Tämä työnhaku alkaa olla jo täysin turhaa. Ikää 33 vuotta ja saan jokaisesta työhaastattelusta ja työnhausta "valitettavasti valinta ei osunut sinuun"-vastauksia. Turhaa se on hakea töitä kun aina tulee torjutuksi. Yksinkertaisesti firmoilla ei ole palkanmaksuhalua, halpavirolaiset vie työt. Takana tässä 5 kuukaudessa varmaan 100 hakemusta ja kaikista tullut vastaus etten tullut valituksi.
En sitten näköjään kuulu työelämään kun en työnantajille kelpaa.
Mitä vaihtoehtoja tässä jää muuta kuin hakeutua sairaslomalle ja siihen putkeen joka johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle? Yrittäjäksi en rupea ikinä, se riski ei kannata.
En sitten näköjään kuulu työelämään kun en työnantajille kelpaa.
Mitä vaihtoehtoja tässä jää muuta kuin hakeutua sairaslomalle ja siihen putkeen joka johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle? Yrittäjäksi en rupea ikinä, se riski ei kannata.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Minä olen jo 5:ttä vuotta hakenut paikkoja mutta aina tulee haastattelun jälkeen ei valittu. Toki olen opiskellut välissä vajaat pari vuotta, mutta se ei muuta sitä tosi asiaa että ei ikinä valita minua. Kavereissa on yrittäjiäkin, mutta niilläkin on hyvä jos itsensä pystyvät työllistämään palkata eivät siis pysty.
Tää suomen talous on erittäin pahassa LAMASSA!
Johonkin kouluun voit tietysti hakea, mutta kannattaa katsoa, että koulu on kiinnostava. Työpaikasta harvoin on takeita, koska nuoret menevät edelle. Olen itsekin harkinnut, mutta en ilmeisesti pääse sille alalle, johon haluaisin. Yrittäjyys on tosiaan aikamoinen no-go, mitä se jonkin aikaa tutkin.
Sama täällä. Olen hakenut useamman vuoden töitä ja joko tulee suoraan vastaus, että ei kelpaa tai sitten tulee kutsu haastatteluun, mutta lopputulos on sama eli ei palkata sillä erolla vaan, että käytän aikaa ja rahaa turhiin haastatteluihin, joissa ei tule kuitenkaan valituksi. Yleensä haastattelut on aina samaan paikkaan, mutta eri kohteisiin, mutta siltikään ei koskaan valita. En jaksa enää hakea mihinkään töihin (tässä lähiaikoina olen käynyt haastatteluissa ja oli kyllä viimeinen pisara minulle.. Joistakin paikoista ei edes viitsitä ilmoittaa mitään, että ei tullut valituksi) eikä rahaa enää ole käydä työhaastatteluissa kun matkoihinkin menee aivan turhaan rahaa.
Työhaastattelu matkoistahan saa matkakorvauksen työkkäristä, jos paikka sijaitsee yli 80km päässä. Ite olen hakenut sitä kymmeniä kertoja ja aina saanut, mutta kuten aiemmin jo totesin paikkaa en näköjään saa koskaan :|
Mutta kun paikat ei sijaitse 80 kilsan päässä. Jo pelkkä seutulippu maksaa edestakaisin se 10 euroa ja kun niitä haastatteluja tulee useampia niin 10 haastattelua on jo 100e. Se on iso raha työttömälle, joka elää sossutuen varassa ja tuista jää käteen 100-200e/kk pakollisten laskujen jälkeen ruokaan ja joka ei monen vuoden hakemisen jälkeen saa mitään töitä vaikka on muodollisesti pätevä, tunnollinen, ahkera ja tehokaws, mutta jolla ei ole suhteita.
Asiaa ei auta se, että sanoo, että hae opiskelemaan. Ensinnäkin hyvään koulutukseen on vaikea päästä ja toisekseen se pyrkiminen on kerran vuodessa. Kolmanneksi opiskelujen ohessa tarvitsen kokopäiväistä työtä, koska en saa opintolainaakaan (kun työttömänä on velkaantunut) ja pelkällä opintotuella ei aikuinen ihminen pärjää.
Lisäksi jos tilillä on vaikka 10 euroa loppukuusta, koska sossutuet on aina niin jumalattoman myöhässä ja Kelan tuetkin maksetaan vasta seur. kuun puolessa välissä niin millä hitolla kustannan kaupungin sisäisen lipun tai seutulipun joka ikinen kerta kun menen haastatteluun kun jotain ruokaakin pitäisi olla...
No tuo on kyl hankalaa, ite kun en ole koskaan hakenut toimeentulotukea kun pärjään pelkällä tmt-tuella. Sinne kun pitäis viedä tilitiedot ja niitten perusteella en sais mitään.
Ei se 5 kk loppujen lopuksi kauaa ole. Ite oon 26 vuotias ja korkeakoulutettu, työkokemusta omalta alalta ja duunarihommista. Mulle on tullut niin et ole valittu -meilejä tai kutsuja haastatteluihin, mistä ei kuitenkaan olla valittu. Jossain sanottiinki et kokemusta on liika vähän.. No mutta, en ole huolissani toisaalta enää. . Ehkä enempi oon huolissani etten tiiä, mitä töitä haluisin tulevaisuudessa suurimmaks osaks tehdä.
