Miten suhtaudutte uskovaisiin?

Minkälaisia ajatuksia teissä herättää uskovaisen kohtaaminen ja heidän uskomuksensa?

Minä tunnen lähinnä myötätuntoa ja sääliä heitä kohtaan. Vähän samalla tavalla kuin mieleltään sairastuneita kohtaan tunnetaan myötätuntoa ja sääliä tai heikkolahjaisia kohtaan tunnetaan myötätuntoa ja sääliä. Saavat toki uskoa yliluonnollisiin näkymättömiin olentoihin ja ihmeisiin, ei sitä mitenkään kieltääkään voi, niin kuin ei mielisairauksiakaan. Heidän pilkkaamisensa ei ole oikein ja sitä pyrin välttämään. Eivät he kuitenkaan itselleen mitään voi.

Pyrin olemaan hienotunteinen ja kohtelias heitä kohtaan ja ymmärtämään heitä. Puhun heille ystävällisesti ja kohtelen heitä, niin kuin normaalejakin ihmisiä kohdellaan. Toki se on valitettavaa, että ihmisellä on mielisairaita ja järjettömiä uskomuksia, mutta sille ei oikein mitään voi. Vai voisiko uskovaisuutta hoitaa lääkityksellä tai terapialla? Selvästikään uskonasioista puhuminen ei korjaa heidän mielensä vinoutumia. Paljon kärsimystä he kuitenkin omilla uskomuksillaan ympäristössään aiheuttavat.
43<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 43

Vanhimmat

Minä suhtaudun uskoviin aivan samoin kuin he aina suhtautuvat minuun - siis avoimen vihamielisesti ja halveksuvasti. Niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan...

Äänestä

Minä jätän heidät rauhaan, kunhan he jättävät minut rauhaan.

Äänestä
  • Juurikin näin.

    Äänestä

Lähinnä turhaudun. Jos joku olettaa jonkun inhimillisen tajunnan toimivan jossakin kummallisessa konstruktiossa, niin enhän minä sille mitään voi.

Äänestä

Suhtaudun heihin kuten muihinkin ihmisiin, joiden kanssa olen eri mieltä. Olen ihmisiksi niin kauan kuin hekin ovat.

Äänestä
  • Sinulla on onneksi järki päässä.

    Äänestä

  • KristittyOlen kirjoitti:

    Sinulla on onneksi järki päässä.

    Ongelmahan tuossa on se että varsinkin fundamentalistikristityt kuullessaan että vastapuoli on ateisti, unohtavat käytöstavat välittömästi ja heti kun ateisti yrittää puolustautua heittäytyvät nämä marttyyreiksi syyttäen vainoamisesta. Ns. peruskristittyjen kanssa harvoin on mitään ongelmia, heidän kanssaan voi keskustella aivan asiallisesti.
    Monille uskoville (fundiksille) ateismi on punainen vaate, heti alkaa syyttely moraalittomaksi valehtelijaksi tms. ja uhataan helvetin liekeillä, yritä tuollaisen kanssa keskustella ihmisiksi.
    Usein keskustelua vaikeuttaa myös se että lähes poikkeuksetta fundiksien älyllinen kapasiteetti ei riitä kovinkaan haastavaan keskusteluun, heidän vastauksensa ovat yleensä lainauksia raamatusta, aivan kuin heillä ei olisi lainkaan omia ajatuksia.

    Äänestä

Haluaisin kylmäpuristaa heistä neitsythihhuliöljyä, koska se saa jopa rikkoontuneen autonmoottorin nousemaan kolmessa päivässä kuolleista. Myös kaikki taudit ihmeparantuvat, jos ottaa kipeänä kolmen päivän ajan kolme ruokalusikallista päivässä kylmäpuristettua neitsythihhuliöljyä.

Äänestä
  • eli sulle välttämättömyys joita ilma ei voi elää ja uskot todellakin ihme parantumiseen... ...HÖLMÖ

    Äänestä

Samanlaisia kuin minäkin, mutta erilainen maailmankatsomus. Kunnioitan heitä ihmisinä ja hyväksyn heidän näkemyksensä. Jos esittelevät minulle maailmankatsomustaan saatan väitellä heidän kanssaan, mutta en ikinä mene ensin tarjoamaan omia uskomuksiani heille, enkä kyllä sittenkään, kun tyrkyttävät omiaan minulle.

