Suomalaispankit syrjii maahanmuuttajia mm. näin

Pankit pitävät tiukkaa seulaa maahanmuuttajien pankkitilien avaamisessa

Uuden direktiivin pitäisi helpottaa ainakin pankkitunnusten saantia
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨_
Talous 2.5.2015 16:52 Anni Lassila Helsingin Sanomat
Pankkitili on käyntikortti suomalaiseen yhteiskuntaan. Työnteko ei onnistu ilman tiliä, koska palkka pitää lain mukaan maksaa pankkiin. Viranomaisten sähköisissä palveluissa tunnistautuminen käy yleensä pankkitunnuksilla.

Netin keskustelupalstoilla maahanmuuttajat kertovat usein kokemuksistaan, joiden mukaan tilin avaaminen ei ole onnistunut tai ainakaan pankkitunnuksia ei ole myönnetty. Miksi tilin saaminen on niin hankalaa?

1. Henkilöllisyyden todistaminen
Henkilöllisyyden aukoton todistaminen on se kynnys, johon pankkipalveluiden saaminen nykyään usein pysähtyy. Kaikilla Suomessa asuvilla ei ole oman kotimaansa passia tai muutakaan luotettavaa henkilöllisyystodistusta. Pankki ei voi avata tiliä, jos se ei ole varma asiakkaan henkilöllisyydestä. Lisäksi tarvitaan oleskelulupa eli kuka tahansa maassa piipahtava ei tiliä saa.
Sisäministeriössä on selvitetty, miten ihmiset joilla ei ole luotettavaa henkilöllisyystodistusta omasta maastaan voisivat saada virallisen henkilöllisyyden. Esimerkiksi turvapaikanhakijoilla ei välttämättä ole keinoja selvittää henkilöllisyyttään vanhan kotimaansa viranomaisten todistuksilla tai muilla keinoin.

2. Asiakkaan tunteminen

Pankeilla on myös velvollisuus ottaa selvää, mistä tilille laitettavat tai sinne tulevat rahat ovat peräisin. Pankit kysyvätkin asiakkailtaan mitä ihmeellisimpiä kysymyksiä alkaen omasta ja sukulaisten poliittisesta aktiivisuudesta. Esimerkiksi Nordeassa kysytään tarkkaan etukäteen, minkä tyyppisiä rahasiirtoja tilille pitäisi olla tulossa. Opiskeluun liittyvät tuet, palkat tai Kelan maksamat tuet ovat ok. Mutta jos tilille on tulossa ulkomailta suorituksia, joiden alkuperää asiakas ei pysty luotettavasti selvittämään, tiliä ei välttämättä saa. Pankin on lain mukaan pystyttävä selvittämään rahojen alkuperä. Tilin epäämiseen pitää joka tapauksessa olla painavat perusteet, jotka pitää yleensä myös kertoa asiakkaalle.

Pankit voivat vaatia myös suosituksia asiakkaan entisen kotimaan pankilta. Ylipäätään tilanteita ratkotaan tapauskohtaisesti.

3. Sähköisten pankkitunnusten saaminen
Pankin ei ole pakko antaa asiakkailleen sähköisiä pankkitunnuksia. Peruspankkipalveluksi katsotaan nykyisessä lainsäädännössä tili ja siihen liittyvä käteismaksukortti. Pankeissa saattaa olla esimerkiksi kolmen kuukauden odotusaika, jonka aikana tilin käyttöä seurataan. Jos rahavirta on sitä mitä pitikin, asiakas voi saada tunnukset. Jos tilille on tullut epäilyttäviä siirtoja, tunnukset jäävät saamatta. Pankin näkökulmasta hämärien rahavirtojen siirtely on liian helppoa, jos asiakas voi tehdä sen sähköisesti. Aivan samat säännöt koskevat niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin.

4. Sähköinen asiointi muissa palveluissa

Pankkitunnukset käyvät monen viranomaisen nettipalveluissa asioimiseen ja niitä voi käyttää myös sähköisenä allekirjoituksena. Siksi niiden saajan henkilöllisyydestä ei saa jäädä epävarmuutta. Pankkitunnusten vaihtoehto on matkapuhelimen sim-korttiin liitettävä mobiilivarmenne, mutta senkään saaminen ei onnistu keneltä vaan. Operaattorit antavat varmenteen vain henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus ja virallinen henkilöllisyystodistus.

5. Tunnusten saaminen on helpottumassa.
EU:ssa viime syksynä hyväksytyn perusmaksutilidirektiivin mukaan maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille pitää tarjota peruspankkipalvelut ja esimerkiksi pankkitunnukset. Tosin sillä edellytyksellä, että henkilö pystyy todistamaan henkilöllisyytensä. Direktiivi pitää saattaa Suomessakin voimaan kahden vuoden kuluessa eli viimeistään ensi vuonna

http://www.hs.fi/talous/a1430533594200
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

5. Tunnusten saaminen on helpottumassa.
EU:ssa viime syksynä hyväksytyn perusmaksutilidirektiivin mukaan maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille pitää tarjota peruspankkipalvelut ja esimerkiksi pankkitunnukset. Tosin sillä edellytyksellä, että henkilö pystyy todistamaan henkilöllisyytensä. Direktiivi pitää saattaa Suomessakin voimaan kahden vuoden kuluessa eli viimeistään ensi vuonna
http://www.hs.fi/talous/a1430533594200

************************************************************************************************.
Voin kertoa ihan suomalaisenakin, miten uuden säästötilin avaamisen yhteydessä pääsin/jouduin pankkini tenttiin mihin ja miten aion tililleni kertyviä pikkurahojani käyttää ja aionko viedä tai lähettää varoja ulkomaille tms.
Ja se yllätti kun kysyttiin mm. onko mulla sukulaisia ulkomailla poliittisissa tehtävissä jne.!!!
Tämä ei ollut kuulemma mitään erityistä ja henkilööni liittyvää, vaan yleinen käytäntö vaikka tuloni ja säästöni ovat naurettavan pieniä että oikein hävetti heidän puolestaan, siis tentin yhteydessä kun säästötiliä avaisin.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Mamuilla_on_vaikeaa kirjoitti:

Pankit pitävät tiukkaa seulaa maahanmuuttajien pankkitilien avaamisessa

Uuden direktiivin pitäisi helpottaa ainakin pankkitunnusten saantia
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨_
Talous 2.5.2015 16:52 Anni Lassila Helsingin Sanomat
Pankkitili on käyntikortti suomalaiseen yhteiskuntaan. Työnteko ei onnistu ilman tiliä, koska palkka pitää lain mukaan maksaa pankkiin. Viranomaisten sähköisissä palveluissa tunnistautuminen käy yleensä pankkitunnuksilla.

Netin keskustelupalstoilla maahanmuuttajat kertovat usein kokemuksistaan, joiden mukaan tilin avaaminen ei ole onnistunut tai ainakaan pankkitunnuksia ei ole myönnetty. Miksi tilin saaminen on niin hankalaa?

1. Henkilöllisyyden todistaminen
Henkilöllisyyden aukoton todistaminen on se kynnys, johon pankkipalveluiden saaminen nykyään usein pysähtyy. Kaikilla Suomessa asuvilla ei ole oman kotimaansa passia tai muutakaan luotettavaa henkilöllisyystodistusta. Pankki ei voi avata tiliä, jos se ei ole varma asiakkaan henkilöllisyydestä. Lisäksi tarvitaan oleskelulupa eli kuka tahansa maassa piipahtava ei tiliä saa.
Sisäministeriössä on selvitetty, miten ihmiset joilla ei ole luotettavaa henkilöllisyystodistusta omasta maastaan voisivat saada virallisen henkilöllisyyden. Esimerkiksi turvapaikanhakijoilla ei välttämättä ole keinoja selvittää henkilöllisyyttään vanhan kotimaansa viranomaisten todistuksilla tai muilla keinoin.

2. Asiakkaan tunteminen

Pankeilla on myös velvollisuus ottaa selvää, mistä tilille laitettavat tai sinne tulevat rahat ovat peräisin. Pankit kysyvätkin asiakkailtaan mitä ihmeellisimpiä kysymyksiä alkaen omasta ja sukulaisten poliittisesta aktiivisuudesta. Esimerkiksi Nordeassa kysytään tarkkaan etukäteen, minkä tyyppisiä rahasiirtoja tilille pitäisi olla tulossa. Opiskeluun liittyvät tuet, palkat tai Kelan maksamat tuet ovat ok. Mutta jos tilille on tulossa ulkomailta suorituksia, joiden alkuperää asiakas ei pysty luotettavasti selvittämään, tiliä ei välttämättä saa. Pankin on lain mukaan pystyttävä selvittämään rahojen alkuperä. Tilin epäämiseen pitää joka tapauksessa olla painavat perusteet, jotka pitää yleensä myös kertoa asiakkaalle.

Pankit voivat vaatia myös suosituksia asiakkaan entisen kotimaan pankilta. Ylipäätään tilanteita ratkotaan tapauskohtaisesti.

3. Sähköisten pankkitunnusten saaminen
Pankin ei ole pakko antaa asiakkailleen sähköisiä pankkitunnuksia. Peruspankkipalveluksi katsotaan nykyisessä lainsäädännössä tili ja siihen liittyvä käteismaksukortti. Pankeissa saattaa olla esimerkiksi kolmen kuukauden odotusaika, jonka aikana tilin käyttöä seurataan. Jos rahavirta on sitä mitä pitikin, asiakas voi saada tunnukset. Jos tilille on tullut epäilyttäviä siirtoja, tunnukset jäävät saamatta. Pankin näkökulmasta hämärien rahavirtojen siirtely on liian helppoa, jos asiakas voi tehdä sen sähköisesti. Aivan samat säännöt koskevat niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin.

4. Sähköinen asiointi muissa palveluissa

Pankkitunnukset käyvät monen viranomaisen nettipalveluissa asioimiseen ja niitä voi käyttää myös sähköisenä allekirjoituksena. Siksi niiden saajan henkilöllisyydestä ei saa jäädä epävarmuutta. Pankkitunnusten vaihtoehto on matkapuhelimen sim-korttiin liitettävä mobiilivarmenne, mutta senkään saaminen ei onnistu keneltä vaan. Operaattorit antavat varmenteen vain henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus ja virallinen henkilöllisyystodistus.

5. Tunnusten saaminen on helpottumassa.
EU:ssa viime syksynä hyväksytyn perusmaksutilidirektiivin mukaan maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille pitää tarjota peruspankkipalvelut ja esimerkiksi pankkitunnukset. Tosin sillä edellytyksellä, että henkilö pystyy todistamaan henkilöllisyytensä. Direktiivi pitää saattaa Suomessakin voimaan kahden vuoden kuluessa eli viimeistään ensi vuonna

http://www.hs.fi/talous/a1430533594200

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu