Palstalla puhutaan aina, että jos on ätmi niin ns. taso ei voi koskaan muuttua. En ole tästä samaa mieltä. Nuorempana (sanotaan vaikka 12-23 -vuotiaana) olin ätmi. Minulla oli niin huono itseluottamus, että tavalliset asiatkin jännittävät älyttömästi (esim. bussin käyttö). Hyvä kun uskalsin naisia päin vilkaista. Pidin itseäni myös kovin tylsänä ja en uskonut, että pystyisin tarjoamaan mitään naisille. Kärsin myös masennuksesta ja yksinäisyydestä.
Tuossa 23-vuotiaana aloin kuitenkin panostamaan omaan hyvinvointiini ja omiin kiinnostuksen kohteisiin. Naisia en ajatellut ollenkaan tässä vaiheessa, koska kuvittelin etten sellaista kuitenkaan saa. Aloin salilla treenaamisen, söin hyvin ja pikkuhiljaa itseluottamukseni alkoi kasvamaan, vaikkei se ollut vieläkään hyvä. 24-vuotiaana sain mukavan tyttöystävän jonka kanssa olin monta vuotta eli luultavasti en ollutkaan niin tylsä tyyppi kuin kuvittelin. Aloin myös tekemään lisää asioita yksin(kin) ja tämä laajensi kaveripiiriäni. Suhde loppui muutama vuosi sitten ja olen tapaillut joitakin naisia suhteen päätyttyä. Huomasin, että vuosien itsensä parantamiskeinot ovat auttaneet ja monet naiset ovat nyt kiinnostuneita minusta. Kun aloin kehittämään itseäni niin positiivisen asenteen kehittäminen on ollut yksi tärkeimmistä asioista ja se näkyy myös ulospäin.
Tuossa 23-vuotiaana aloin kuitenkin panostamaan omaan hyvinvointiini ja omiin kiinnostuksen kohteisiin. Naisia en ajatellut ollenkaan tässä vaiheessa, koska kuvittelin etten sellaista kuitenkaan saa. Aloin salilla treenaamisen, söin hyvin ja pikkuhiljaa itseluottamukseni alkoi kasvamaan, vaikkei se ollut vieläkään hyvä. 24-vuotiaana sain mukavan tyttöystävän jonka kanssa olin monta vuotta eli luultavasti en ollutkaan niin tylsä tyyppi kuin kuvittelin. Aloin myös tekemään lisää asioita yksin(kin) ja tämä laajensi kaveripiiriäni. Suhde loppui muutama vuosi sitten ja olen tapaillut joitakin naisia suhteen päätyttyä. Huomasin, että vuosien itsensä parantamiskeinot ovat auttaneet ja monet naiset ovat nyt kiinnostuneita minusta. Kun aloin kehittämään itseäni niin positiivisen asenteen kehittäminen on ollut yksi tärkeimmistä asioista ja se näkyy myös ulospäin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Salilla käyminen ei juuri nosta tasoa, vaikutus on ehkä jotain 1-5%.
Enemmän auttaa kun hankkii itselleen rahakkaan ammatin kaikki muu on sitten jo geeneissä päätettyä..
Nostaa se nyt enemmänkin, jos lähtötaso on jotain muuta kuin normaali. Mutta tokihan status nostaa ihan eri mittakaavassa.
Mutta siinä aloittaja on aivan oikeassa, että ns. oma taso voi nousta vaikka siltä ei aina tuntuisi. Itekki olin aika sisäänpäin kääntynyt nuorempana, mutta vanhemmiten kun on alkanut hahmottamaan itteä suhteessa muihin selkeämmin, niin olen tajunnut että voin heittää ilmoille asioita ilman armotonta kyräilyäkin, ja enkä silti vaikuta miltään dilleltä. Kokemuksen tuomaa itsevarmuutta kai.
Muutenkin elämä on opettanut, että omaa päätä voi manipuloida/psyykata. Toki luonnetta ei voi täysin muuttaa tms. mutta asioihin voi tosiaan vaikuttaa.
Kyllä sekin nostaa aina - tapauksesta riippuu, kuinka paljon.
