Suomalaisilla on sellainen sitkeä harhakäsitys, että Ruotsi pääsi helpolla 2. maailmansodassa.
Näin ei tosiaankaan ollut! Ruotsalaisillakin on omat sotatraumansa!
Todistan väitteeni. Tässä on teille Ruotsin kolme kovaa kohtalonhetkeä 2. maailmansodassa.
21.2.1940 Neuvostoliittolaiset pommittavat Pajalan kirkonkylää Ruotsissa!
Tuhot ovat mittavat. Sairaalan varastorakennus tuhoutuu. Kirkonkylän keskustassa palaa yksi lato. Hautausmaalla kaatuu useita hautakiviä ja kirkon ikkunat särkyvät. Tiet vaurioituvat, liikenne häiriintyy useiksi päiviksi.
Onneksi kukaan ei loukaannu tuona hirvittävänä hävityksen päivänä. Kotieläimetkin selviävät säikähdyksellä.
Neuvostoliittolaiset selittävät pommituksen suunnistusvirheeksi. Pommikoneiden miehistö luuli pommittavansa Rovaniemeä. Neuvostoliitto maksaa kesällä 1940 täyden korvauksen aiheuttamistaan vahingoista.
22.2.1944 Neuvostoliiton pommikoneet Tukholman yllä!
Jälleen joutuu Ruotsin kansa kokemaan kovia. Tällä kertaa pääkaupunkinsa välittömässä läheisyydessä!
Pommeja putoaa useisiin eri paikkoihin Tukholman ympäristössä, mm. Södertäljeen ja Strängnäsiin. Kaksi ihmistä loukkaantuu. Kymmeniätuhansia ikkunoita rikkoutuu.
Neuvostoliitto selittää tämänkin hävitystyönsä suunnistusvirheeksi. Pommikoneiden miehistö luuli muka olevansa Ahvenanmaalla...
syyskuu 1944 Saksalaisten kranaatit runtelevat Ruotsia!
Lapin sodan yhteydessä saksalaiset ampuvat vahingossa kranaatteja yli Tornionjoen, Ruotsin puolelle!
Urhea ruotsalainen rajavartija ylittää veneellä Tornionjoen ja pyrkii henkensä kaupalla saksalaisten paikalliseen esikuntaan. Perille päästyään hän vaatii saksalaisilta selitystä sekä anteeksipyyntöä.
Saksalaiset ovat todella pahoillaan. Kranaatinheittimien suuntaus on ollut väärä. Kranaattien piti tietenkin mennä suomalaisten joukkojen keskuuteen.
(Tästä välikohtauksesta on tehty Ruotsissa myös elokuva. Se on ruotsalaisten vastine "Tuntemattomalle sotilaalle". Se on heidän "Battle of Sweden", tarina urheasta taistelusta.)
Näin ei tosiaankaan ollut! Ruotsalaisillakin on omat sotatraumansa!
Todistan väitteeni. Tässä on teille Ruotsin kolme kovaa kohtalonhetkeä 2. maailmansodassa.
21.2.1940 Neuvostoliittolaiset pommittavat Pajalan kirkonkylää Ruotsissa!
Tuhot ovat mittavat. Sairaalan varastorakennus tuhoutuu. Kirkonkylän keskustassa palaa yksi lato. Hautausmaalla kaatuu useita hautakiviä ja kirkon ikkunat särkyvät. Tiet vaurioituvat, liikenne häiriintyy useiksi päiviksi.
Onneksi kukaan ei loukaannu tuona hirvittävänä hävityksen päivänä. Kotieläimetkin selviävät säikähdyksellä.
Neuvostoliittolaiset selittävät pommituksen suunnistusvirheeksi. Pommikoneiden miehistö luuli pommittavansa Rovaniemeä. Neuvostoliitto maksaa kesällä 1940 täyden korvauksen aiheuttamistaan vahingoista.
22.2.1944 Neuvostoliiton pommikoneet Tukholman yllä!
Jälleen joutuu Ruotsin kansa kokemaan kovia. Tällä kertaa pääkaupunkinsa välittömässä läheisyydessä!
Pommeja putoaa useisiin eri paikkoihin Tukholman ympäristössä, mm. Södertäljeen ja Strängnäsiin. Kaksi ihmistä loukkaantuu. Kymmeniätuhansia ikkunoita rikkoutuu.
Neuvostoliitto selittää tämänkin hävitystyönsä suunnistusvirheeksi. Pommikoneiden miehistö luuli muka olevansa Ahvenanmaalla...
syyskuu 1944 Saksalaisten kranaatit runtelevat Ruotsia!
Lapin sodan yhteydessä saksalaiset ampuvat vahingossa kranaatteja yli Tornionjoen, Ruotsin puolelle!
