Kuka oli ilmassa ensin? Nato tutkii Latviassa informaatiosotaa
Naton StratCom-keskus etsii tutkimuksella vastauksia, miten vääränä pidetyn tiedon vaikutukset torjutaan. Venäjä on myöntänyt käyvänsä informaatiosotaa
Kuka päättää, mikä on totta? Miten puolustaudutaan väärän tiedon levittämistä vastaan? Moni Euroopan maa heräsi uuteen tilanteeseen sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin ja Ukrainan sota oli alkanut.
Esimerkiksi Baltian maissa hallitukset kokevat tilanteen hankalaksi. Niissä on paljon venäjänkielistä väestöä, josta osa käyttää lähinnä venäläistä mediaa. Se kertoo sodasta toisin kuin läntinen media.
Latvia ja kuusi muuta maata – Viro, Liettua, Puola, Saksa, Italia ja Iso-Britannia – perustivat vuosi sitten strategisen kommunikaation tutkimuskeskuksen. Viime syksynä se sai Naton hyväksynnän. Ajatushautomo toimii Latvian puolustusministeriössä, sitä johtaa Janis Karlins.
Laitos keskittyy tutkimaan informaatiosodankäyntiä: miten viesti kohdennetaan ja kuinka se uppoaa vastaanottajaan.
Venäjä myönsi informaatiosodan olemassaolon johtaja Janis Karlinsin mukaan muutama viikko sitten.
– Venäjän puolustusministeri [Sergei] Shoigu sanoi julkisesti, että informaatiosota on uutta sodankäyntiä. Jos näin on, meidän on hyväksyttävä uusi totuus. On mietittävä, miten Nato voi kehittää omaa puolustustaan ja minimoida informaatiosodan vaikutukset, Karlins toteaa.
Naton lennot ärsyttivät Venäjää – tai päinvastoin
Tuore esimerkki informaatiosodankäynnistä on parin viikon takainen uutinen: Euroopan ilmailuturvallisuusviranomainen EASA raportoi, että tunnistamattomat lentokoneet ovat kasvava riski siviili-ilmailulle. Se ei kertonut, kenelle tunnistamattomat lentokoneet kuuluvat. Pari päivää myöhemmin Venäjä tiedotti, että Nato-koneet liikkuvat aiempaa enemmän Venäjä ilmatilan tuntumassa, joten Venäjä reagoi lisäämällä omien koneidensa lentoja.
– Naton ilmavalvonta ei lennä yksin. Vain jos on havaittu venäläiskoneita rajojen lähellä, ne käyvät tunnistamassa. Totta kai kuvan voi kääntää toisin päin ja esittää sen päinvastoin. Monesti olemme todistaneet, että venäläisen median levittämä tieto on kerrassaan väärä.
Hän vertaa lentoesimerkkiä Krimin tilanteesta kertomiseen. Presidentti Putin väitti ensin, ettei Krimillä ole venäläisiä joukkoja. Myöhemmin hän kuitenkin myönsi niitä olevan.
– Ehkä vuoden päästä tiedämme, kuka oli ilmassa ensin, Karlins sanoo.
Vastaanottajan pitäisi osata erottaa oikea ja väärä
Karlins kertoo StratComin tutustuneen Ukrainan informaatiosotaa tutkiessaan Venäjän strategisiin dokumentteja ja huomanneen, että Ukrainan sodasta oli tehty suunnitelmat jo vuonna 2007. Länsi tulkitsi ja ymmärsi silloin dokumentit omien toiveidensa pohjalta, mutta se huomattiin vasta nyt.
Ukrainan sodan lisäksi toinen esimerkki meneillään olevasta informaatiosodasta on ISIS-taistelijoiden rekrytointi.
– ISIS onnistuu ilman suoraa kontaktia rekrytoiman satoja nuoria sosiaalisen median avulla.
Karlins vertaa somen voimaa suurvaltaan – Facebook on Kiinan jälkeen maailman suurin yhteisö. Ajatushautomossa muun muassa haetaan tapoja, miten erilaisia media-alustoja käytetään tiedon välittämiseen kohdeyleisöille.
StratComin johtajan resepti tiedon vastaanottajalle on medialukutaito:
– Elämme informaatiotulvassa, missä on itse päätettävä, mikä oikeaa tai väärää, mikä totta tai valetta. Se vaatii taitoa, Karlins sanoo.yle
Naton StratCom-keskus etsii tutkimuksella vastauksia, miten vääränä pidetyn tiedon vaikutukset torjutaan. Venäjä on myöntänyt käyvänsä informaatiosotaa
Kuka päättää, mikä on totta? Miten puolustaudutaan väärän tiedon levittämistä vastaan? Moni Euroopan maa heräsi uuteen tilanteeseen sen jälkeen, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin ja Ukrainan sota oli alkanut.
Esimerkiksi Baltian maissa hallitukset kokevat tilanteen hankalaksi. Niissä on paljon venäjänkielistä väestöä, josta osa käyttää lähinnä venäläistä mediaa. Se kertoo sodasta toisin kuin läntinen media.
Latvia ja kuusi muuta maata – Viro, Liettua, Puola, Saksa, Italia ja Iso-Britannia – perustivat vuosi sitten strategisen kommunikaation tutkimuskeskuksen. Viime syksynä se sai Naton hyväksynnän. Ajatushautomo toimii Latvian puolustusministeriössä, sitä johtaa Janis Karlins.
