen järjestön jäseniä sopimushetkellä. Muita se ei sido. Sitovuus on voimassa sopimuskauden loppuun, siinäkin
tapauksessa, että työntekijä eroaisi järjestöstä.
Työntekijöillä tai työnantajilla ei ole sopimuspakkoa, ne voi jättää tekemättä.
Mikäli työntekijät ovat jakautuneet useamman kilpailevan järjestön jäseneksi, tilanne on monimutkaisempi. Tavallisesti sopimus solmitaan sen järjestön kanssa, johon selvä enemmistö työntekijöistä kuuluu. Se voi olla vaikka Kiimingin kaljasiepot ry tai metallimiesten pitsinnypläys. Niillä on samat oikeudet kuin metalliliitolla.
Työehtoihin vaikuttaa myös se, että työnantajan on noudatettava vähintään
ns. yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työntekijän ei tarvitse niitä noudattaa, vaan voi tehdä oman sopimuksen erikseen.
Jokaisella työntekijällä on oikeus neuvotella omista asioistaan työnantajansa kanssa. Luottamusmiehellä, jonka asema perustuu työpaikalla työehtosopimuslain nojalla sovellettavaan työehtosopimukseen, on
oikeus neuvotella sopimukseen sidottujen työntekijöiden puolesta, ei muiden.
Työsopimuslain perusteella niillä työntekijöillä ( ns." villeillä "), joilla ei ole edellä mainittua luottamusmiestä, on oikeus valita keskuudestaan luottamusmiesvaltuutettu, jolla on samantapainen asema ja oikeudet kuin
luottamusmiehellä.
Yksityisellä sektorilla ei ole olemassa mitään erikseen säädettyjä "neuvottelu- tai sopimusoikeuksia". Järjestöillä on oikeus edustaa ja neuvotella jäsentensä puolesta. Pelkistetysti: Neuvotteluoikeus on sillä, jolla on jäsenet, esim. Pylkönmäen kulkukissayhdistyksellä. Yksityisiä yhdistyksiä ovat kaikki ammattiliitotkin.
Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan työsuhteen ehdoista, joihin työnantaja
sitoutuu. Työntekijät puolestaan myyvät ehtoja vastaan työrauhan eli
luopuvat lakko-oikeudestaan sopimuskauden ajaksi. Työehtosopimus sitoo niitä
työntekijöitä, jotka ovat sopimuksen tehneen järjestön jäseniä sopimushetkellä. Muita se ei sido. Sitovuus on voimassa sopimuskauden loppuun, siinäkin
tapauksessa, että työntekijä eroaisi järjestöstä.
Työntekijöillä tai työnantajilla ei ole sopimuspakkoa, ne voi jättää tekemättä.
Mikäli työntekijät ovat jakautuneet useamman kilpailevan järjestön jäseneksi, tilanne on monimutkaisempi. Tavallisesti sopimus solmitaan sen järjestön kanssa, johon selvä enemmistö työntekijöistä kuuluu. Se voi olla vaikka Kiimingin kaljasiepot ry tai metallimiesten pitsinnypläys. Niillä on samat oikeudet kuin metalliliitolla.
Työehtoihin vaikuttaa myös se, että työnantajan on noudatettava vähintään
ns. yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työntekijän ei tarvitse niitä noudattaa, vaan voi tehdä oman sopimuksen erikseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jaksaa joku tätä sama paskaa.....
"Työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan työsuhteen ehdoista, joihin työnantaja
sitoutuu. Työntekijät puolestaan myyvät ehtoja vastaan työrauhan eli
luopuvat lakko-oikeudestaan sopimuskauden ajaksi."
Jos olisit joskus nähnyt edes yhden "tessin", jos olisit edes joskus ollut työssä............
Olet julma!. Mutta oikeassa!. Kun ei edes lidin liiverin olut ja makkara lisää tämän huippu yksilön työkuntoisuutta. Toivotaan että tämä pääsee joskus ihan oikeisiin töihin. Missä valistunut yksinvaltias ohjaa hänet kapitalistiseen onneen.
AY on työntekijän pahin vihollinen.
Aaajalla puuttu juku ruuvi päästä, tai on pahasti löysällä