Äänestä

Jos joku on omassa luulossaan onnellinen, kuin minä "epäluulossani", ei siinä mitään sanomista pitäisi olla puolin eikä toisin.
Kateus vain on niin kamalaa katseltavaa, että oikein välillä sydäntä riipaisee.

Äänestä
  • Atteboi, olet kertonut olevasi joskus yksinäinen ja masentunut. Oletko parantunut?

    Äänestä

Mulla ei ole mitään erityistä uskovaisuuspolitiikkaa, joka määrittelisi suhtautumiseni niihin 75 prosenttiin suomalaisista jotka ovat jonkun uskonnollisen yhteisön jäseniä, tai niihin 50 prosenttiin suomalaisista jotka jollain tavoin uskovat kristinuskon jumalaan, sen paremmin kuin niihin n. 50 prosenttiin suomalaisista, jota eivät varsinaisesti usko jumaliin.

Sen mitä olen joutunut tekemisiin ihmisten kanssa, joiden uskonnollisen vakaumuksen ylimalkaan tiedän, niin ainoa varsinainen suhtautuminen, jota olen tarvinnut, on yleinen kohteliaisuus ja kunnioitus.

Sama pätee poliittisiin vastustajiin. Mutta tunnen huomattavasti suurempaa epäluuloa tai luottamusta ihmiseen hänen poliittisen, kuin uskonnollisen asenteensa pohjalta. Ei ehkä loogista, mutta tosiasiat on hyvä tunnistaa.

Äänestä

Minusta oleellista ei ole, onko ihminen uskova vai ateisti. Hyvin harvoin asia tulee esille millään tavalla.

Ääri-ilmiöt aina panevat vähän miettimään, mitä on tapahtunut, että ihmisestä on tullut fanaatikko, olipa hän sitten uskova tai ateisti. Näitä on kuitenkin vähän.

Äänestä
  • "Ääri-ilmiöt aina panevat vähän miettimään, mitä on tapahtunut, että ihmisestä on tullut fanaatikko, olipa hän sitten uskova tai ateisti. Näitä on kuitenkin vähän."

    Samoin. Minulle tiukka fanaattisuus minkä tahansa asian suhteen on aika arvoituksellinenkin asia. En ymmärrä sitä mikä saa ihmisen omaksumaan hyvin ehdottoman, yksipuolisen ja totuutta raiskaavan maailmankuvan tai ideologian johon usein sisältyy vieläpä valitettavasti sekin seikka että tämä "totuus" tulisi sen enempiä kyseenalaistamatta sitten ainoana oikeana ottaa vastaan myös muiden, oli sitten kyse uskonnosta, politiikasta tai jostakin muusta.

    Fanaattisuudessa on usein kyse valheen nimittämisestä totuudeksi sillä harvoinpa vaan totuus löytyy sieltä äärilaidoilta mutta fanaattisuuteen liittyvä omistusoikeus "totuuten" ei kaihda useinkaan keinoja ja siinä saa jo pyrkimyskin väistyä.

    Äänestä

  • ...pyrkimys totuuteen saa väistyä.

    Äänestä

  • a-teisti kirjoitti:

    ...pyrkimys totuuteen saa väistyä.

    Kuulehan,a-te -(n)isti ;) Tässä erään näkemys,varmaankin sitten uskomaan taipuvaisen henkisesti heikkolahjaisen, kun en kummoisia yliopistoja ole halusta huolimatta käynyt (perhe on täytynyt asettaa etusijalle rakkauden tähden-) mikä on se sinun totuutesi sitten,jota omasta puolestasi tahdot toisille tuputtaa ihan minkä tahansa suhteen? ateistinen katselmus kaitselmuksen sijaan? et ilmeisesti ole kyllä nähnyt tai kovinkaan miettinyt elämää ja ihmisen heikkoutta ja siihen toki meistä jokaisella on myöskin oikeus niin halutessaan,sen oikeellisuudesta en sitten sano..on kaksi motivaattoria henkisellä puolella:rakkaus tai pelko. Kumpikin voivat maksaa sinun henkesi,jos tarpeeksi pitkälle ja vaikeisiin tilanteisiin mennään,eikö. Mistä jumalaton(en puhu nyt kristinuskosta,vaan mistä tahansa jumaluudesta)lopulta voi löytää rakkauden,jos rakkautta ei ole, miksi hän kuitenkin on?Ymmärtääkseni ei mistään- sillä tahtoessaan osoittaa omaa kuviteltua ylemmyyttään suhteessa kanssakulkijoihin,hän jumaluuden kieltämällä huomaamattaan alentaa ensisijaisesti itsensä moraaliltaan eläimen tasolle,pelkkien laskelmoivien itsekkäiden selviytymisviettien ja himojensa varaan ja siten tekee. Sen suurempaa rakkautta ei ole kellään,kuin että antaa henkensä ystäväinsä puolesta tai jopa vihamiestensä,mutta miksi ateisti niin tekisi? eihän hän lopulta ole kuin tomua,samanarvoista kuin hiekka. Jeesus asetti heidän keskelleen lapsen,ei itseriittoista kirjanoppinutta tai älykköä jumalankieltäjää-miettikää siltä kantilta rikkiviisaat.

