Laitoin tossa aikasemmin ketjun mitä tehdä vaikeiden asioiden kanssa. Päädyin lopulta kertomaan vaimolle itseäni vaivanneet pettämiset. Vaimo tiesi siis jo että olen pettänyt mutta ei tiennyt olennaisimpia asioita joten kerroin ne. Lähti semmonen jatkuva tuska pois ja tuntuu hyvältä vaikka vaimosta en vielä tiedäkkään mitä miettii. Mutta selkeästi parempi kertoa kuitenkin totuus kun miettiä läpi elämän. Rukoilin ratkasua tähän ja oikeastaan tämä kävi aika helposti tekstarilla lopulta ja pelko myös häipyi itseltäni samalla. Kyse oli siis tässä pettämisistä jotka tapahtuivat ennen uskoontuloa kännisessä syntielämässä.
Kerroin loputkin pettämistiedot
Ettäsilleen
37<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kerroitko siis tekstarilla? Tuntuu vähän niin kuin pelkurimaiselta.
Samaa mieltä,mutta kukin ryhdillään tai sen puutteella. Sanoisinpa vain aloittajalle ja kaltaisilleen nilkeille,että todella parasta olisi,että vaimoke saa mennä paneskelemaan kenen kanssa haluaa-totean kuten raamatussa Job. Inhoan mieheni kosketusta ja jopa samassa huoneessa olemista,mutta olosuhteet pakottavat kitumaan tuon oksettavan paskaläjän seurassa :( toivottavasti pääsen pian vapauteen ja samaa soisin vaimollesi,ettei tuhlaa elämäänsä!
Uskovaiset ihmiset pystyy myös selvittämään joskus asiat ilman kostoa ja vihaa ja jopa jatkaa yhdessä. maailman malli on se että pettäminen kostetaan pettämällä.
Aloittaja oli todella pelkuri, kun kertoi asiasta tekstiviestillä.
Hän halusi saada itselleen paremman olon, eikä edes viitisnyt toimia niin, että vaimolla on mahdollisuus reagoida asiaan välittömästi ja kasvotusten.
Mitähän vaimo ajattelee seuraavalla kerralla, kun puhelin piippaa ja mieheltä tulee viesti? Varmaankin pelkää aina, että mitäs se nyt on tehnyt.
Kännisellä syntielämällä voi olla seuraamuksia. Siis muitakin kuin huono omatunto. Yksi seuraamus voi olla avioero.
Aloittaja: miksi iloitset siitä, että sait itsellesi paremman olon? Sinun tulisi nyt keskittyä täysin siihen, miten saat vaimosi tuntemaan itsensä tärkeäksi, rakastetuksi, kauniiksi ja ainutlaatuiseksi naiseksi. On yhdentekevää, miten helpottunut itse olet.
Tekstiviesti oli todella typerä veto. Vaimosi joutui lukemaan sen yksin, ties minkälaisessa tilanteessa ollen, ja täysin vailla mahdollisuutta osoittaa omat tunteensa sinulle.
Kuten nim. pahastipetetty kirjoitti, saattaa olla, että vaimosikin pohtii mielessään sitä, voiko olla lähelläsi enää. Ja jos jostain löytyy mies, joka osaa kohdella häntä hyvin, hän voi lähteä tämän matkaan. Etkä sinä voi siitä valittaa lainkaan.
Ei humalassa olo tarkoita sitä, että voit tehdä mitä sattuu ja sinulle pitäisi antaa anteeksi. Kannat syntielämäsi taakan tässä elämässä, vaikka miten katuisit.
Oletko miettinyt, miten reagoisit, jos vaimosi olisi tehnyt sinulle saman, vaikka itse olisit ollut täysin uskollinen? Mitä, jos hän ilmoittaisi tekstarilla, että lapsesi onkin toisen miehen siittämä? Antaisitko anteeksi saman tien, vai jäisikö jokin kaivelemaan mieltäsi?
