Ihminen oli alun perin tarkoitettu kuolemattomaksi.
Ehtona kuolemattomuudelle oli kuuliaisuus Jumalan tahdolle. (1 Moos 2:16-17) Kuuliaisuus on ollut aina ehtona läpi koko Vanhan ja Uuden Testamentin Jumalan lupauksien täyttymykselle. (esim. 3 Moos 26:14-46)
Raamattu sisältää paljon ehdollista profetiaa ja ehdollista lupausta, joka liittyy Jumalan ehtoon menetellä tietyllä oikealla tavalla.
Ihminen kuitenkin lankesi syntiin paratiisissa. (1 Moos 3) Ihminen on ollut uskoton Jumalalle läpi historian. (Apt 7:39-41) Ihminen joutui uskottomuutensa vuoksi kuoleman alaiseksi ja kärsimään kirouksen. (5 Moos 27:26) Jo paratiisissa kuitenkin annettiin lupaus Kristuksesta. (1 Moos 3:15)
Jeesuksen Kristuksen uhrikuoleman perusteella ihminen voi saada lahjaksi elämän. (1 Joh 1:2, 5:11-12,20, Joh 3:16, 6:27, 10:28, 17:3, 6:68, 2 Tim 1:10) Tähän armoon liittyy olennaisena myös uudesti syntyminen. (Joh 3:3) Kun ihminen "syntyy uudesti" ihmisen persoonallisuus ja luonne muuttuvat Pyhän Hengen vaikutuksesta. Ihminen voi Pyhän Hengen yhteydessä elää parempaa ja onnellisempaa elämää jo tässä ajassa. Jumalan rakkauden arvot vaikuttavat elämässä eikä synti paina. 1 Joh 4:8, Joh 14:1-6. Uudesti syntyminen onkin merkki armosta ja pelastuksesta. (Tiit 3:5, Room 5:21, Ef 2:7-9)
Iankaikkinen elämä saadaan uskomalla Isään ja Poikaan, (Joh 3:36, 5:24) Juomalla elämän vettä.” (Joh 4:14) Syömällä “elämän leipää.” (Joh 6:50-58) Tavoittelemalla “katoamatonta ruokaa.” (Joh 6:27) Jumalan edessä vilpittön katumus ja synnin suru tuo muutoksen, parannuksen ja anteeksiannon. (Apt 3:19)
Kristukselle kuuluvalla on iankaikkinen elämä. (Joh 17:2) Jeesus on suurempi kuin oma elämässä tässä ajassa. (Joh 12:25) Joka etsii kirkkautta tehden hyvää. (Room 2:7) - Joka anoo iankaikkista elämää. (Ps 21:5)
Kenenkään ei tarvitse pettyä kilvoitteluunsa kulkiessaan vilpittömästi vakaassa päätöksessään Herran puolelle. Heikot, vahvat, köyhät ja rikkaat rodusta riippumatta ovat samassa asemassa Jumalan armoon oikeutettuina, (Gal 3:28) kun mukauttavat elämänsä Kristuksen tahtoon. Sota pahaa vastaan Jumalan lain puolesta koskee kaikkia. (Matt 5:17-18, Luuk 16:17, Ilm 14:12, 12:17) Ihminen joutuu kamppailemaan luonnollisia taipumuksiaan vastaan, etteivät ne tukahduttaisi hengellisyyttä. Jumalan Hengen ohjaukseen antautuneena ihminen voittaa taistelun.
> Joh 14 luku.
“Ei jokainen joka sanoo Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.” (Matt 7:21-23, 1 Joh 2:1-5)
Jumala on luvannut oman Henkensä voiman ihmisen avuksi. Ihmisen ei tarvitse omassa voimassaan kamppailla. (Hes 36:25-27, Hebr 8:10, 1 Kor 10:12-13) Uskonto joka haluaisi vain miellyttää ihmisen nautintoja, elämyksiä tai keskittyisi ihmisen itsekkyyden arvojen tyydyttämiseen eikä Jumalan kunniaksi lähimmäisten parhaaksi ei olisi Raamatun evankeliumin uskontoa. (Jaak 2:1-4, 4:4, 1 Joh 2:15-17, Matt 6:24)
Jokainen ihminen on etuoikeutettu tekemään itse oman henkilökohtaisen ratkaisunsa iankaikkisen kohtalonsa suhteen. (Mal 3:7, Apt 2:38) Jumalan Pyhä Henki muistuttaa ratkaisun teosta jokaista ihmistä useasti elämän aikana. (Job 33:14-18, 27-30) Ihminen tekee rataisunsa suhteessaan Jumalaan elinpäivinään lopullisesti. (Ilm 20:12-15)
Ihmisen on parasta toimia silloin heti Jumalan puolelle kun hengelliset asiat ihmistä puhuttelevat. Kiinnostus hengellisistä asioista suru synnistä ja pahuudesta merkitsee Jumalan Pyhän Hengen puhuttelua. Ihminen vastaa Jumalan Hengen puhutteluun aina jotakin itse. (2 Piet 3:9)
Jumalan Hengen kutsun jatkuva vastustaja paatuu enemmän lisää jos hän vastustaa Jumalan puhuttelua ja kutsua. (Ilm 22:17, Joh 7:37-38) Joku kerta Jumalan armon kutsun vetoomus parannukseen on viimeinen.