    Äänestä

  • uskonsilti kirjoitti:

    Kuulehan,a-te -(n)isti ;) Tässä erään näkemys,varmaankin sitten uskomaan taipuvaisen henkisesti heikkolahjaisen, kun en kummoisia yliopistoja ole halusta huolimatta käynyt (perhe on täytynyt asettaa etusijalle rakkauden tähden-) mikä on se sinun totuutesi sitten,jota omasta puolestasi tahdot toisille tuputtaa ihan minkä tahansa suhteen? ateistinen katselmus kaitselmuksen sijaan? et ilmeisesti ole kyllä nähnyt tai kovinkaan miettinyt elämää ja ihmisen heikkoutta ja siihen toki meistä jokaisella on myöskin oikeus niin halutessaan,sen oikeellisuudesta en sitten sano..on kaksi motivaattoria henkisellä puolella:rakkaus tai pelko. Kumpikin voivat maksaa sinun henkesi,jos tarpeeksi pitkälle ja vaikeisiin tilanteisiin mennään,eikö. Mistä jumalaton(en puhu nyt kristinuskosta,vaan mistä tahansa jumaluudesta)lopulta voi löytää rakkauden,jos rakkautta ei ole, miksi hän kuitenkin on?Ymmärtääkseni ei mistään- sillä tahtoessaan osoittaa omaa kuviteltua ylemmyyttään suhteessa kanssakulkijoihin,hän jumaluuden kieltämällä huomaamattaan alentaa ensisijaisesti itsensä moraaliltaan eläimen tasolle,pelkkien laskelmoivien itsekkäiden selviytymisviettien ja himojensa varaan ja siten tekee. Sen suurempaa rakkautta ei ole kellään,kuin että antaa henkensä ystäväinsä puolesta tai jopa vihamiestensä,mutta miksi ateisti niin tekisi? eihän hän lopulta ole kuin tomua,samanarvoista kuin hiekka. Jeesus asetti heidän keskelleen lapsen,ei itseriittoista kirjanoppinutta tai älykköä jumalankieltäjää-miettikää siltä kantilta rikkiviisaat.

    Mistähän pillastuit :D Elämää voin kyllä sanoa nähneeni jo kohtalaisesti mutta se ei tarkoita sitä että ehdottomia totuuksia olisi paljoakaan mukaan tarttunut.

    "eihän hän lopulta ole kuin tomua,samanarvoista kuin hiekka."

    Ok, tuo on näkemyksesi ateisteista mutta miten mahdat arvottaa itsesi?

    Äänestä

Vastaan aloittajalle. Olen varmaan sellainen mielestäsi fanaattisen kiihkouskovainen ja puhun uskostani Jeesukseen avoimesti. Intohimoni on julistaa evankeliumia kaikille kansoille ja teen lähetystyötä. Omaisuutenikin testamenttaan tehokkaalle lähetysjärjestölle. Usko ja taivaaseen pääsy on sittenkin jokaisen vapaaehtoinen juttu. Kyllä minäkin säälin tavallaan sokeita ja heitä jotka paaduttavat sydämensä ja valitsevat toivottoman kohtalon.
Minua ei kenenkään sääli haittaa. Aloittaja on varmaan kiva ihminen. Ei tahdo tietoisesti pahaa toisinajattelijoille. Mielestäni ei esim. kehitysvammaisia tarvitse sääliä vaan kohdata heidät ihan tavallisina ja omina persoonallisuuksinaan. Heillä on oma rikas maailmansa ja todellisuuden taju. Ja yleensä he ovatkin onnellisia. Mielisairaat ovat sairaita ja kärsivät usein jopa enemmän kuin fyysistä kipua kokevat mielensä tuskasta ja eiköhän rakkaus ja empatia olisi parempi palaute heille kuin avuton sääli.