Meillä on hieman eri tarina kun sulla kun ollaan kummatki tultu uskoon tuon ajan jälkeen. Ja siis olen kertonut että olen pettänyt useasti niin ihan kasvotusten jo aikasemmin. Helpompi oli muotoilla nämä vaikeat asiat tekstiin niin tulee sanottua oleellinen sitten kerralla kun näitä oli aika monta.
Tekstarilla ?
Oletko jo saanut vastauksen ... tekstarilla ?
Rohkeuden sait Jumalalta kertoa kaikkille totuuden . Myös palstalaisien trolleille joka olis halunnut että olisit mennyt pettäjän luoxe joka olis sua haavin nielaissut niin kuin percele konsanaan. Hyvä!! Pysy erossa kaikkista sellaisista missä voit lankea niinkauan kun ei Jeesuxen Veri ja sen Voima sua suojelee. Rukoile paljon vapautua kokonaan.
Ole siunattu !! Ja muista että Jumala rakastaa tämä linja joka olet ottanut !!!
Joo ei ole helppoa ja varmasti jos en uskoon olisi tullut niin olisin salannut kaiken ja varmaan jatkanut samaa touhua lopulta. Mielenmuutos on suuri entiseen ja oli taas yks ihme et sai rohkeutta tämmöseen totuuteen. Mutta sitä totuutta Jeesus meissä aiheuttaa vaikka se sattuukin. Ja näille jotka syyttää ja pilkkaa niin sanon vaan että pysykää tekin totuudessa jos jokin vielä kaivelee mitä et ole kertonut tai hoitanut.
Minä en ole koskaan pettänyt ketään, en edes silloin kuin join alkoholia. Olen ateisti ja nykyisin elän ilman alkoholia, tupakkaa ja muita myrkkyjä.
Tuli mieleen eräs ihan tärkeäkin asia: onkos aloittaja käynyt HIV-testissä? Entä vaimosi?
Se on vaan niin että totuus vapauttaa ja täytyy nostaa hattua sille että pyrit totuuteen vaikka voitkin siinä menettää vaimosi/perheesi. Totuus on kuitenkin se tärkein. Kaikkea ei tarvitse kertoa ja tahallaan satuttaa toista mutta olennaiset asiat on hyvä kertoa sillä muuten elät valheessa vaikka oletkin kertonut jo pettäneesi. Totuus sattuu monesti mutta mikään ei ole niin vapauttavaa kuin totuus ja siihen me uskovat pyrimme. Maailmassa ihmiset ei yleensä pettämisistä edes kerro kun eivät näe sitä että Jumala näkee pettämiset eivätkä osaa pelätä sitä että kun kuolee joutuu niistä tuomiolle mikäli ei ole sovittanut niitä Jeesuksen veren kautta. Se on aika olennaista että on puolisolleen rehellinen ja varsinkin jos asiat on tapahtunu menneisyydessä on hyvä hoitaa olennaiset selvittämättömät asiat pois koska ne painaa varmasti jos on uskossa.
Jumala rakastaa totuutta. Valheessa ei saa elää. Ja olennaiset asiat on hyvä kertoa puolisolle.
Vielä on ihmisiä jotka toimivat totuudessa. Se on näinä aikoina ihmeellistä. Valehtelu on kansantauti.
Totuus on hyvä kertoa silläkin uhalla että yhteinen elämä päättyy siihen, valheet paljastuvat ennemmin tai myöhemmin, näin meidän avioliitossa kävi, yhteisiä vuosia oli takana useita ja lapsiakin kolme. Mieheni tuli lopulta uskoon ja tunnusti pettäneensä minua useamman kerran, vaadin ehdotonta totuutta ja tietoa tapahtuneista. Olin muserrettu, nöyryytetty ja syvästi loukattu. Uskooni tukeutuen selvisin, käytän sanaa selvisin koska se todella tuntui siltä, että selvisin nipinnapin hengissä. Elimme elämäämme eteenpäin, mies oli hyvä minulle, muutimme, ensimmäinen lapsemme aloitti koulun, elämä oli raiteillaan. Kunnes paljastui lisää asioita sattuman kautta menneisyydestä, olin luottanut siihen että mieheni oli kertonut minulle kaiken mutta omien sanojensa mukaan halusi säästää minua eikä voinut kertoa kaikkea. Miten nöyryyttävään ja noloon tilanteeseen jouduinkaan, se luottamus ja usko minkä olin uudelleen rakentanut mieheeni kovalla työllä ja Herran avulla mureni hetkessä. Jos en voinut luottaa uskovaan mieheeni niin mihin perustaisin uudistetun avioliittomme? Teko oli menneestä mutta tunnustus johon luotin uudestisyntyneeltä mieheni, enkö sittenkään voinut häneen luottaa?
Mieheni uskoi myös että se minua säästää tuskalta vaan aiheuttikin suurempaa.
Miehenä et ehkä ymmärrä naisen / petetyn ajatuksia ja tunteita, jos olet jotain jättänyt kertomatta? Voin ehkä omien tunteideni myötä auttaa sinua jos jotain vielä pohdit mielessäsi.
Kohtele vaimoasi ymmärtävästi ja rakkaudella, rukoillen vaimosi puolesta. Ole avoin ja kärsivällinen, jos haluat perheesi pelastuvan hävitykseltä tee kaikki mihin vain kykenet, anna kaikkesi, luovu siitä mitä se vaatii, täytä suhteenne rakkaudella, antakaa suhteenne parantua kristuksessa. Älä pelkää, älä anna ylpeyden sokaista. Ole turva vaimollesi ja kanna häntä varmoin rakastavin ottein yli vaikeimman ja senkin jälkeen.
Vaimosi kokee varmasti samat tunteet mitä kaikki petetyt, nöyryytyksen, loukkauksen, kelpaamattomuuden, hylkäämisen... Ynnä muun repertuaarin, sinun tehtäväsi on parhaasi mukaan saada vaimosi tuntemaan itsensä rakastetuksi ja nyt sinun on kestettävä omat tunteesi ja häpeäsi ja tuettava vaimoasi, oltava se vankka kallio perheenne tukipilari.
Nämä ovat minun neuvoni sinulle, ymmärrettyäni oikein että sinä haluat edelleen vaimosi pitää rinnallasi.
En tuomitse sinua, se ei ole minun asiani. enkä käske mitä sinun pitää tehdä, kerroin vain oman tarinani ja omat lihalliset ajatukseni ja mitä omiin tunteisiini pohjaten naisena/petettynä voin sinua neuvoa toimimaan. Enkä tiedä kuinka pahoista asioista on kyse, pettäminen loukkaa aina , jotkin asiat voivat tuntua liian pahalta ihmisen kestettäväksi.
Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras jaak.5:16
Aiemmin ihmettelin aloittajan poltetta kertoa asioista laajemmin, mutta nyt kai ymmärrän sen, mistä on ollut kyse.
Aloittaja ei ollutkaan kunnolla ja rehdosti tunnustanut asioita, vaan oli piilotellut ja kaunistellut ja kertonut vain osan totuudesta, ja siksi se ahdisti yhä.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että sen kärsivän vuoksi ei kannata kaikkia likaisia yksitysikohtia kertoa, vaan vain pääpiirteet, sillä muutoin satuttaa toista ihan turhaan ja liikaa.
Siis kuten "Rouva-72" kirjoitti, ei saa tulla sellaista ilmi, että kaikkea ei ole tunnustettu, mutta kaikkia likaisia yksityiskohtia ei tarvitse kertoa, sellainen on toisen kiusaamista ja rääkkäämistä lähinnä !
Siis vaikka tunnustaakin kaiken, pitää osata se tehdä taidollisesti, että ei turhaan omilla toimillaan yhä lisää satuta toista, joka jo kärsii enemmän kuin tarpeeksi !
Toisaalta mitä hyötyä sellaisesta tunnustamisesta on alun alkaen, että osa jätetään pois, ja asioita kaunistellaan ja peitellään ?
Siis ei Herrakaan arvosta eikä hyväksy sellaista syntien tunnustamista, jossa on tuollainen tyyli ja asenne, eikä puhdistumista ja vapautumista tapahdu, jos ei kunnolla ja rehdisti tunnusteta asioita !
Ehkäpä aloittajan syy tuohon toimintaansa oli pelko, eli hylkäämisen pelon vuoksi, hän ei uskaltanut kunnolla tunnustaa, ja siten se jäi kaihertamaan sydämeen, kun hän itse tiesi asian todellisen laidan.
Eli ensin tunnustettiin vain osa, ja katsottiin miten käy, ja sitten vasta lopulta uskallettiin tunnustaa loputkin, kun täyttä katastroofia ei tullutkaan.
Olennaiset asiat jotka voi vaikuttaa siihen pystyykö vaimosi antaa anteeksi. Olet varmasti tehnyt aviorikoksen katsomalla jotain himoitsevasti jo vuosia sitten. Sellaisia on turha kaivella jos vaimosi antaa anteeksi pahempia asioita kuten seksin harrastamisen. Eli kerro että olet pettänyt ja sen verran tietoja kuin on järkevää eli jos olet ollut yhdynnässä niin kerro se mutta ei sun mun mielestä tarvii alkaa asentoja ja esileikkejä selostamaan. Se tuskin vaikuttaa vaimosi anteeksiantoon oletko pussannut jos olet jo tunnustanut tehneesi "pahempaa". Mutta jos kerrot vain pettäneesi etkä kerro millään lailla miten ja kenen kanssa niin se on valehtelua jos vaimosi edellyttää että tietää asioista enemmän. Toki jos vaimosi ei oikeasti halua tietää kuin että olet pettänyt ja tyytyy siihen ja antaa anteeksi niin turha niitä asioita on kaivella jotka Jumala on sulle antanu anteeksi. Mielestäni se on valheessa elämistä jos olet tehnyt jotain mikä voisi vaikuttaa vaimosi anteeksiantoon ja siihen siis haluaako olla sun kanssa etkä niitä kerro vaan salaat. Eli pahimmat asit pöytään ja nekin voi esittää niin ettei mälläile yksityiskohdilla vaan kertoo olennaisen mikä voi vaikuttaa siihen haluuko naisesi olla sun kanssa.
Mä kerroin kaiken niin hyvin kun pystyin. Jokaisen asian ja varsinkin ne pahimmat riittävän tarkasti jotka vaikuttaa siihen voiko vaimo antaa anteeksi. Syyllisyyden tunto ja pelko hävisi. Toki on huono olo häpeän ja tän selvittelyn vuoksi.
Noin juuri. Tulee riemastuttavan puhdas vapautunut ja lihaton mieli kun kertoo vaimolle kaikki petokset kenen kanssa ja miten ja missä asennossa ja miten etenimme. On helpotus ulostaa vaimolle kaikki se lika. Koin kertomuksen jälkeen suurta riemua ja puhtautta Herrassa. Olo puhdas.
Vaimo oli meillä kuitenkin lihallinen ei antanut anteeksi. Oli vihainen vaikka Herra neuvoo antaan kaikki anteeksi
niinpäniin...Että tosiaan voisi hiukan miettiä "totuustekeevapaaksi"-lauselmien taakse pakenematta,mitä tekee lähimmäiselleen..? Sillä rakkaus ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa. Itse olin raskaana ja miehellä jatkui suhde/panoreissut eri naisten kanssa todistetusti vielä kuukausi ennen lapsen syntymää!!! Nyt elellään päiväkerrallaan ja olen jopa rukoillut Jumalalta miehen uskoontuloa,mutta tuntuu kyllä siltä,että se ei mihinkään vaikuta,sillä kyseinen ihminen ei koskaan tule tunnustamaan kaikkea ja kerran valehtelee,aina valehtelee. Sielu hajalla ja teeskennellyllä hymyllä eteenpäin,että näin. Toivottavasti aloittajan vaimon usko kantaa häntä ja tekee ratkaisut realiteettien,ei aivopesun ohjaamana. Valitettavasti silmät saattavat aueta vasta kun on liian myöhäistä.
