Miksi "ystävä" ei ota yhteyttä oma-aloitteisesti?

Tajua nyt tollo ettei sun seuraas kaipaa kukaan tervejärkinen.

Kaikki kaipaa, jopa sinä ;)

vähämielinen kirjoitti:

Tajua nyt tollo ettei sun seuraas kaipaa kukaan tervejärkinen.

Aika häiriintynyt nettikirjoittaja tossa. Ettekö koskaan pidä itseänne säälittävänä, kun nimimerkkipalstoilla tässä Suomi24 mollaatte ja yritätte sotkea oikeiden ihmisten oikean elämän ystävyyssuhteita? Minä olen pääni puhki miettinyt, että mikä mahtaa olla niin maan perkuleen ääliö ihminen, että selvittää jopa mun sukulaisuussuhteet ja ystävyys- ja kaikki mahdolliset suhteet internetin tarjoaman tiedon verukkeella, ja sitten tulee nettiin pilkkaamaan minua tietopääomansa kautta valheilla. En ole vielä löytänyt vastausta, mutta sen voi sanoa, että ei ole psyykkisesti etiikaltaan terve ihminen kyseessä.


No tosiallisesti ei taida olla "kymmenvuotisesta ystävyyssuhteesta" kyse, jos kommunikaatio tapahtuu vain "sähköpostin ja tekstiviestien" kautta?;D Eikö henkilö ole kymmeneen vuoteen kertaakaan nähnyt pitkäaikaista ystäväänsä naamakkain? Ei ikinä edes soittanut ja jutellut sen kanssa edes puhelimessa, että voisi olla varma onko oikea ihminen edes tietoinen ystävyydestä? Varoitan kaikkia niistä "ystävistä", jotka pitävät yhteyttä vain virtuaalisesti. Nettimaailma on surullisen feikki ja internet pelkkiä bittejä.


En menisi ikinä missään sanomaan kenellekään, että ihminen olis tollo jonka seuraa ei kaivata. En millekään ihmiselle ikinä kykenisi sanomaan niin. En ole paha ihminen. Mutta sen voin sanoa, millaisten seuraa itse en kaipaa: en kaipaa kännykkäänsä jatkuvasti räpeltäviä hörhöjä, joiden todellisuuskäsitys muodostuu Facebookin tietokäsityksen avulla ja jotka hörhöt ei tuon taivaallista edes tajua siitä, että on vielä myös ihmisiä, jotka ei jakele yksityisyyttä internetissä. On erittäin mielenkiintoista ulkopuolisena täysin sosiaalisesta mediasta ollut arjessani pitkällisesti seurata, että miten sekopäitä ihan fiksunkin oloisista monista ihmisistä tulee, kun ne on jatkuvasti kiinni "somessa". Jotkut uhoaa esimerkiksi ripustavansa jonkun ihmisen hirteen sillä perusteella, että NETISSÄ LUKEE JOTAKIN. Jotkut vainoavat porukalla yksittäisiä ihmisiä siksi,että NETISSÄ LUKEE JOTAKIN. Jotkut perustaa someryhmiä siksi,että NETISSÄ LUKEE JOTAKIN. Voi herranjumala jos ei ymmärretä, että joku Facebook:kin esimerkiksi formaattina oli alunperin amerikkalaisten high- school poikien perustama formaatti, missä ihmisiä ns. tiputettiin ja nostettiin suosiossa sillä perusteella, että kuka toi itselle suosiota. On järjetöntä, että jos aikuiset ihmiset perustaa todellisuskäsityksensä sellaisen moodin mukaan. Enkä muuten ikinä ole ymmärtänyt, miksi ammatillisessa mielessä jotkut on pakotettuja olemaan Facebookissa, törkeä vaatimus sellainen koko yksityisyydensuojan vievän formaatin jäseneksi liittymisen pakko, ottaen huomion että sellainen formaatti on pelkästään ihmisten kiusaamista.