Urhea ruotsalainen rajavartija ylittää veneellä Tornionjoen ja pyrkii henkensä kaupalla saksalaisten paikalliseen esikuntaan. Perille päästyään hän vaatii saksalaisilta selitystä sekä anteeksipyyntöä.
Saksalaiset ovat todella pahoillaan. Kranaatinheittimien suuntaus on ollut väärä. Kranaattien piti tietenkin mennä suomalaisten joukkojen keskuuteen.
(Tästä välikohtauksesta on tehty Ruotsissa myös elokuva. Se on ruotsalaisten vastine "Tuntemattomalle sotilaalle". Se on heidän "Battle of Sweden", tarina urheasta taistelusta.)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Myös Ruotsissa oli pulaa elintarvikkeista. Mutta pientä se oli Suomeen verrattuna. Tukholman Gamla Stanin Stortorgetilla on yhdessä talon kulmassa pyöreä tykinkuula. Se on ammuttu siihen viimeisessä Ruotsissa käydyssä sodassa ja jätetty matkailunähtävyydeksi.
Suomi soti viisi kertaa 1900-luvulla: itsenäisyyssota, kansalaissota, talvisota, jatkosota ja Lapin sota. Isäni näki vierestä/osallistui neljään noista. Vain Lapin sodassa hän ei ollut.
Kyllähän muutamalla kilolla kultahampaita aina muutaman riisisäkin ostaa.
niin että mikä itsenäisyys-sota?
Samaa ihmettelin itsekin vielä viikko sitten. Minullekin tuli yllätyksenä, että venäläisiä on todellakin aseitten kanssa pakotettu pois Suomesta. Sitä siis voi sanoa sodaksi. Venäläisiä otettiin vangeiksi ja sotilaita ammuttiin. Heidän kasarmeja vallattiin esim. Vaasassa. Miksiköhön tästä on niin vähän tietoa? Selvä sotahan se oli.
Yksi ruotsalainen todennäköisesti kuoli epäselvissä olosuhteissa II maailmansodan aikana - tämä diplomaatti Raoul Wallenberg, nimittäin. On hänestä puhetta ollut!
Ei pidä unohtaa talvisodan ruotsalaisia vapaaehtoisia. Lapissa on/oli hautoja, joihin on/oli haudattu talvisodassa kaatuneita ruotsalaisia sotilaita.
Lähellä Sallan kirkonkylää on kaatuneen ruotsalaisupseerin, Dyrssenin muistomerkki. Lisäksi kaksi ruotsalaista autosotamiestä oli pitkään haudattuna Sallan ja Kemijärven välisen tien varteen.
Sodan jälkeen oli pitkän ajan epätietoisuutta siitä keitä he olivat. Olipa paikalla ortodoksiset vinoristitkin kymmeniä vuosia kun yleisesti uskottiin kaatuneiden olleen venäläisiä. Oikeaa tietoa saatiin myöhemmin.
Toisaalta Ruotsin kommunistinen puolue antoi sydämellisen tukensa Stalinille vuonna 1939...
Ruotsin kommunisteissakin olio tosin poikkeuksia.
Tarina kertoo, että tuossa Pajalan virhepommituksessa yksi pommi putosi erään paikallisen kommunistin kotipihalle. Mies raivostui tästä venäläisten toverien käytöksestä niin, että erosi samana päivänä kommunisteista. Ja menipä jopa kirkkoon kastattamaan kaikki lapsensa...
Olipa ruotsalaisilla kova kohtalo toisessa maail-
mansodassa. Ihanko joku lato paloi. Suomella
sentää meni paremmin. Ei tullut kuin 94.000
kaatunutta ja vähän nyt Karjalaa supistettiin ja
jotain sotakorvauksiakin makseltiin.
Kertakaikkine maihinnousu oli paikoitellen käynnissä! Onneksi ruottalaaasten rannikkopyssyt oli päässeet ruostumaan käytön puutteessa ja vahinssakaan omia ei ammuttu!
Kesällä 1944 kokonaisten kyläkuntien nuoret asekuntoiset miehet pakeni ruotsiin veneillä ja rannikolla oli siis Suomen salainen laivasto-osasto, jonka olemassaolosta tiesi vain aidot MUNSALALAISET ja Korsnäs&Närpiöläiset.
Tätä arvokasta viidennen kolonnan laivasto-osaston muistoa vaalimaan ja perinteitä ylläpitämään on Dragsvikin varuskunta säästynyt useista puolustushallinnon supistusyrityksistä huolimatta.
Ruotsi ei palauttanut 1944 kesällä paenneita urhoja sotaa käyvään suomeen ja siis selvään hengenvaaraan.
Soutuveneistä oli ajoittain pulaa ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla ja Åken aikomus uusimman sotaelokuvan "Ihantalan edessä" missiosta tullenee palauttamaan täydellisesti näiden kielipakolaisten mahdolliset tahrat isänmaallisessa mielessä.