Äänestä

Olen suvaitsevainen ja avoimella mielellä tutustunut Jeesukseen uskoviin. Kieltämättä myös ihmeitä tapahtuu ku rukoilevat.(joo, on lääkärintodistukset nähty ja itsekin parannuin). Tekevät paljon auttamistyötä, leirit lapsille ja kerhot jolloin voin itse hengähtää. Muut tahot rahastaa, auttavat yksinhuoltajia ja syrjäytyneitä. Kovien rahan ahneiden arvojen yhteiskunnas olen kiitollinen et joku näkee kaikkien olevan arvokkaita ja elämän pyhää. Ovat ROHKEITA, vaik enemmistö pilkkaa niin rakastavat. Pilkkaajista monet ei o vaivautunut tutustuun laajaan otantaan uskovia ja siksi voivat olla tietämättömiä mielipiteidensä yksipuolisuudesta.Ymmärtävät vaikeuksis olevia ja monet uskovista ovat korkeasti koulutettuja, yrittäjiä ja aktiivisia yhteisöjen vastuunkantajia.Vaatimattomiakin koska eivät mainosta itseään ja ylpeile. On kai elämän viisautta, koska ylpeät ei monesti ole vielä kokenut elämää ja sen arvaamattomuutta saati omaa heikkoutta esimerkiksi sairauksien tai kuoleman edessä. Hyviä ja huumorintajuisia tyyppejä, pystyvät miettiin syvällisiäkin ja joidenki elämäs ilo, rauha ja rakkaus kertakaikkiaan näkyy silmistä ja kasvoista, vaikkei sanaakaa sanosi. Tosi uskovan silmät on eloisat ja lempeät, niillä on erilainen katse ku muilla.

Äänestä
  • "monet uskovista ovat korkeasti koulutettuja"

    Tuo nyt ainakin on silkkaa valehtelua. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että mitä korkeampi koulutus sen vähemmän uskonnollisuutta ja sen enemmän kriittistä suhtautumista uskontoihin ja sitä enemmän ateismia tai agnostisuutta.

    Esimerkiksi USA:n tiedeakatemian, eli National Academy of Sciences jäsenistä eli huipputiedemiehistä noin 93 prosenttia on ateisteja tai agnostikkoja ja vain noin 7 prosenttia uskoo jumalaan. Ja brittien vastaavan Royal Academyn tutkijoista samat luvut olivat 96,7 ateisteja tai agnostikkoja ja vain 3,3 prosenttia jumalaan uskovia.

    Myös ateismin, uskon ja älykkyyden välillä on havaittu selkeä korrelaatio:

    http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288589444590.html

    Saman seikan kyllä huomaa tälläkin palsta, ihan joka ikinen päivä. Ne säälittävät tomppelit, jotka eivät tiedä mistään asiasta yhtään mitään ja joiden yleissivistyksen taso on täysi nolla ja jotka eivät yleensä osaa edes kirjoittaa suomen kieltä, ovat aina uskovia.

    Äänestä

  • Sinä julkea ihminen! Kerroit kyllä juuri oman "sivistyksesi" tason kommentillasi! Toivotaan,että siperia opettaa sen ,mitä kotonaan jäi rakkautta paitsi! Surullista törmätä tuollaiseen tietämättömyyteen ja typeryyteen! Sait provottua,onnittelut- muuhun et sitten kai pystykään!

    Äänestä

On uskovaisia ja uskovaisia. Se että ihmisellä on uskonnollinen elämänkatsomus ei sinällään tee hänestä muita ihmisiä kummempia.

Fundamentalistiuskovaisia yritän vältellä parhaani mukaan. Heidän kanssaan ei voi keskustella, koska he elävät omassa todellisuudessaan. Pysyköön sielä.

Äänestä

"Minä tunnen lähinnä myötätuntoa ja sääliä heitä kohtaan. Vähän samalla tavalla kuin mieleltään sairastuneita kohtaan tunnetaan myötätuntoa ja sääliä tai heikkolahjaisia kohtaan tunnetaan myötätuntoa ja sääliä."

Kuule säästä vaan kaikki säälisi mieleltään sairastuneita ja heikkolahjaisia kohtaan. Näillä on useinkin oikeasti vaikeaa sekä arjen askareissa että raha-asioissa. Uskovaiset eivät sääliäsi kaipaa, he yleensä pärjäävät hyvin.

Äänestä
  • Kyllä uskovakin voi olla yhtä heikossa tilanteessa, esimerkiksi mieleltään sairastunut tai heikkolahjainen. Älä rajaa uskovia pois muista ihmisryhmistä, ei kristinusko ole mikään epäonnelta ja sairauksilta suojaava taikakilpi.

    Äänestä

Uskossaan fundamentalisteihin; Pyrin pysymään erossa heistä. Mikäli keskustelemme uskomuksiin liittyvistä asioista tuon joskus esille erimielisyyteni keskeisimmistä asioista ja sen miksi ajattelen eri tavalla.

Liberaalimmin uskovien kanssa emme aiheesta juurikaan keskustele, jos aihe sivuaa uskontoa painotan heidän uskonsa myönteisiä puolia.

Äänestä

Kun kaupungilla uskovainen tulee esittämään uskonnollista saarnaansa niin kysyn, että miksi olet myymässä uskontoasi.
Toinen kysymys heille on - mitä mieltä olet Kalevalasta?

Kotikäyntejä tekevät yleensä jehovat ja jos ei ole muuta tekemistä niin kutsun heidät sisälle ja sen jälkeen seuraa "kolmannen asteen kuulustelu". Kerron tietysti että en tunnusta mitään uskontoa.
Usein on heidän kanssa ollut jopa hupaisaa.

Äänestä
  • "Kun kaupungilla uskovainen tulee esittämään uskonnollista saarnaansa niin kysyn, että miksi olet myymässä uskontoasi."

    Kuinka usein tuollaista tapahtuu?
    Minä nimittäin olen yli 60 v. ja olen asunut kaupungissa viimeiset 50 vuotta. Sinä aikana on sattunut yhden kerran, että minulle on tultu esittämään uskonnollista propagandaa, vaikka olen aina liikkunut kaupungilla lähes päivittäin. Jostain syystä en nyt osaa varautua siihen, että tällaista sattuisi vielä toisen kerran elämässäni.

    Jehovan todistajia on sentään ovellani käynyt vähän useammin kuin yhden kerran 50 vuodessa!

    Äänestä

  • joskusjoskus kirjoitti:

    "Kun kaupungilla uskovainen tulee esittämään uskonnollista saarnaansa niin kysyn, että miksi olet myymässä uskontoasi."

    Kuinka usein tuollaista tapahtuu?
    Minä nimittäin olen yli 60 v. ja olen asunut kaupungissa viimeiset 50 vuotta. Sinä aikana on sattunut yhden kerran, että minulle on tultu esittämään uskonnollista propagandaa, vaikka olen aina liikkunut kaupungilla lähes päivittäin. Jostain syystä en nyt osaa varautua siihen, että tällaista sattuisi vielä toisen kerran elämässäni.

    Jehovan todistajia on sentään ovellani käynyt vähän useammin kuin yhden kerran 50 vuodessa!

    Melko usein. Aktiivisuus eri kaupungeissa kai sitten vaihtelee. Täällä Helsingin "Kurvissa" jonka lähistöllä asumme ja joka onkin varsinaisen synnin pesä: halvat kapakat ovat keskittyneet paljolti sinne ja onhan siinä se Piritori, ikuisen vapun aukio ja Vaasankatu, huumekaupan keskus niin kyllä tääkllä katsotaan olevan tarvetta harrastaa evankeliointia ja trakujen jakamista, tyrkyttämistä harrastavat muutamat helluntailaiset varsin aktiivisesti ajoittain. Tällöin heihin törmää jopa päivittäin kauppa- ym. reissulla mutta nyt ei ole taas näkynyt hetkeen.

    Pieni huomioni on etteivät he kuitenkaan mene tyrkyttämään lappusiaan Piritorilla pyöriville piripäille ja muille syrjätyneille jotka eniten kai pelastuksen tarpeessa olisivat vaan ennemminkin muille ohikulkijoille. Olisiko sitten ikävää palautetta tms. heiltä tullut.