33 ei ole vielä paha ikä työnantajille. Jos vaan on työkokemusta ees jonkun veran. Kyl se siitä jossain vaihees toivottavasti muuttuu. Tai jos ei, niin ota eri asenne, äläkä harmistu työn hausta. Iteki otin käyttöön jo hakemusten lähettämisessä sen, etten paljoo jaksa muokata hakemusta vaan pistän jokapaikkaan saman. Päivämäärä vaan muuttuu jne.
Minkähän takia ottavat sitten haastatteluun jos kokemusta liian vähän. Ottaisivat vaan ne muutamat haastatteluun. Näkyyhän se kokemus jo siinä työhakemuksesta. Ja sitten tämä vanha vitsi, että työkokemusta ei saa jos ei ole jo sitä työkokemusta. Eli ts. työkokemusta saa ainoastaan suhteilla ja jos ei niitä suhteita ole niin se on voi voi ja kärsit siitä loppuelämän.
Kyse ei ole palkanmaksuhalusta vaan omasta hinnoittelustasi. Hinnoittele itsesi samalle viivalle muiden hakijoiden kanssa, niin valinta osuu helpommin sinuun. Ei kukaan työnantaja osta sellaista työntekijää, joka maksaa enemmän kuin siitä saatava hyöty!
Liian alas itsensä hinnoitteleminen on myös haitta. Olen kokeillut sitäkin ja ei sitä kukaan usko että pienellä summalla töitä tekisin. Minulle kun riittää jo se että saisin sen verran että pystyisin kaikki kuluni peittämään.
Hinnoittelen itseni niin että se on vähintään TES:n mukainen palkka omalla alallani tai en tee töitä. Alle TES:n en tule koskaan joustamaan yhtään. Duunarilla ei ole mitään velvollisuutta auttaa yrittäjää joustamalla palkassaan alle TES:n. Se on työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa yleissitovan työehtosopimuksen mukaan jokaiselle työntekijälle. Edustan työnhakijana ja myös työntekijänä ammattiyhdistyshenkeä, työnantajan hyväksi ei jousteta.
Kysepä ei aina ole palkasta. Jos työnantaja on jo valmiiksi määrännyt palkan työpaikkailmoituksessa tai siinä käytetään sen alan työehtosopimusta niin työnhakija ei voi määrätä palkkaansa itse tai pyytää korotusta tai vastaavasti alennusta.
Tietysti sitten on näitä, jotka haluaisivat palkata maisterin tonnin bruttopalkalla töihin tai merkonomin (jolla tavallisesti liksa 1900-2300e/kk, joista se 1900e alkaa jo olla nykymarkkinoilla liian alhainen hinta) jollain 1000-1400e/bruttopalkalla töihin. Kylllähän niitä töitä riittää, mutta palkkaa niistä ei haluta maksaa laisinkaan.
Saan myäs noita samoja vastauksia. Ja siihen vielä että " se ja se henkilö valittiin hakemaani työhön" Eli ei edes kutsuta edea haastatteluun. otin selvää yhdestä paikasta johon hain niin sen valitsijan sukulainen valittiin työpaikkaan johon hain.
Suomessa on sellainen rikollinen hyväveliverkosto, että vain valitsijan sukulaiset saavata töitä ja muut eivät saa. Ensin tuvataan oman suvun työpaikat. Muille ei töitä olekaan kun halpaulkomaalaiset ja automaatio ovat vieneet työpaikat. Kohta on koko kansa työttömänä. Sitten ihmetellään, että mistäs saadaan töitä kun porvarit tuhosivat työelämän.
mä voin kyllä istuskella terassilla juomassa olutta kansan laskuun kun en kerran töihin kelpaa ahneille yrittäjille joilla ei ole palkanmaksuhalua.
etusijalla olevien lista on pitkä,
Ensin on sukulaiset, ja joille on kiitoksen velkaa jos niitä ei löydy
sitten on kaverit, jos niitä ei löydy
sitten on pikku julkikset, jos niitä ei löydy
sitten on kiintiö ihmiset, jos niitä ei löydy
sitten on agenda ihmiset, jos niitä ei löydy
sitten on lahjus ihmiset, jos niitä ei löydy
sitten on hyvät itsensä myyjät jos niitä ei löydy
sitten on täydellisesti paikkaan sopivat ihmiset ja jos niitä ei löydy pistetään arvalla, ja saatetaan juhlallisesti ilmoittaa että jatkossa haku tehdään arpomalla. Ainakin muutaman vuoden, kun listat elpyy
Kyselin kesätöitä alalta, jonka tunnen kuin omat taskuni, ei olisi firman tarvinnut kouluttaa ja perehdyttää. Sain vastaukseksi, että kesätyöpaikat on varattu henkilökunnan omalle jälkikasvulle.
Olen kolme vuotta hakenut töitä ja työkokemustakin on alaltani 29 vuotta mutta hakijoita kun on yleensä se 100-2500 yleensä niin aika lottoomistahan tämä on.
Nyt kun oikein suoraan sanon, niin totuushan on se, että en tule koskaan työllistymään kun kerran työnantajien asenne on palkanmaksuhaluttomuus. Kaasvan vuoden parin sisällä koiranputkea itseni tappaneena tai muuten vaan kuolleena hautausmaalla ja se nyt on ilmeisesti itselleni ja kaikille muillekin se parempi ratkaisu. En aio edes enää yrittää työllistyä.