En kelpaa enää omalle miehelleni. :( Olen iloinen luonne, tarmokas,ystävällinen ,joskus suutuspäissäni kyllä sanon erittäin ikävästikin, mutta siitäkin olen harjoitellut pois. Lapset ja kodin olen hoitanut aina hyvin. Antanut rakkautta myös miehelleni. On kehuttu kauniiksi. En ymmärrä miksi en enää kelpaa. ? Ikää kohta 40v. Tunnen itse olevani nyt parhaassa iässä. Ja sitten tuleekin hylkäys
Minkälaisen vaimon miehet haluavat?
miksimiksimiksi
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
taitaa olla kahden kauppa ulkopuolisten on vaikea sanoa mitään asiasta setvikää asiat keskenään minulle kyllä kelpaisit
Vaikea tosiaan sanoa, varsinkin kun nuo ovat omia arvioita itsestäsi.
Ei pysty koeajamatta sanoon oikeen mitään..joten [email protected]
Jotkut miehet eivät osaa arvostaa sitä mitä heillä on, rakastava vaimo. Auta armias jos tuosta lähdt kälppimään niin alkaa kyllä itkuvirsi aivan varmasti. Miehesi pitää sinua itsestäänselvyytenä.
Ja sitten on niitä vaimoja,jotka itkevät kun eivät muka kelpaa, mutta samalla ehkäpä huomaamattaan torjuu miehen kaikki yritykset lähestyä. Sanalliset kehut ja tunteen ilmaisut hän ohitettaa olankohautuksella sanoen, että "Sanot vaan. Et sitä kuitenkaan tarkoita."
Meillä siis tuo tilanne. Sanallinen viesti ei tavoita ja fyysinen läheisyys torjutaan. Koskaan hän ei tee aloitetta, vaan hän toimii kuin parisuhteen vapaamatkustaja.
AP on toivottavasti eri rotua kuin kuvaamani...?
Todellakin olen. Meillä mies ei puhu eikä pussaa... Minä olen tehnyt kumpaakin. Koskaan ei mies ole kehunut kauniiksi tms. Senkin olen kuullut muilta miehiltä. Tästäkin koittanut sanoa,että,olisi mukavaa että olisi joskus edes voinut sanoa,mutta ei. Itsetuntoni on ollut välillä ihan maassa. Onneksi olen puhelias ja perus iloinen luonne,Se on auttanut jaksamaan. Nyt alan olemaan siinä pisteessä,että mietin,onko tuo mies edes taistelun arvoinen? Mitä minä saan? Tai olen saanut. Aina Se olen,ollut minä joka olen ehdotellut tekemiset ja menemiset. Lastenkin kanssa mies on ollut suht huono. Rakastanut kyllä,mutta ei aidosti läsnä. Myös lasten suusta on tullut tämä esille.
Tarvitsisin elämäniloisen miehen joka osaa arvostaa naistansa ja perhettään. Mahdanko koskaan sellaista enää löytää jos eroamme...
Tuo on vaikea kysymys. Tunteet on tai ei ole. Jos miehelläsi ei enää ole tunteita sinua kohtaan. Jos näin on niin et voi asialle mitään. Ainut on että sinun täytyy miettiä haluaisitko roikkua suhteessa jossa toisella osapuolella ei ole enää sellaisia tunteita sinua kohtaan. Tunteilleen kukaan ei voi mitään. Ne vain täytyy hyväksyä