    Piritorilla on myös silloin tällöin TV7:n ja vapaiden suuntien pienimuotoista ohjelmaa.

    Jehovan Todistajat päivystävät usein Kurvissa mutta he eivät tuputa mitään, vaiteliaina vain odottavat kävisikö joku juttusille.

    Äänestä

  • Raumalla vielä 60-70 luvulla Pelastusarmejalaiset kävivät eräässä puistossa joskus soittamassa ja laulaa luikauttivat muutaman virren, ei taida hekään enää moista harrastaa.

    Äänestä

  • isopurje kirjoitti:

    Raumalla vielä 60-70 luvulla Pelastusarmejalaiset kävivät eräässä puistossa joskus soittamassa ja laulaa luikauttivat muutaman virren, ei taida hekään enää moista harrastaa.

    Vappuna oli Espan puistossa pelastusarmeijan soittokunta. Milloinhan olen mahtanut sellaisenkaan viimeksi nähdä?

    Senaatintorilla oli sitten vähän suuremmat kristuskarnevaalit. Kävelt5iin siitä läpi ratikka pysäkille ja oli Jeesus-rekkaa, makkaraa, kirjoja, levyjä ym.

    Äänestä

  • a-teisti kirjoitti:

    Vappuna oli Espan puistossa pelastusarmeijan soittokunta. Milloinhan olen mahtanut sellaisenkaan viimeksi nähdä?

    Senaatintorilla oli sitten vähän suuremmat kristuskarnevaalit. Kävelt5iin siitä läpi ratikka pysäkille ja oli Jeesus-rekkaa, makkaraa, kirjoja, levyjä ym.

    Suutarit- he ovat pelastettuja ;). Hieman historiallista komediaa hyvän musiikin säestyksellä.

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/09/29/velipuolikuu-pelastusarmeijan-soittokunta

    Äänestä

  • Tämä keskustelu ketju on lähinnä huvittava ja pidemmän päälle karmaisevaa luettavaa.
    Tyhmät ateistit yhdessä humisevat #että "niin on ne uskovat typeriä kun uskovat Jeesukseen ja pelastuvat, ja me ateisti niin fiksuja että joudumme kadotukseen."
    Viimeisellä tuomiolla johon te ette usko mutta johon siitä huolimatte joudutte, koska Jumala on niin päättänyt.
    Ei Hän kysy teiltä silloin" voi en Minä teitä voi tuomita kun te ette uskoneet minuun, päinvastoin juuri sen takiahan teidät tuomitaan kadotukseen kun ette uskoneet Ainoaan joka olisi teidätkin voinut pelastaa.
    Joh. 3:16
    JEESUS KRISTUS ON PIAN TULOSSA TAKAISIN TUOMITSEMAAN ELÄVIÄ JA KUOLLEITA.
    Sitä ennen maailmantalous romahtaa(mahdollisesti romahdus alkaa Kreikasta) ja dollari romahtaa ja alkaa 3 maailmansota, Venäjä miehittää osan SUOMEA osaksi aikaa.
    Maailmaan nousee Antikristus joka vaatii ihmisiä palvomaan itseään jumalana ja ottamaan käteensä pedon merkin, jotta voi myydä ja ostaa. Ilmestyskirja luku 13.
    Tuo merkki on RFID Mikro siru implantti. Nyt se on vielä kokeiluasteella mutta pian se on Raamatun mukaisesti se ainoa maksuväline kun Antikristus hallitsee.
    Senhän te paholaista tietämättänne rakastavat ihmis parat otatte mutta ilonne on hetkellinen ja siitä alkaa teidän ikuinen kärsimys joka ei pääty koskaan.

    Siksi varoitan teitä nyt johon tietenkin suhtaudutte pilkallisesti, mutta varoitan silti koska minun on pakko. ÄLKÄÄ OTTAKO SITÄ RFID MIKRO SIRUA RUUMIISEENNE! SE ON SE PEDON MERKKI!
    www.youtube.com/watch?v=ReGzEdHaTUk
    WARNING: 3 Side Effects of The RFID CHIP MARK of The BEAST

    www.kauppalehti.fi/uutiset/maailman-ensimmainen-rahansiirto-ihmiseen-tehdaan-suomessa/3zPgTZRy?_ga=1.44593190.321059846.1393855781

    Äänestä

  • Huh hu ompa sekava mielenilmaisu. Vai luku 666 on sitten niin ihmeellinen. Mitä olet mieltä löytyykö seuraavasta laskelmasta mitään maagista - neliöjuuri ja luku on 2 ?