Rakkauden Jumala pyytää luotujensa vapaaehtoista rakkautta. Rakkaudessa Jumala armoa ja kaikkea hyvää ihmiselle tarjoaa. 1 Tess 2:12, 1 Kor 1:9, 2 Tess 2:14, 1 Piet 5:10, 1 Tim 6:12)
"Avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva palkkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt." (Apt 26:18) (Hebr 12:14)
Vanhurskaat eivät näe ikuista kuolemaa. Room 6:22-23, Ilm 20:6, Ilm 21:3,7, 8.
Jumalan runsasta siunausta Teille
Jari Laurila
keskustelija
Ehtona kuolemattomuudelle oli kuuliaisuus Jumalan tahdolle. (1 Moos 2:16-17) Kuuliaisuus on ollut aina ehtona läpi koko Vanhan ja Uuden Testamentin Jumalan lupauksien täyttymykselle. (esim. 3 Moos 26:14-46)
Raamattu sisältää paljon ehdollista profetiaa ja ehdollista lupausta, joka liittyy Jumalan ehtoon menetellä tietyllä oikealla tavalla.
Ihminen kuitenkin lankesi syntiin paratiisissa. (1 Moos 3) Ihminen on ollut uskoton Jumalalle läpi historian. (Apt 7:39-41) Ihminen joutui uskottomuutensa vuoksi kuoleman alaiseksi ja kärsimään kirouksen. (5 Moos 27:26) Jo paratiisissa kuitenkin annettiin lupaus Kristuksesta. (1 Moos 3:15)
Jeesuksen Kristuksen uhrikuoleman perusteella ihminen voi saada lahjaksi elämän. (1 Joh 1:2, 5:11-12,20, Joh 3:16, 6:27, 10:28, 17:3, 6:68, 2 Tim 1:10) Tähän armoon liittyy olennaisena myös uudesti syntyminen. (Joh 3:3) Kun ihminen "syntyy uudesti" ihmisen persoonallisuus ja luonne muuttuvat Pyhän Hengen vaikutuksesta. Ihminen voi Pyhän Hengen yhteydessä elää parempaa ja onnellisempaa elämää jo tässä ajassa. Jumalan rakkauden arvot vaikuttavat elämässä eikä synti paina. 1 Joh 4:8, Joh 14:1-6. Uudesti syntyminen onkin merkki armosta ja pelastuksesta. (Tiit 3:5, Room 5:21, Ef 2:7-9)
Iankaikkinen elämä saadaan uskomalla Isään ja Poikaan, (Joh 3:36, 5:24) Juomalla elämän vettä.” (Joh 4:14) Syömällä “elämän leipää.” (Joh 6:50-58) Tavoittelemalla “katoamatonta ruokaa.” (Joh 6:27) Jumalan edessä vilpittön katumus ja synnin suru tuo muutoksen, parannuksen ja anteeksiannon. (Apt 3:19)
Kristukselle kuuluvalla on iankaikkinen elämä. (Joh 17:2) Jeesus on suurempi kuin oma elämässä tässä ajassa. (Joh 12:25) Joka etsii kirkkautta tehden hyvää. (Room 2:7) - Joka anoo iankaikkista elämää. (Ps 21:5)
Kenenkään ei tarvitse pettyä kilvoitteluunsa kulkiessaan vilpittömästi vakaassa päätöksessään Herran puolelle. Heikot, vahvat, köyhät ja rikkaat rodusta riippumatta ovat samassa asemassa Jumalan armoon oikeutettuina, (Gal 3:28) kun mukauttavat elämänsä Kristuksen tahtoon. Sota pahaa vastaan Jumalan lain puolesta koskee kaikkia. (Matt 5:17-18, Luuk 16:17, Ilm 14:12, 12:17) Ihminen joutuu kamppailemaan luonnollisia taipumuksiaan vastaan, etteivät ne tukahduttaisi hengellisyyttä. Jumalan Hengen ohjaukseen antautuneena ihminen voittaa taistelun.