Mitä asioita aloit tehdä yksin?
Tämä on noloa myöntää, mutta ajattelin samalla tavalla kuin DarkFear nuorempana. Että ihmiset ajattelevat negatiivista miehistä jotka tekevät asioita yksin, mutta eihän tämä tietenkään pidä paikkansa. Kokeilin erilaisia harrastuksia, menin erilaisiin tapahtumiin, kävin valokuvaamassa luontoa jne. Oli ihan kiva tehdä asioita yksin ja päästä pois neljän seinän sisältä. Tuolla tavalla myös tapasin uusia ihmisiä, vaikken edes ole kauhean sosiaalinen. Jos oli sellainen aito, positiivinen asenne koko ajan (tämä vaati todella kovaa treenausta) niin ihmiset jopa lähestyivät minua ja sain uusia ystävyyksiä.
Tasoa pystyy nostamaan, sen olen huomannut itsekin.
Koko tason käsite on hieman hassu, koska olen huomannut että välillä osaan käyttäytyä enemmän kiinnostavasti kuin toisinaan. Vaikka yökerhossa voi toimia tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa, jolloin naisille tulee kuva alhaisesta "tasosta". Toisessa tilanteessa kun toimii toisin, niin naisten silmissä tasoni onkin korkeampi. Kyseessä voi olla vaikka sama baari-ilta. Voisin heittää että taso on illuusio yksittäisen naisen ajatuksissa.
Kiva kuulla, että joku on onnistunut tuossa :)
Mielenkiintoista.
Olen miettinyt tätä samaa, että onko tasoa mahdollista nostaa, vai onko kyse kohtalosta.
Esim. ATM nousee tasolle KTM kohtalaisen helposti, jos pääsee seurustelemaan.
Mutta taas YTM?! Se tuntuu jo aika utopialta.
Itse olen ottanut tavoitteeksi nostaa tasoa tasolle YKTM.
Tämä parantamalla naisten laatua/määrää, sekä mahdollista muuta omalähtöistä tasoa.
ATM ei muutu KTM:ksi päästessään seurustelemaan. ATM voi seurustella, mutta naisten laatu on huono ja naisten saanti on vaikeaa. HC-ätmi on sellainen joka ei saa koskaan ja ei pääse suhteesen.
Melkoinen asiantuntija olet. Pakko nostaa hattua. Entäpä jos elämän varrella on ollut vain yksi yli vuoden mittainen parisuhde naisen kanssa josta moni muukin mies on ollut kiinnostunut? Entä mikä on taso jos on ollut elämän aikana noin 10 yhden yön seksisuhdetta mutta ei ainuttakaan vakavaa seurustelusuhdetta? Ja molemmat esimerkkitapaukset ovat, sanotaanko 20-30 -vuotiaita.
Ja entä jos on julkisuuden henkilö jolla on paljon rahaa ja statusta mutta ei ainuttakaan seksikokemusta ja ikää on yli 40?
YTM:ksi nouseminen KTM:stä lienee mahdollista. Luonnollisesti tämä on vähintäänkin vaikeaa, mutta varmaankin mahdollista.
Asioita jotka erottavat K- ja YTM:n toisistaan on niin paljon, ja ne ovat suureksi osaksi niin huomaamattomia, että kahdesta samantyylisestä miehestä on täysin mahdotonta sanoa kumpi on korkeatasoisempi. Tästä syystä jotkut tykkäävät käyttää jotain parisuhde- ja seksikertalukumääriä tason arvioinnissa. Itse olen sitä mieltä, että harvoin seksiä harrastava mies voi olla helposti YTM, ja vaikka saisikin usein ihan OK naisia, niin taso voi siltikin olla KTM.
Määräävä tekijä on mielestäni että YTM ei ole henkisesti lukossa. Näistä luokituksista on vähän typerä tosiaan puhua, kun enemmänkin pitäisi arvioida kokonaisuutta joidenkin yksittäisten ominaisuuksien sijaan. Jos se ei tule luonnostaan, YTM:ksi muuttuminen lienee sen verran vaivalloista että kannattaa miettiä onko se oikeasti niin tärkeää. Jos pitää itsensä kehittämisestä, niin mielestäni kannattaa katsoa onko se sitten se oma juttu. Toisaalta jos haaveissa on saada (parempia) naisia, niin matkalla YTM:ksi saattaa ollakin ettei se paneminen sitten enää myöhemmin kiinnostakaan ihan samalla tavalla enää.