    Äänestä

Ei niitä joudu kohtaamaan kun välttää niitä.

Äänestä
  • Mielestäni sääli on turhaa ja kuluttaa vain säälijää itseään, jos ei voi eikä pysty tekemään mitään "sen säälin kohteen hyväksi".

    Äänestä

  • ateimsionmitäon kirjoitti:

    Mielestäni sääli on turhaa ja kuluttaa vain säälijää itseään, jos ei voi eikä pysty tekemään mitään "sen säälin kohteen hyväksi".

    Armeijassahan se mahdetaan opettaa, että "sääli on sairautta".

    Äänestä

"Miten suhtaudutte uskovaisiin?"

Samoin kuin muihinkin ihmisiin: ensikohtaamisella hieman varauksellisesti, mutta jos on selväpäinen ja mukavanoloinen tyyppi niin annan tutustua itseeni paremmin. Mieleltään epätasapainoisiakin uskovia olen harvakseltaan kohdannut - heille pyrin hienotunteisesti viestimään että heidän keskustelunaiheensa menee yli ymmärrykseni.

Äänestä

aloitajalle suhtaudun näihin ylimielisiin narsisteihin siten kuin niihin tuleekin suhtautua!!!!

Äänestä

suhtaudun heihin samalla tavalla kuin mihin tahansa kanssa ihmiseen... ...niin kauan kun eivät tuput maailmankatsomuuttaan minulle ja samalla tavalla kohtelen homoja

Äänestä

Pyrin aina kohdistamaan pilkkani ja kritiikkini vain heidän uskomuksiinsa, en heihin itseensä.
Valitettavasti jotkut ottavat tämänkin henkilökohtaisesti.

Äänestä

suhtaudun uskoviin varauksellisesti koska he uskovat asioihin jotka eivät ole totta vaan hyvin epäuskottavia. pidän heitä lapsenmielisinä enkä tasapainoisina. myös heikkoina voin pitää. tästä huolimatta suhtaudun asiallisesti jos uskova osoittautuukin järkeväksi ja ymmärtää itsekin uskonnollisuuden järjettömyyden

Äänestä

sinulle aloittaja jos uskoo jumalaan se ei tarkoita
että on sairas jumala oikeesti elää ja rakastaa
meitä kaikkia häntä ei saa pilkata emme me tarvi
uskontoon mitään lääkkeitä tai terapiaa
joskus vielä huomaat että jumala on oikeesti olemassa

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


SatunnainenKulkija kirjoitti:

Minkälaisia ajatuksia teissä herättää uskovaisen kohtaaminen ja heidän uskomuksensa?

Minä tunnen lähinnä myötätuntoa ja sääliä heitä kohtaan. Vähän samalla tavalla kuin mieleltään sairastuneita kohtaan tunnetaan myötätuntoa ja sääliä tai heikkolahjaisia kohtaan tunnetaan myötätuntoa ja sääliä. Saavat toki uskoa yliluonnollisiin näkymättömiin olentoihin ja ihmeisiin, ei sitä mitenkään kieltääkään voi, niin kuin ei mielisairauksiakaan. Heidän pilkkaamisensa ei ole oikein ja sitä pyrin välttämään. Eivät he kuitenkaan itselleen mitään voi.

Pyrin olemaan hienotunteinen ja kohtelias heitä kohtaan ja ymmärtämään heitä. Puhun heille ystävällisesti ja kohtelen heitä, niin kuin normaalejakin ihmisiä kohdellaan. Toki se on valitettavaa, että ihmisellä on mielisairaita ja järjettömiä uskomuksia, mutta sille ei oikein mitään voi. Vai voisiko uskovaisuutta hoitaa lääkityksellä tai terapialla? Selvästikään uskonasioista puhuminen ei korjaa heidän mielensä vinoutumia. Paljon kärsimystä he kuitenkin omilla uskomuksillaan ympäristössään aiheuttavat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu