Ajatukset aivan sekaisin. Olen muuttanut avoliittoon miehen kanssa vajaa puolen vuoden seurustelun jälkeen. En ole varma onko minusta tähän sillä kaipaan sitä aikaa kun asuin itsekseni. Kaipaan ystäviäni, itsenäisiä koti-iltoja ja etenkin rauhaa. En ole myöskään varma tunteistani miestä kohtaa. Välillä tuntuu että olisimme parhaat kaverukset ja niin sanotusti en ole varma olenko koskaan häntä rakastanut niinkuin parisuhteessa kuuluisi rakastaa. En kyllä koskaan ole ollut varma tunteistani liittyen rakastumiseen. Ahdistaa hirveästi nämä ajatukset ja missään nimessä en halua kumppaniani loukata sillä hänen tunteet minua kohtaan ovat valtavat. Ehkä olen vain hämillään kaikesta tapahtuneesta
Apua, mitä tehdä?
minna1986m
2<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pyydä Jeesusta tulemaan elämääsi, ja pyydä häneltä syntejäsi anteeksi. Anna elämäsi Hänen käsiinsä niin Hän antaa vastalahjaksi sinun sydämeesi rauhan ja kaiken lisäksi ikuisen elämän! :)
Noin voi käydä. Yhteenmuuttaminen on iso juttu. Sopeutuminen voi viedä vuosikausia, ehkä vuosikymmeniä. Siinähän sitä sitten saa miettiä, että tätäkö mä haluan.