Kyllä minusta on itsestäänselvää, että tasoaan voi nostaa. Ehkä jopa ATM: stä YTM: ään, mutta se vaatii kyllä pienen ihmeen. Tason noston potentiaali on myös paljon yksilöstä kiinni.
Viisainta varmaan olisi olla kauheasti miettimättä tasoja ja tehdä kuiluja erilaisten ihmisten ja itsensä välille. Ruma ankanpoikanen ja sammakkoprinssi tarinat ei ole ihan tuulesta temmottuja, vaikka ne satuina onkin juuri itsetunnon kohentamista ja ajattelua syvällisemmin varten.
Tasojen vatkaamisella sotkee vaan oman pienen päänsä ja käyttäytymisestä häviää luonnollisuus.
Tasoni nousi huimasti kun sain perinnön. Olinkin yhtäkkiä kiinnostava naisten mielestä kun kaveri kertoi parille naiselle että sain ison perinnön niin johan alkoi naiset soittelemaan. En ole mennyt lankaan ja olen antanut pakkeja. Saan vielä toisen perinnön tässä kesällä. On se mielenkiintoista kuitenkin kun naiset näkee miehen ihan uusin silmin kun miehellä on jotain annettavaa naiselle kuten taloudellinen turva. Yksi yksinhuoltajakin oikein tyrkytti itseään minulle, ennen olin siitä kiinnostunutkin, pyysin sitä 20 kertaa treffeille eikä suostunut. Nyt suostuisi kun on lihonut 20 kg ja minä olen varakas. Sanoin että liian myöhäistä ja se muutti hesaan kai etsimään varakasta miestä.
Tässäkin nähdään, että raha on ongelma. Silloin jos sinulla on paljon omaisuutta ja rahaa alkaa päässä pyörimään aatokset, onko tuo vain rahojeni perässä. Kun on köyhä ja kelpaat ei tuollaista tarvitse kelata, tiedät ainakin ettei toinen tässä ainakaan rahojen perässä ole.
Tämäkin kirjoittaja ei ehkäpä lähtökohtaisesti ole ollutkaan niin naamaruma, ujo, vääriä valintoja tehnyt nöyrä kamupoikamies naisten silmissä, mutta ilman muuta virallinen masennus tuo ongelmia joista moni at-mies kärsii liikaa päästäkseen edes levelille jolla normaali kanssakäyminen naisten kanssa romanttisessa mielessä on oleellista.
Mies, ihminen, VOI voida hyvin yksinkin eläessään. Monilla on vain tilanne jossa tätä omaa aktiivisuutta käytetään väärin. Netti, pleikka runkku on huono yhdistelmä kelle vain.
Kuka vain tarvitsee onnistumisen tunteen. Tuli se sitten salilla raudan jyystämisestä tai videopeli championina olemisesta. Vasta sitten kun itse alkaa onnistua elämssään voi alkaa saavuttaa omaa sisäistä positiivista energiaansa.
Maailmassa velloo sodat, kulkutaudit, lama, eriarvoisuus kasvaa joka päivä ja vain monilla tyypeillä on viimeinen ongelma että se tyttöystävä ei ole ovelle saapunut.
Täytyisi osata laittaa asiat tärkeys järjestykseen, ja toimia.
Kuitenkin 98% todennäköisyys on että naamaruma työtön looserismies harvoin kiinnostaa muotihottismaisterisnaista vaikka miten Imagine ja muut ikivihreät akkarilla nuotin vierestä klaaraisi.
Ulosanti ja habitushan ne ovat yleisimmät ongelmat, mutta onneksi kumpaakin voi treenata. Jos tosissaan haluaa muuttua niin voi vaikka harjoitella näyttelemistä ym. esittämistä, silloin on jo voiton puolella kun oppii "feikkaamaan".