Uskosta osattomat yleensä eroavat jos asiat kerrotaan että on tullu töppäiltyä. Tai varmaan yleisin on se että totuutta ei ikinä kerrota millään tavalla koska "kukaan ei siitä tiedä". Näin ajattelee siis ihminen joka ei ole uskossa hyvin usein ei tietenkään aina. Kyllä uskomatonkin kokee syyllisyyttä toki monesti. Uskovainen taas ymmärtää että oli se aikasempi elämä missä tehtiin pahaa. Kun turvaa Jeesukseen myös monet parisuhteet pelastuu, ei toki aina mutta toivo on suurempi kun turvaa Herraan. Kyllä mua hävettää niin kauheesti kaikki mitä oon tehny sillon. Kerroin myös yhelle tutulle totuuden joka tähän liittyi oleellisesti...tylee parempi mieli vaikka ekaks sattuukin. Iloa kaikille Herrassa! Kohta venäjä-kanada ja silloin palsta saa sammua hetkeksi:)
Kun kertoo pettämiset niin on helpompi olla oli uskossa tai ei. Jos vaimosi ei tiedä että oot pettäny niin on vaikea rakentaa suhdetta valheen päälle. Kyllä me kaikki elämässämme mokaamme erilaisissa asioissa ja aina ei kaikki ole niin lopullista kun kuvittelisi aluksi kaaoksen keskellä. Jumala ei kuitenkaan haluisi et kukaan eroo.
Tuntuu niin kauhean pahalta lukea pettämisestä, kuinka kukaan voi rakastamaansa ihmistä kohdella niin julmalla tavalla? Varmasti ihmisillä on erilaisia syitä, useimmiten tekosyitä, syytetään puolisoa vaikka vika on pettäjässä itsessään, harvemmin kukaan pettäjä joka puolisoaan syyttää omasta pettämisestään on edes yrittänyt tehdä suhteen eteen jotain tai miettiä millä tavalla suhdetta voisi auttaa jos siinä jotain on vialla.
Mikä syy aloittajalla oli pettämiseen? Se ihan perimmäinen syy? Pettäminen on nykypäivänä valitettavan yleista, työkavereilla tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, 40 vuotta lähestyvät vaimot ei tunnu tyydyttävän miehen tarpeita vaan haetaan parikymppistä neitoa omia haluja tyydyttämään, joskus on puhuttu viidenkympin villityksestä mutta nykypäivänä se taitaa alkaa jo 3kympin villityksestä viimeistään 4kympin jolloin vaihdetaan nuorempaan , eikö kestä omaa vanhenemistaan vai onko tosiaan se nuorempi nainen vaan niin paljon parempi?
Valaiskaa minua?
Aloittaja, tuntuiko että pettämisen huumassa hait parempaa vai kenties nuorempaa ? (En tiedä ikääsi joten vaikea päätellä enempää)
Eikö vaimosi pystynyt tyydyttämään sinua?
Olen pohtinut näitä jo useamman vuoden ja mielelläni kuulisin teiltä jotka olette pettäneet rehellisiä asiallisia vastauksia näihin kysymyksiin?
Ja uskoontulon kannalta olen miettinyt kuinka rakkautenne ja seksuaalinen suhtautuminen omaan puolisoon on muuttunut?
yleisin tekosyy pettämiselle on alkoholi, jos se olisi todellinen syy niin valtaosa suomalaisista pettäisi viikottain. Päihtyneenäkin kykenee olemaan uskollinen. Todelliset syyt ovat aina jotain muuta.
Jopa on aloittaja vetänyt vaimonsa elämän vessanpytystä alas. Anteeksi vain, mutta en voi edes kiitellä sinua siitä, että viimeinkin (hyvin myöhään) uskalsit kertoa totuuden vaimollesi. Etkö muka katunut pettämistä heti ensimmäisen kerran jälkeen?
Sinun känniseikkailusi ovat nyt tekojesi suhteen täysin viattoman naisen risti, jota hän kantaa vielä pitkään. Asiaa ei kannata nyt kaunistella.