Taitaa olla sometyyppien jorinaa kuten jo alussakin viestiketjun avatessani arvelin ja noloa, että mä kirjoitin aloitukseen ystävällisesti JOS täällä on someihmisiä, kun itse en edes ole sosiaalisessa mediassa en ole esimerkiksi Facebookissa. Miksi mielestäsi jonkun tai KENENKÄÄN pitäisi unohtaa YSTÄVÄ? Onneksi minulla ei ole mitään sellaisia ystäviä, joilla ei olisi halua jutella minun kanssa. Ja kaikki ne ihmiset, jotka on joskus mun ystäviä olleet, on sitä mulle aina. Tosin, yksikään ystävyyssuhteeni ei olekaan internetissä syntynyt tahi ystävyyssuhde joa pysyisi yllä vain internetin avulla.:) Ja ymmärrän, että varmaan ymmärtämättömälle tämäkin vaikuttaa kenties "vittuilulta", mutta ihan oikeasti en kirjoita vittuilua, vaan kirjoitteluni on tulkintani - tuntemattoman tulkinta- nimettömästä keskustelusta = Suomi24- keskustelupalstalla.


Miten voit sanoa kenellekään, että jonkun ihmisen YSTÄVÄLLÄ ei olisi aikaa YSTÄVÄLLE tai antaa vinkkejä, että joku tyyppi pitäisi "unohtaa", noin suoraan? Anonyymi palsta ja nimetön keskustelu! Onneksi minun ystäväni ja kaikki läheiseni lähipiirini ovat sellaisia ihmisiä, että voin sikäli paljon luottaa, että ne tuntevat mun luonteeni, joissakin yhteyksissä elämän varrella opittu tuntemaan kanssaan sen verran hyvin, että tietävät etten minä ikinä heitä loukkaisi. En todellakaan lopettaisi ystävyyssuhteita vaikka vain lakkaamalla vastaamasta puhelimeen, jos on ystävä kyseessä. Ihmettelen Suomi24- kirjoittajien käsitystä sanasta "ystävyys". Tätäkin palstaa kun selaa, niin aika äkkiä tajuaa, että eipä ystävyydestä kovin moni puhu. Ja ystävänä ymmärtäisin senkin, jos joku on kiireinen, kunhan sentään joskus tavataan, jos minun ystävistäni olisi kyse, mutta en koskaan ystävyyssuhteista keskustelupalstoille aloituksia laatisikaan. Mun tosin parhaista ystävistäni aika moni tietääkin, että olen luonteeltani sen verran oman tieni kulkija, että se että jos minä en pitkäänkään aikaan ottaisi yhteyttä, EI tarkoita sitä etten välittäis ystävistäni, ystävät on aina rakkaita. Olen sellaisen ilon kokenut, että en taida olla ihan paska tyyppi kuitenkaan ja jäänyt aika monille mieleen positiivisesti, koska vaikken missään sosiaalisessa mediassa jäsen olekaan, jopa jotkut vanhat ja rakkaat lapsuusajan ystävät ja vuoskymmenten takaiset ystävät haluaa nähdä mut, suuri onni ihmisen elämässä.


Ystävyyteen pätee se käsite, että kun ihmisiä kohtelee hyvin, ihmiset eivät sitä unohda.


Kyllä joskus voi olla ihan se klassinen kiire, ettei voi tai ehdi nähdä ystäviä. Tai voi olla taloudellisesti niukkuutta, ettei pysty järjestämään mitään huvituksia tai ottamaan ystävien keskeisiin tapahtumiin suuremmin osaa. Tai voi olla niin, että asuu niin kaukana jostakin ystävästä, että vaikka vuosia olis ajatellut ja ystävän kanssa puhuttu, että kyllä me jossakin vaiheessa taas tavataan, se asia vaan olosuhteiden perusteella ei ole käynyt elämäntilanteisiin.