Pitää vähän avautua tänne meediaan... eli ongelmana on 9kk kestänyt parisuhde vs. miehen alkoholin käyttö. Tässä vähän taustaa ajatuksille: lapsuudessa ja nuoruudessa itsellä alkoholisti isä ja suku. Avioliitto 20v, ei alkoholiongelmaa, ero 1,5v sitten muista syistä.Nyt 9kk uutta parisuhdetta. Mies eronnut vuosi sitten. Alkoholi ilm. ollut yksi hänen eronsa syistä. Mies käy töissä ja hoitaa asiansa, mutta kun viikonloppu tulee, niin alkaa töppöset pyöriä jalassa. Karhua menee paljon, onneksi ei väkeviä. Syy viikonlopun ryyppäämiselle keksitään ja perustellaan vaikka tikkun ristiin laittamisesta. Itse käytän alkoholia kohtuudella eli kun on siihen syy, mutta noin 1x/kk enkä koskaan känniin saakka.
Välillä mies on yhden viikonlopun ottamatta ja siitä sitten hitokseen ylpee. Jo suhteen alussa on asiasta keskusteltu ja olen kertonut oman kantani alkoholin käyttöön eli kohtuus, kun on aihetta, ei aiheita keksimällä ryppämiselle. Muutaman kerran aiheesta on tullut oikein kunnon rähinät parisuhteen aikaan ja sen jälkeen hetkeksi rauhoittuu, nyt taas viikonloppuputkea jo 5 vkon loppua ja koko toukokuulle menoja suunnitellut että pääsee ottamaan.
Pidän miehestä ma-pe todella paljon, voisin sanoa olevani jopa rakastunut häneen...
Mutta annanko tunteideni vahvistua vai olenko vain hölmö, jos kuvittelen asioiden muuttuvan. Tiedän, että alkoholin kanssa on turha kilpailla, häviölle jää, jos se jollekin maistuu. Suhde on muuten hyvä ja viihdymme toistemme seurassa loistavasti, mutta tuo alkoholin piru on välissämme.
Ajatuksia kiitos, ei mitään jonnin joutavia paskakommentteja please!!!!
Välillä mies on yhden viikonlopun ottamatta ja siitä sitten hitokseen ylpee. Jo suhteen alussa on asiasta keskusteltu ja olen kertonut oman kantani alkoholin käyttöön eli kohtuus, kun on aihetta, ei aiheita keksimällä ryppämiselle. Muutaman kerran aiheesta on tullut oikein kunnon rähinät parisuhteen aikaan ja sen jälkeen hetkeksi rauhoittuu, nyt taas viikonloppuputkea jo 5 vkon loppua ja koko toukokuulle menoja suunnitellut että pääsee ottamaan.
Pidän miehestä ma-pe todella paljon, voisin sanoa olevani jopa rakastunut häneen...
Mutta annanko tunteideni vahvistua vai olenko vain hölmö, jos kuvittelen asioiden muuttuvan. Tiedän, että alkoholin kanssa on turha kilpailla, häviölle jää, jos se jollekin maistuu. Suhde on muuten hyvä ja viihdymme toistemme seurassa loistavasti, mutta tuo alkoholin piru on välissämme.
Ajatuksia kiitos, ei mitään jonnin joutavia paskakommentteja please!!!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Alkoholistia sinä et voi muuttaa, se on tosi asia. Sinun täytyy hyväksyä että näin menee tai lopettaa suhde. Ellet saa puhuttua miestäsi hakemaan apua juomiseen, mutta sekin pitäisi lähteä miehestäsi itsestään.
Tilanne on vaikea, koska on kyse riippuvuudesta. Yleensä juominen vain pahenee ajan myötä. Keskustele miehesi kanssa avoimesti että sinä olet huolissasi tilanteesta. Sinä jäät aina kakkoseksi alkoholille!