Jos olet Jumalan silmien alla täysin rehellinen, avaat vaimosi kanssa keskustelun näistä asioista:
-minkälaisia tunteita pettämisesi hänessä aiheuttaa (ne on hyvä sanoittaa)
-miksi hän voi luottaa siihen, ettei pettämistä enää tapahdu
-miksi hän on sinulle tärkeä ja rakas ihminen
-miksi kerroit tärkeän asian tekstiviestillä
-mitä olet valmis tekemään suhteenne eteen.
Ainakin nuo kannattaisi käydä läpi näin alkuunsa.
Ihminen kun elää ilman Jumalaa niin toi pettäminen on enemmän sääntö kun poikkeus. Uskoontultuaan ihminen huomaa vasta miten väärin on elänyt muuten sitä ei edes voi nähdä samalla tavalla. Ihmiset Jeesuksen avulla voi selvitä pettämisestäkin. Ei ole mitään niin vaikeeta jota Jumala ei osais hoitaa kun sieltä apua pyydät. Tärkeintä on että tulee totuuden eteen ja tunnustaa. Kääntää kelkan ja tekee parannuksen, kaikesta voi selvitä. Sitä taas en ymmärrä jos uskova pettää? En siis ymmärrä muutenkaan mutta kun tietää miten yleistä se nykyään on niin mitä sitä ihmettelemään.
Pettäminen ei kyllä ole uskosta/uskonnottomuudesta kiinni.
Jotkut vain pettämisen jälkeen etsivät itsellen hyvää oloa uskon piiristä. Sitten he saavat olla suorastaan sankareita, kun eivät enää petä.
Todellinen sankari on se, joka ei ole koskaan pettänytkään! Uskon käyttäminen pelastusrenkaana on mielestäni naurettavaa. Että uskoon tulleelle pitäisi antaa anteeksi kaikki menneet virheet noin vain. Kyllä se vain on niin, että meitä on monia miehiä, jotka olemme olleet uskossa koko elämämme ajan ja monia, jotka eivät ole uskossa lainkaan, ja silti olemme aina uskollisia vaimoillemme.
Aloittajan täytyy kestää se, että vaimo ei häneen voi luottaa ja rakastaa häntä niin kuin vaimo yleensä rakastaa.
Vaikken uskossa ole ollut ja pitkässä parisuhteessa jossa vaikeuksia ja ongelmia on ollut niin ei ikinä ole mielessä käynytkään pettää , eikä kyllä ystäväpiirissäni ole ollut pettämistä, vaikeuksia on itsekullakin mutta yli niistäkin pääsee kun ei vaan katsele omaan napaan vaan miettii myös sitä toista osapuolta. Varmasti nykyään paljon petetäänkin mutta pettäjät ovat erittäin itsekkäitä eikä pettämistä selitetä sillä että moni pettää, jokainen tekee valintansa itse, pettää ei tarvitse oli sitten uskossa tai ei, humalassa tai selvinpäin, nainen tai mies, tuollaista tekoa ei puolustella mitenkään, pettäjä aiheuttaa petetylle loppuelämän haavat jotka valitettavasti eivät ikinä parane täysin.
On sydäntäraastavaa kuulla kuinka tämänkin täysin syyttömän vaimon sydän särjettiin, vain pettäjän itsekkyyden vuoksi, saanko kysyä mitä tunsit saavasi pettäessä? Sen hetken mielelläsi, ei nykyisen, haitko parempaa seksiä vai hyväksyntää Itsellesi vai mikä sinua houkutteli?
Sitt on niinkin että ei ole hyvä kertoa sen takia haavoittavia asioia menneisyydestä että ITSELLE tulee parmpi olo.
Tuo ei välttämättä pidä paikkansa, minusta on parempi eläessään puhdistaa elämänsä ja pyytää ja saada anteeksi. Se pitää osata vain tehdä jotenkin niin, että myös siihen johtaneet asiatkin kohdataan yhdessä. Ja niin, ettei kenelläkään ole jälkeenpäin paha mieli.
Ei kun se oli itsekäs teko, aivan kuin pettäminenkin. Ei ap ole uskossa mihinkään muuttunut vaan edelleen etsii vain nautintoa itselleen välittämättä vaimosta.
Kiertää veistä haavassa koska siitä tulee itselle parempi mieli.
Hänelle itselleen ja vaimon olo pahenee.
Eli rakastat valhetta? Kyllä rikkomukset täytyy tunnustaa. Jumala ei todella kehoita ketään elämään valheessa. Jos niitä asioita ei tuo nyt julki niin ne tulee kyllä julki taivaanporteilla.
Aloittaja oli jo tunnustanut pettämiset vaimolleen. Nyt piti vain kertoa vielä yksityiskohtia, jotta voisi itse saada paremman olon. Onpa nyt vaimon kiva istuskella kotona ja ajatella kaikkia näitä yksityiskohtia, jotka mies halusi hänen niskoilleen sälyttää.
Jos minä olisin aloittajan vaimo, tämä olisi viimeinen pisara, ja mies jäisi kuin nalli kalliolle. Itsekkyyden huippu!
Niin että päätit kaataa likaämpärisi vaimon syliin, nyt omatuntoni on varmaan puhdas ja vaadit lähimmäisillesi anteeksiantoa ja ymmärrystä, näinhän suomalainen tosimies toimii oli sitten duunari tai kansanedustaja. Minulta sais kenkää tai ikuiset vihat niskaansa.
Kuulostaa siltä että mielestäsi olisi oikein valehdella? Uskovaisen ihmisen elämässä valhe ei saa tilaa.
Tässä olikin jo todettu, että aloittajan vaimo tiesti jo pettämisistä. Nyt aloittaja vain halusi ruikuttaa lisää omaa kohtaloaan ja kertoa pettämisistä lisää saadakseen puhtaamman omatunnon.
Toivon, että aloittajan vaimo pääsee vähintään viikon lomamatkalle, jonka aikana hän saa nauttia sinkkuna elämisestä ja miesten huomiosta. Hänen täytyy saada itsetunto kohdilleen ja se ei aloittajan kaltaisen vässykän kanssa onnistu.
Kyllä pyhä henki kertoo mikä on oikein ja jos asiat painaa todella niin ne kannattaa tunnustaa eikä elää valheessa. Raamattuhan sanoo että valheessa elävät eivät peri Jumalan valhakuntaa. Jos siis vaimosi/miehesi vaatii että kerrot asiat niin kerro sen verran tarkasti että et piilottele niitä asioita jotka voivat vaikuttaa suhteen jatkumiseen. Kyllä se on valehtelua todellakin jos oot pettäny ja vaimollesi:miehellesi väität että et ole. Jos omatunto on likainen niin on vaikea kulkea uskossa eteenpäin kun koko ajan miettii niitä. Jumala rakastaa totuutta ja saatana taas valhetta. Taitaa täällä nyt joillakin omatunto kolkuttaa kun on pettänyt eikä ole kertonut asioista. Kannattaa kertoa niin vapaudut. Se on väärin jos vaimosi/miehesi ei edes saa tietää mitä pitäisi anteeksi antaa.
Uskotko ihmisten juttuihin vai Jumalan sanaan? Tässä on se ero. Raamattu on aika yksiselitteinen: Jumala ei kehoita ketään elämään valheessa. Joten vaikeatkin asiat kannattaa tunnustaa vaikka kokemuksesta voin sanoa että se on oikeasti vaikeaa. Rukoile Jumalalta viisautta ja rohkeutta. Jos pyhähenki sinussa asuu niin se kertoo kyllä lopulta mikä on oikea ratkaisu. En tiedä semmoista Pyhää henkeä joka kehottaisi valehteluun.
Eipä omatunto onneksi kolkuta mistään, ei ole ollut mitenkään vaikeaa kulkea kaitaa tietä, ihmettelen miksi ihmiset haluavat rypeä saastassa ja seksuaaliset asiat ovat vain yksi näistä, mihin ihminen voi langeta, mutta siinä mennään vain niin lähelle ihmisyyden perusasioita, että aiheuttaa väärin käytettynä pahaa monelle yhtäaikaa.