> Joh 14 luku.
“Ei jokainen joka sanoo Herra, Herra, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.” (Matt 7:21-23, 1 Joh 2:1-5)
Jumala on luvannut oman Henkensä voiman ihmisen avuksi. Ihmisen ei tarvitse omassa voimassaan kamppailla. (Hes 36:25-27, Hebr 8:10, 1 Kor 10:12-13) Uskonto joka haluaisi vain miellyttää ihmisen nautintoja, elämyksiä tai keskittyisi ihmisen itsekkyyden arvojen tyydyttämiseen eikä Jumalan kunniaksi lähimmäisten parhaaksi ei olisi Raamatun evankeliumin uskontoa. (Jaak 2:1-4, 4:4, 1 Joh 2:15-17, Matt 6:24)
Jokainen ihminen on etuoikeutettu tekemään itse oman henkilökohtaisen ratkaisunsa iankaikkisen kohtalonsa suhteen. (Mal 3:7, Apt 2:38) Jumalan Pyhä Henki muistuttaa ratkaisun teosta jokaista ihmistä useasti elämän aikana. (Job 33:14-18, 27-30) Ihminen tekee rataisunsa suhteessaan Jumalaan elinpäivinään lopullisesti. (Ilm 20:12-15)
Ihmisen on parasta toimia silloin heti Jumalan puolelle kun hengelliset asiat ihmistä puhuttelevat. Kiinnostus hengellisistä asioista suru synnistä ja pahuudesta merkitsee Jumalan Pyhän Hengen puhuttelua. Ihminen vastaa Jumalan Hengen puhutteluun aina jotakin itse. (2 Piet 3:9)
Jumalan Hengen kutsun jatkuva vastustaja paatuu enemmän lisää jos hän vastustaa Jumalan puhuttelua ja kutsua. (Ilm 22:17, Joh 7:37-38) Joku kerta Jumalan armon kutsun vetoomus parannukseen on viimeinen.
Rakkauden Jumala pyytää luotujensa vapaaehtoista rakkautta. Rakkaudessa Jumala armoa ja kaikkea hyvää ihmiselle tarjoaa. 1 Tess 2:12, 1 Kor 1:9, 2 Tess 2:14, 1 Piet 5:10, 1 Tim 6:12)
"Avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva palkkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt." (Apt 26:18) (Hebr 12:14)
Vanhurskaat eivät näe ikuista kuolemaa. Room 6:22-23, Ilm 20:6, Ilm 21:3,7, 8.
Jumalan runsasta siunausta Teille
Jari Laurila
keskustelija
Vastaukset 16
Vanhimmat
Jarinhotelli kirjoittaa: " Vanhurskaat eivät näe ikuista kuolemaa. Room 6:22-23, Ilm 20:6, Ilm 21:3,7,
________________________________
Jari kirjoitta Vanhurskaat eivät näe "ikuista kuolemaa" mutta Jeesus sanoo, että Vanhurskaat "EI IKINÄ KUOLE" !
.
...Näillä kahdella sanonnalla on vissi ero !
.
Jari ja Adventistit tarkoittavat tällä "eivät näe ikuista kuolemaa" viimeisen tuomion jälkeistä aikaa ja ns. ikuista eroa Jumalan rakkaudesta mutta Jeesus sanoo että "uudestisyntynyt uskova" on syntynyt jo tässä elämässä ikuiseen elämään ja on ns. "iankaikkisuus Sielu" !
Vrt: Joh 11:25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun,
SE ELÄÄ, VAIKKA OLISI KUOLLUT.
11:26 Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, IKINÄ KUOLE . Uskotko sen?"
.
http://otakoppi.webnode.fi/news/jo-tuonelassa-olemme-paratiisissa-/
Siinä sitä Aabrahamin helman leveyttä huiskutellaan. Olehan autuas asiassasi, mutta älä kaikille sanaa tunteville asiaas tyrkytä, ei ne usko.
Sanoohan Jeesus palatessaan herättävän kuoleman unesta ja Paavali säestää samaa asiaa, käskien jopa srk.ssa lohduttaa Sanan mukaan.'
Muttei eihän se sinua liikuta. Perinnäissäännöt, ne perinnäissäännöt, nehän on niin rakkaat ne, sanoo kopittelija.
ikuinen kuolema- on hieman eri asia kuin, ikuinen kidutusoppi.