Laitos keskittyy tutkimaan informaatiosodankäyntiä: miten viesti kohdennetaan ja kuinka se uppoaa vastaanottajaan.
Venäjä myönsi informaatiosodan olemassaolon johtaja Janis Karlinsin mukaan muutama viikko sitten.
– Venäjän puolustusministeri [Sergei] Shoigu sanoi julkisesti, että informaatiosota on uutta sodankäyntiä. Jos näin on, meidän on hyväksyttävä uusi totuus. On mietittävä, miten Nato voi kehittää omaa puolustustaan ja minimoida informaatiosodan vaikutukset, Karlins toteaa.
Naton lennot ärsyttivät Venäjää – tai päinvastoin
Tuore esimerkki informaatiosodankäynnistä on parin viikon takainen uutinen: Euroopan ilmailuturvallisuusviranomainen EASA raportoi, että tunnistamattomat lentokoneet ovat kasvava riski siviili-ilmailulle. Se ei kertonut, kenelle tunnistamattomat lentokoneet kuuluvat. Pari päivää myöhemmin Venäjä tiedotti, että Nato-koneet liikkuvat aiempaa enemmän Venäjä ilmatilan tuntumassa, joten Venäjä reagoi lisäämällä omien koneidensa lentoja.
– Naton ilmavalvonta ei lennä yksin. Vain jos on havaittu venäläiskoneita rajojen lähellä, ne käyvät tunnistamassa. Totta kai kuvan voi kääntää toisin päin ja esittää sen päinvastoin. Monesti olemme todistaneet, että venäläisen median levittämä tieto on kerrassaan väärä.
Hän vertaa lentoesimerkkiä Krimin tilanteesta kertomiseen. Presidentti Putin väitti ensin, ettei Krimillä ole venäläisiä joukkoja. Myöhemmin hän kuitenkin myönsi niitä olevan.
– Ehkä vuoden päästä tiedämme, kuka oli ilmassa ensin, Karlins sanoo.
Vastaanottajan pitäisi osata erottaa oikea ja väärä
Karlins kertoo StratComin tutustuneen Ukrainan informaatiosotaa tutkiessaan Venäjän strategisiin dokumentteja ja huomanneen, että Ukrainan sodasta oli tehty suunnitelmat jo vuonna 2007. Länsi tulkitsi ja ymmärsi silloin dokumentit omien toiveidensa pohjalta, mutta se huomattiin vasta nyt.
Ukrainan sodan lisäksi toinen esimerkki meneillään olevasta informaatiosodasta on ISIS-taistelijoiden rekrytointi.
– ISIS onnistuu ilman suoraa kontaktia rekrytoiman satoja nuoria sosiaalisen median avulla.
Karlins vertaa somen voimaa suurvaltaan – Facebook on Kiinan jälkeen maailman suurin yhteisö. Ajatushautomossa muun muassa haetaan tapoja, miten erilaisia media-alustoja käytetään tiedon välittämiseen kohdeyleisöille.
StratComin johtajan resepti tiedon vastaanottajalle on medialukutaito:
– Elämme informaatiotulvassa, missä on itse päätettävä, mikä oikeaa tai väärää, mikä totta tai valetta. Se vaatii taitoa, Karlins sanoo.yle
Vastaukset 12
Vanhimmat
Venäjä myönsi informaatiosodan olemassaolon johtaja Janis Karlinsin mukaan muutama viikko sitten.
– Venäjän puolustusministeri [Sergei] Shoigu sanoi julkisesti, että informaatiosota on uutta sodankäyntiä. Jos näin on, meidän on hyväksyttävä uusi totuus. On mietittävä, miten Nato voi kehittää omaa puolustustaan ja minimoida informaatiosodan vaikutukset, Karlins toteaa.
--------------------------------------
Hyvä että itä myönsi sen, Nyt on aika Eu:n laittaa itä trollit kuriin
Usan ja Naton valehtelu käy yhä vaikeammaksi kun ihmiset eivät enää usko.
TODELLISUUDESSA KAIKKI tietävät, että KAIKKI VEnäjän tiedottaminen perustuu valehteluun ja SITÄ ihmiset eiväy usko! Eivät usko edes venäläiset ITSE ja Suomessa asuvat pitävät aina Suomen uutisia luotettavimpina kuin Venäjän uutisia!
Venäjän puolustusministeri [Sergei] Shoigu sanoi julkisesti, että informaatiosota on uutta sodankäyntiä. Jos näin on, meidän on hyväksyttävä uusi totuus
Itä myönsi että se käy infosotaa Länttä vastaan
itä narahti taas
r..ät käy info sotaa Länttä vastaan.
Ryssä ei tajuu mitä se tekee kun suoltaa paskaa joka viestissä. DD Antaa tulla vaan saa nauraa maha kippurassa D
Kuka oli ilmassa ensin? Nato tutkii Latviassa informaatiosotaa
Naton StratCom-keskus etsii tutkimuksella vastauksia, miten vääränä pidetyn tiedon vaikutukset torjutaan. Venäjä on myöntänyt käyvänsä informaatiosotaa
Latvia ja kuusi muuta maata – Viro, Liettua, Puola, Saksa, Italia ja Iso-Britannia – perustivat vuosi sitten strategisen kommunikaation tutkimuskeskuksen
Natoon
Natoon
Ahtisaari kertoi kannattavansa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon.