En tiedä jaksaako tätä kukaan lukee, mut mä ainaki jaksan kirjottaa. Ei mulla mitään muutakaan tekemistä oo ku vatvoo tätä asiaa.
Mä tapasin vuos sitte yhen miehen baarissa ja rakastuin siihen melkee heti. Tähän mun on vielä pakko sanoa, että mun eteen voidaan tuoda miljoona miestä, joista voisin sanoa että voisin rakastua niistä neljään. Eli tarkotan tällä sitä, että mä en rakastu tosta noin vaan.. mut siinä ihmisessä oli heti jotain. Me ei koskaan seurusteltu, monta kertaa oltiin siinä tilanteessa, mut aina meni jotain pilalle..
Sit me tutustuttiin paremmin ja aloin viettää tosi paljon aikaa sen kanssa. Se kuitenki alussa valehteli tosi paljon, mut loppu pelissä se kerto kaiken ja mä tiedän kaiken tästä ihmisestä. Ja se on rehellinen. Tätä kuviota vaikeutti ihan alusta asti se että meillä on 10 vuoden ikäero. Mä 19 vuotias ja tää mies 29, mut se ei haitannu kumpaakaan. No mutta sillä sattu olemaan myös 7 vuotias lapsi.
Eikä se mua haitannu.. no kaikki oli ihan ok, se asu myös toisel paikkakunnal mut sillain aika lyhyt matka mulla sinne on.
Olin sen luona tosi paljo.. mutta sitte tapahtu jotain, se kysy multa kysymyksiä ja halus tietää ihan kaiken, enkä mä heti halunnu kaikkea kertoo. Se ei uskonu eikä luottanu muhun yhtään ja syytteli mua asioista joita en oo tehny.
Koko ajan oli riitaa sen kanssa ja tuli väärinkäsityksiä.
Se teki mulle kaikkii tyhmiä testejä, että se laitto kaverinsa flirttailee mun kanssa ja halus nähä miten mä reagoin ja kaikkii testejä teki mulle.
Se ei koskaan kyllä onnistunu niissä testeissään..
Joka tapauksessa se ei sitte hallunnukkaa olla mun kaa.. koska sen mielestä mä valehtelen, enkä kerro asioita suoraan. (koska oon ujo) .
Sit mä aloin tehä kaikkee.. mä aina kirjotin sille vaikkei se vastannu ja kerroin kuinka paljo sitä rakastan ja tein ihan kaikkeni, et se antais mulle mahollisuuden.
Koska alussa se anto ymmärtää niin, mut kaikenlaista sotkuu siinä koko ajan oli.
Nyt on tilanne kuitenki se, että se sano että sillä on toinen nainen ja se ei haluu olla mun kaa missään tekemisisssä.
En pääse yli tästä. En tiiä yhtää mitä teen. Voin oikeestaan niin huonosti, että en mä tee muuta ku itken ja mietin mitä oisin voinu tehä toisin. Kädet tärisee koko ajan ja koko pää on iha sekasin..
Jos joku joskus on tämmösestä yli päässy, ni voiku kertois mullekki että miten??
Mä tekisin mitä vaan, et saisin sen takas niinku koko tän vuoden oon yrittäny tehä asioita sen eteen, että se olis mun kanssa.
Mut mitään ei enää oo tehtävissä, mun on vaa pakko jättää se rauhaan.
Se vaa hylkää mut kylmästi, vaikka vuoden verran ollaan no "tapailtu" ..
Mä varmaan sekoon, en pääse tästä yli. En pysty edes ajattelemaan järjellä. Mä uhkasin sille puhelussa et mä tapan itteni jossei se haluu olla mun kaa enää tekemisissä.. ja se sano vaan että " no sit sä teet niin, se ei oo mun ongelma, elä omaa elämääs niin mäki teen"
Eli sille on seki ihan sama. Mul on jopa pakkomielle tähä tyyppiin, mä en kestä että menetin sen...
Tuskin tätä pitkää tekstii kukaa jaksaa edes lukee.. no mutta tulipa kirjotettuu.
Mä tapasin vuos sitte yhen miehen baarissa ja rakastuin siihen melkee heti. Tähän mun on vielä pakko sanoa, että mun eteen voidaan tuoda miljoona miestä, joista voisin sanoa että voisin rakastua niistä neljään. Eli tarkotan tällä sitä, että mä en rakastu tosta noin vaan.. mut siinä ihmisessä oli heti jotain. Me ei koskaan seurusteltu, monta kertaa oltiin siinä tilanteessa, mut aina meni jotain pilalle..
Sit me tutustuttiin paremmin ja aloin viettää tosi paljon aikaa sen kanssa. Se kuitenki alussa valehteli tosi paljon, mut loppu pelissä se kerto kaiken ja mä tiedän kaiken tästä ihmisestä. Ja se on rehellinen. Tätä kuviota vaikeutti ihan alusta asti se että meillä on 10 vuoden ikäero. Mä 19 vuotias ja tää mies 29, mut se ei haitannu kumpaakaan. No mutta sillä sattu olemaan myös 7 vuotias lapsi.
Eikä se mua haitannu.. no kaikki oli ihan ok, se asu myös toisel paikkakunnal mut sillain aika lyhyt matka mulla sinne on.
Olin sen luona tosi paljo.. mutta sitte tapahtu jotain, se kysy multa kysymyksiä ja halus tietää ihan kaiken, enkä mä heti halunnu kaikkea kertoo. Se ei uskonu eikä luottanu muhun yhtään ja syytteli mua asioista joita en oo tehny.
Koko ajan oli riitaa sen kanssa ja tuli väärinkäsityksiä.
Se teki mulle kaikkii tyhmiä testejä, että se laitto kaverinsa flirttailee mun kanssa ja halus nähä miten mä reagoin ja kaikkii testejä teki mulle.
Se ei koskaan kyllä onnistunu niissä testeissään..
Joka tapauksessa se ei sitte hallunnukkaa olla mun kaa.. koska sen mielestä mä valehtelen, enkä kerro asioita suoraan. (koska oon ujo) .
Sit mä aloin tehä kaikkee.. mä aina kirjotin sille vaikkei se vastannu ja kerroin kuinka paljo sitä rakastan ja tein ihan kaikkeni, et se antais mulle mahollisuuden.
Koska alussa se anto ymmärtää niin, mut kaikenlaista sotkuu siinä koko ajan oli.
Nyt on tilanne kuitenki se, että se sano että sillä on toinen nainen ja se ei haluu olla mun kaa missään tekemisisssä.
En pääse yli tästä. En tiiä yhtää mitä teen. Voin oikeestaan niin huonosti, että en mä tee muuta ku itken ja mietin mitä oisin voinu tehä toisin. Kädet tärisee koko ajan ja koko pää on iha sekasin..
Jos joku joskus on tämmösestä yli päässy, ni voiku kertois mullekki että miten??
Mä tekisin mitä vaan, et saisin sen takas niinku koko tän vuoden oon yrittäny tehä asioita sen eteen, että se olis mun kanssa.
Mut mitään ei enää oo tehtävissä, mun on vaa pakko jättää se rauhaan.
Se vaa hylkää mut kylmästi, vaikka vuoden verran ollaan no "tapailtu" ..
Mä varmaan sekoon, en pääse tästä yli. En pysty edes ajattelemaan järjellä. Mä uhkasin sille puhelussa et mä tapan itteni jossei se haluu olla mun kaa enää tekemisissä.. ja se sano vaan että " no sit sä teet niin, se ei oo mun ongelma, elä omaa elämääs niin mäki teen"
Eli sille on seki ihan sama. Mul on jopa pakkomielle tähä tyyppiin, mä en kestä että menetin sen...
Tuskin tätä pitkää tekstii kukaa jaksaa edes lukee.. no mutta tulipa kirjotettuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei olet tyttö, joka oikeasti on rakastunut. Upea asia. Upea nainen olet. Palataan asiaan. Nyt nukkumaan. Hyvää yötä, call me.