Ikuinen elämä, so. armolahja Kristuksessa Jeesuksessa ja kiitos Herralle, ettei tämä ajatus tarvii olla pelkästään adventistien. Saa tässä muutkin uskoa raamattuun, eikä kopitusperinnäisoppiin.
Selittäisitkö sinä minulle mitä ovat ne adventistien niin alati toistamat "perinnäisopit" kun minä ihan itse "aivan puskista" uskoon tultuani 17.3 1989 jälkeen olen tämän kaiken Pyhän Hengen avustuksella löytänyt omasta raamatustani !?
Siis mitä ovat ns. "perinnäisopit" ?
Ja minä kun en ole koskaan vielä edes "perinyt" mitään vaikka kuulunkin Luterilaiseen kirkkoon ja siinäkin on eriäviä "liberaaleja" ja "konservatiivisia" ajattelumalleja ja kun vielä kirkon oppi-isäkin oli epävarma omista tietämyksestään, niin mikä se on se "perinnäisoppi" sitten ?
.
Vrt. LAINAUS: " Herää kysymys, minne sielu joutuu kuoleman jälkeen. Sitä minä en tiedä. Ruumiin näemme pääsevän lepoon. Uskovien sielu pääsee Jumalan käteen. Siinä se nukkuu kaikkein parhaimmalla tavalla. Tätä ei tarvitse puolustaa, vaan sanoa ainoastaan, ettei sitä voida todistaa. Raamattu puhuu nukkumisesta ruumiin ja sielun kanssa.
Nukkuvatko ne sitten, että vanhurskailla on ihana, jumalattomilla kauhistuttava uni, sitä en tiedä. Minulle riittää Jesajan sana: "Vanhurskaat vaeltavat rauhassa."
( Genesis luennot, 1535-45)
Eli kuten huomaamme niin Martti Lutherilla ei ollut selvää käsitystä tuonpuoleisesta maailmasta ja sanoo kaksi kertaa, että " EN TIEDÄ" !
Ja tietenkin jos puhutaan Juutalaisesta perimästä mihin koko kristinuskokin perustuu niin sehän on kyllä että Sielu ja Ruumis ovat toisistaan eriävä kokonaisuus ja näin Juutalaisuus opettaa tänäkin päivänä !
.
Vrt. Juutalainen käsitys:" who has gone to his [supernal] world, for charity has been donated in remembrance of his soul; may his place of rest be in Gan Eden."
( lit. the Garden of Eden): the spiritual realm of souls in the afterlife.= "henkimaailmassa sielut tuonpuoleisessa") http://www.chabad.org/library/article_cdo/aid/367837/jewish/Kel-Maleh-Rachamim.htm "Dying is a process of separation of body and soul" = "Kuolema on eroprosessi kehon ja Sielun" http://www.chabad.org/library/article_cdo/aid/287016/jewish/Soul-Talk.htm )
Eli Juutalaisen raamatun alkukansan käsitys kuolemasta:
"Kuolema on eroprosessi ruumiin ja sielun. Kuolemassa sielu menee ylimaalliseen paikkaan nimeltään Gan Eden, joka tarkoittaa henkimaailmassa olevia sieluja tuonpuoleisessa."
.
http://www.chabad.org/library/article_cdo/aid/367837/jewish/Kel-Maleh-Rachamim.htm
.
Soul talk: http://www.chabad.org/library/article_cdo/aid/287016/jewish/Soul-Talk.htm
Vrt : http://otakoppi.webnode.fi/news/jo-tuonelassa-olemme-paratiisissa-/
Sinänsä aika jännä juttu kun Raamatun VT:n alkuperäiskansa, joka on tutkinut raamattua huolellisesti jo vuosituhansia ja sen kautta Vanha testamentti on kirjoitettukin niin tulkitsee Sielu-asiaa niin kuin edellä on kuvattu...
Mutta sitten tuleekin mm. joku Amerikkalainen 1800-luvulla syntynyt maailmanlopun näkykultti ja se tietääkin nyt sitten asiat paljon paremmin...
.
Haloo ! :O
Hei!
Perinäisopeilla -käskyillä minusta on Raamatussa tarkoitettu isien maailmallisia omia perinnäisiä normeja joilla ei ole Raamatun -aikansa Raamatun arvojen kanssa yhdenpitävyyttä. Olivat pakanallistakin alkuperää osittain toisinaan ainakin.
Tämä liittyy aikansa kirjanoppineiden tulkintoihin jotka eivät pitäneet yhtä Jeesuksen arvojen kanssa. Tottumukset; "Fariseus, ihmiskäskyt" ovat asiaan liityviä käsitteitä.