Ruotsalaiset politikot olivat taitavia. Osasivat pysytellä selkkausten ulkopuolella.
Olivat aktiivisesti mukana rauhanneuvottelujen aloittamisessa Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Olivat mukana ehdotuksillaan jo kauan ennen viimeistä sotakesää ja aselepoa. Suomalaiset olivat typeriä metsäläisiä, tapattivat omiaan suotta.
Ruotsalaiset tiedustelijat ja sotilasasiamiehet olivat ajan tasalla paremmin, kuin suomalaiset. Vaikka samapa tuo on suomalaisten kannalta. Vaikka suomalaiset tiesivät jotain elintärkeää, niin eipä siitä välitetty. Toisarvoinen asia, kun sitä ei itse oltu keksitty.
Ruotsalaisista kannatta "aina" ottaa mallia.
Tulkintahan se on tuokin :)
Kyllä Suomi oli ruotsalaisille hyvä puskuri ja heillä oli lisäksi armeijalla aseita ja enenkaikkea Boforsin tykkejä ja tehtaat niiden tekemiseen. Tykkejä tarvitsivat kaikki osalliset ja mikäpä niitä oli ostellessa tai niiden valmistuslisenssejä. Se oli koskemattomuuden tae ei niinkään heidän muu toimintansa. Kyllä svenskit olivat innokkaasti suomessa sotaa oppimassa ja tarkkailemassa kuinka se homma hoidetaan, ihanko vaan kaikenvaralta kuitenkin...
Kuin tuo "ressu" parka. Ihanko oikeasti joku voi uskoa että suomi tyhmyyttään ja taitamattomien poliitikoiden vuoksi joutui sotaan. Oliko Baltian mailla viisaammat "Pätsit" asialla?
Ei tullut sinne "talvisootaa" mutta tuli sota muuten vaan ja vielä kahteen kertaan maan yli edestakaisin! Vae victis ressuparka!
no voi kauhia olipa tosiaan kova kohtalo ruotsalaisilla! ihanko ihmisiä kuoli? elä oliko peräto kaks kappaletta? voi herrjumala kyllä oli helvetti irti ruotsissa! kyllä tosiaan elokuva kannattaa tehdä siitä ammuksesta minkä sakemannit ampu ruotsiin! voi jukoliste, kyllä suomalaiset pääsi helpolla, voi jumpe!
Ruotsalaisia vapaaehtoisia kaatui muutama kymmenen Talvisodassa Sallan suunnalla ja jatkosodassa eri rintamalohkoilla.
Tanskassa elettiin melkein rauhan oloissa, vaikka maa oli sakemannien miehittämä. suomalaisia lapsia lähetettin sinne sotaa pakoon. toki sodan loppua kohti sabotaasit lisääntyivät.
Eikä Norjassakaan juuri kärsitty sodasta paria ensimmäistä kuukautta ja muutamia sakemannien rankaisutoimenpiteitä lukuunottamatta.
Kuvaavaa Suomen osasta pohjoismaissa on kaatuneiden lukumäärä. Suomi menetti kaatuneina kymmenen kertaa enemmän miehiä kuin muut pohjoismaat yhteensä.
Ja ruottalaiset vapaaehtoiset vastasi koko Lapin ilmapuolustuksesta. Ei voi moittia siitä. Ainoa mistä voi moittia ja pirusti oli se etteivät myyneet enempää aseita ja ammuksia, ennenkaikkea PST tykkejä olisi tarvittu ja paljon lisää vaan ei Ruotsi antanut kun vähän malliksi ja jokusia lainaksi!
Ja ruottalaiset vapaaehtoiset vastasi koko Lapin ilmapuolustuksesta. Ei voi moittia siitä. Ainoa mistä voi moittia ja pirusti oli se etteivät myyneet enempää aseita ja ammuksia, ennenkaikkea PST tykkejä olisi tarvittu ja paljon lisää vaan ei Ruotsi antanut kun vähän malliksi ja jokusia lainaksi!
On olemassa luotettavat todisteet siitä, että sekatyömies Hoelger Rasmussen taisteli Tanskan vapauden puolesta 14. elokuuta 1940 seuraavalla tavalla:
Hän näytti saksalaiselle sotilaalle selkänsä takana keskisormeaan. Keskellä kirkasta päivää!
Että repikää siitä, nynny-finnit!
Norjassa kyllä käytiin paljon taisteluita vastarintaliikkeen ja miehittäjien välillä...
Ja haluan laittaa tähän samaan viestiin mielipiteeni keskustelun aloittaneisiin väitteisiin...Ruotsi pääsi kyllä siltikin noista pommituksista huolimatta varsin helpolla..elintarvikepulaa toki oli, mutta ei niin pahaa kuin Suomessa