Aiotteko olla sinkkuna koko elämänne

Jos se olisi minusta kiinni en aio. Mutta kun se on naisista kiinni niin yksinäinen keski ikä ja lopulta vanhuus näkyy olevan tiedossa.

Olen jo 35 vuotias eikä kukaan nainen halua näin vanhaa ätmiä.

Aion olla sinkkuna loppuikäni.

Kertaalleen olen ollut naimisissa ja se riitti, ei kiinnosta enää toista kertaa.

Nykyään mulle riittää pari thaimaan lomareissua vuodessa naisen tarpeen tyydyttämiseen, joka reissulla tapaa ihastua johonkin jota muistelen sitten puoli vuotta ja seuraavalla reissulla sitten ettin kuitenkin uuden. Ei oo mitään tarkoitusta sieltäkään eukkoa etsiä.

Mutta nyt 4 vuotta oon tätä kerran kesässä ja kerran talvessa kaksi viikkoa thaimaassa taktiikkaa harrastanut, enkä oo vielä kyllästynyt, ja taas oon juhannukselta lähössä sinne heti kesäloman aluksi. Mikäs tässä on reissatessa kun rahaa on.

On toki kotimassakin muutaman kerran tässä välissä irronnut, mutta mihinkään vakavaan seurusteluun en enää ryhdy. Haluan olla villi ja vapaa, tehdä ihan mitä itse haluan ja koska itse haluan. En enää koskaan suostu ottamaan ketään elämääni rajoittamaan ja määräilemään.

Ken tietää.. En varsinaisesti etsimällä etsi mitään. Asiat tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa.

Mä aion pysyä sinkkuna, mutta se ei tarkoita että olen yksin koko elämäni.

Ovatko palstan sinkut niin yksinäisiä ettei heillä ole ystäviä? Mulla on muutama todella hyvä ja tärkeä ihmissuhde, pari ystävää, joitten kanssa voin puhua mistä vaan tai olla puhumatta. Ihmisiä joitten kanssa vietän aikaa, joita autan ja jotka auttavat minua tarvittaessa. Sinkkuna multa jää tietysti seksi ja hellyys saamatta, mutta toisaalta eipä tarvitse kärsiä parisuhdevääntöjäkään.

Pakko olla sinkku. Naiset häpeää meitä kunnollisia miehiä.

Todennäköisesti loppuelämä yksin kuolemaani asti. Ihme on, jos tilanne muuttuu. En usko sellaista ihmettä tapahtuvaksi.

Ei se taida etsimällä löytyä. Toki tilaisuuksia löytymiseen aion nyt kesällä järjestää. Yksin oloon ei kuole, pärjään näinkin, mutta olisi se oikeanlainen kumppani silti tervetullut elämääni. Olen varautunut siihenkin, ettei sopivaa tule koskaan vastaan.

Väkisin ei kannata kenenkään kanssa olla vain siksi ettei olisi yksin.

eipä oo kirettä, parisuhteet on rasittavia, ystävyyssuhteen on paljon parempia, ei tarvi olla niin laitettukaan joka hetki, kun ei mies arvostele ulkonäköä vieressä.

jos tulee kundi, jonka kans on kiva ja hyvä olla ja joka käyttäytyy kuni aikuinen ihiminen, niin siittä sitten vaan!

Todennäköisesti olen sinkku loppuelämäni, koska jos löydän kumppanin , niin en aio mennä naimisiin ainakaan! Ainoastaan avoliitto voisi olla vaihtoehto, jos sekään.
Olen ollut niin kauan yksin , etten välttämättä halua asua toisen kanssa samassa taloudessa. Olen jo omien tapojeni orja ja hermostuisin jos tulisi muutoksia tupaan :D
Mutta ei koskaan kannata sanoa "ei koskaan". Yllätyksiä saattaa olla nurkan takana.

Ei se etsimällä löydy.

Sinkkuna on parasta, miksi ihmeessä ottaa ketään vaivoikseen?

En aktiivisesti etsi kumppania mut jos sopiva vastaan tulee niin en pistä vastaan. Tuskin tulen muuttamaan naisen kanssa saman katon alle mut kevyt tapailusuhde vois olla jees. Siitä olen melko varma, että lapsia en hanki. Ja sillä mahdollisella naisystävälläkään ei sais olla lapsia. Muiden miesten siittämiä lapsia en halua katsella kotonani.