Myös aikansa akatemian filosofia jolla ei ollut pelastavaa merkitystä.
"Isien tapoja" joita nyt apostolit pistivät uusiksi Jeesus misson metodissa.
Perinne vei eteenpäin tuleville polville hyvää ja pahaa.
Perinnäissäännöt liittyivät myös kirjanoppineiden sapattikäskyihin joilla ei ollut lain käskyn luonnetta edellyttävää merkitystä. Oli mm. eritelty tasan 39 erilaista työtä joita ei ollut lupa suorittaa sapattina.
Kuumaa vettä kylmän veden sekaan sai kaataa vain määrätyn määrän, esim.
Joidenkin mukaan tällaisia käskyjä olisi ollut noin 600 kpl aikansa kirjanoppineiden tekeminä. Kirjanoppineisiin liittyi aikansa "oikea lain tulkinta."
Nämä olivat vaikutusvaltaisia.
Uskonnolliset ja yhteiskunnalliset normeihin kirjanoppineet lain tulkitsijat pyrkivät vaikuttamaan. Heltä puuttui kuitenkin tärkeintä mikä liittyy uskoon ja Jeesukseen.
Talmud ja Misna sisälsi kymmeniä ja satoja traktaatteja nk. meillä on; > §- merkitys.
Jeesus ja apostolit pistivät totuttuja normeja uusiksi.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Hetkinen Jari! Missä niin on sanottu, että ihminen olisi alun perin tarkoitettu kuolemattomaksi? Mooseksen kirjassahan sanotaan, että "...sinä päivänä, jona siitä syöt, sinun pitää kuolemalla kuoleman...". - Eihän tässä puhuta mitään siitä, että ihminen olisi ylipäänsä kuolematon vaan siitä, että "sinä päivänä".
" "...sinä päivänä, jona siitä syöt, sinun pitää kuolemalla kuoleman...""
Niinpä... Onko tuo jonkun mielestä "jos"-lause ? Ja toisaalta - miksi sen pitäisi olla ?
Kuten olen useasti tuonut esiin, jos jollakin on sellainen käsitys etteikö Jumala olisi tiennyt koko ihmiskunnan JOKAISTA pelastuvaa sieluakin NIMELTÄ jo ennen Aadamin luomista, niin sopisi lukea Raamattua tarkemmin uudelleen. (Ilm 13:8; Ilm 17:8)
Hei!
Pitääkö kaikki sanoa, eikö järkeä voisi käyttää yhtään? -heh.
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
"Pitääkö kaikki sanoa, eikö järkeä voisi käyttää yhtään? -heh."
Kyllä on paljon asioita, jotka pitää sanoa uudelleen ja uudelleen - siinä toivossa että ne joskus menisivät perille. Tässäkin aloituksessa sanot "Ehtona kuolemattomuudelle oli kuuliaisuus Jumalan tahdolle."
Itse asiassa, Raamattu sanoo asian toisin, ja ilmoittaa meille että synti erottaa meidät Jumalasta, ja synnin palkka on kuolema, joka on iankaikkinen ero Jumalasta. Ei Raamattu puhu mistään "ehdosta kuolemattomuudelle". Älä sekoita asioita.
Tämä totuus siitä että Jeesus on tuntenut omansa alusta alkaen, on lisäksi asia jota eivät adventistit ole oikein vieläkään sisäistäneet, kun puhuvat edelleen tuota mytologista tutkivaa tuomiota. TT on järjetön, kun ymmärtää ettei mikään ollut Hänelle salassa jo maan perustamisesta. Millaisen kuvan se antaakaan Jumalan ennaltatietämisestä ???
Yhtä järjetön se on kun ajattelee että taivaalliset olennot eivät muka uskoisi Jumalan valinneen oikein kun valitsi ne jotka pelastetaan. Millaisen kuvan se antaakaan Jumalan ja taivaallisten olentojen välisestä suhteesta ???
Onneksi, suurin osa adventisteista ei edes usko tuohon kirkkonsa TT-mytologiaan; sitä puhuvat enää ne jotka tietoisesti kiistävät Raamatun ilmoituksen ja pitäytyvät mieluummin ihmisoppeihin.
Hei!
Siitä ei pääse mihinkään etteikö Jumalan tuomio elämään tai kuolemaan -etteikö asia olisi ehdollinen.
Näin vaan on, ei arpapeliäkään ole, vaan kysyy ihmisen omaa tahtoa ihmisen tekemissä valinnoissa.
Siunauksia
Jari Laurila
Keskustelija