http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html
Outo laki. 12-vuotiaan voivat vanhemmat "liittää tai erottaa tämän suostumuksella", 15-vuotias voi "liittyä tai erota vanhempien suostumuksella". Kiemurainen ilmaisu.
Mutta mitä mieltä itse tekstistä?
Outo laki. 12-vuotiaan voivat vanhemmat "liittää tai erottaa tämän suostumuksella", 15-vuotias voi "liittyä tai erota vanhempien suostumuksella". Kiemurainen ilmaisu.
Mutta mitä mieltä itse tekstistä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
On mielestäni periaatteellinen ero siinä, onko teon subjektina nuori itse vai hänen huoltajansa. Laki on ihan selvä eikä harhauta mitään, mutta tuossa tekstissä ehkä suotta hämärretään tuota eroa, kun niputetaan 12-17-vuotiaat samaan lokeroon.
Vaikka käytännössä 12-14-vuotiailta voi usein tulla aloite ( valitettavasti näihin asti esimerkiksi rippikoulukuvion takia enemmän liittymiseen kuin eroamiseen), teon suorittajana ovat kuitenkin huoltajat yhdessä, mikä korostaa huoltajien roolia. Kun 15-vuotta täyttänyt hakee, esimerkiksi päästäkseen lukiossa suorittamaan elämänkatsomustiedon pakolliset kurssit katsomusaineenaan, se korostaa jo nuoren itsensä roolia.
Alla ivuton nykytekstistä lainaus:
"12-17 -vuotiaalta tarvitaan oma suostumus
12-17 -vuotiaan uskonnollisen aseman muutos edellyttää lapsen tai nuoren ja hänen molempien vanhempiensa yhteistä päätöstä.
Lakiteksti esittää asian hieman harhauttavasti: 12-14 -vuotiaan huoltajat voivat muuttaa uskonnollista asemaa vain nuoren omalla suostumuksella, 15-17 -vuotias tarvitsee vanhempiensa luvan. Käytännössä tulos on sama: kaikkien kolmen (tai kahden, jos kyseessä on yksinhuoltaja) on oltava samaa mieltä, jotta uskontokuntaan voi liittyä tai sellaisesta erota."
Tässäkin laki on sama liityttäessä ja erottaessa. Jos isä, äiti ja lapsi yhdessä päättävät lapsen eroavan uskontokunnasta, eivät esimerkiksi isä ja lapsi yhdessäkään ilman äitiä voi enää päättää lapsen tai nuoren liittymisestä takaisin.
Sivuston lainaus kokonaisuudessaan:
"12-17 -vuotiaalta tarvitaan oma suostumus
12-17 -vuotiaan uskonnollisen aseman muutos edellyttää lapsen tai nuoren ja hänen molempien vanhempiensa yhteistä päätöstä.
Lakiteksti esittää asian hieman harhauttavasti: 12-14 -vuotiaan huoltajat voivat muuttaa uskonnollista asemaa vain nuoren omalla suostumuksella, 15-17 -vuotias tarvitsee vanhempiensa luvan. Käytännössä tulos on sama: kaikkien kolmen (tai kahden, jos kyseessä on yksinhuoltaja) on oltava samaa mieltä, jotta uskontokuntaan voi liittyä tai sellaisesta erota.
Tässäkin laki on sama liityttäessä ja erottaessa. Jos isä, äiti ja lapsi yhdessä päättävät lapsen eroavan uskontokunnasta, eivät esimerkiksi isä ja lapsi yhdessäkään ilman äitiä voi enää päättää lapsen tai nuoren liittymisestä takaisin."
Hmnjaa... lakiteksti ei tietysti perustele miksi noin, mutta eipä edeltä HE sekään oikein vastaa kysymykseen:
"Pykälän 3 momentin mukaan alle 18-vuotiaallakin olisi kuitenkin rajoitettu oikeus osallistua uskonnollista asemaansa koskevaan päätöksentekoon siten kuin pykälän 2 momentissa säädetään. Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voisi huoltajien suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. Ikäraja vastaisi tältä osin voimassa olevaa uskonnonvapauslakia. - -
Kaksitoista vuotta täyttäneen lapsen uskonnollista asemaa voitaisiin muuttaa vain lapsen omalla kirjallisella suostumuksella. Säännöksellä halutaan turvata lapsen oikeutta osallistua ikäänsä ja kehitystasoansa vastaavalla tavalla uskonnollista asemaansa koskevaan päätöksentekoon ja lapsen uskonnollisen tai muun katsomuksellisen kasvatuksen jatkuvuutta. Kaksitoista vuotta täyttäneen lapsen voidaan yleensä katsoa saavuttaneen sellaisen kypsyyden ja kehitystason, ettei hänen uskonnollista asemaansa ole perusteltua voida muuttaa ilman lapsen omaa suostumusta. Ehdotettu ikäraja on sama kuin esimerkiksi päätettäessä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta. Tällaista päätöstä ei saa panna täytäntöön vastoin 12 vuotta täyttäneen lapsen tahtoa."
En kyllä oikein näe eroa tuossa. Vähän niinkuin tapauksessa A saisin 4 euroa josta vähennetään puolet toimistokuluja ja tapauksessa B saisin 1 euron joka tuplataan bonuksena. Sama 2 euroa siitä tulee.
Kyllä se on iso asia, saako itse tehdä jotain vai vain antaa isille luvan tehdä omasta puolesta.
No en kyllä oikein sanoisi. Ehkä noin teoriassa joku isä voi ajatella että antaa lapsen tehdä vaikka ei tekisi lapsen puolesta päätöstä. Ehkä. Mutta mitä eroa, jos 14-vuotias tuokin isän ja äidin eteen paperin, jossa valmiiksi lukee "Me NN ja NN erotamme lapsemme..."?
Tässä on kouluun liittyen sekin ero, että 15-vuotiaana tai 16-vuotiaana siirrytään oppivelvollisuuskoulun jälkeisiin II asteen opintohin, ja lukiossa kirkon jäsenyydellä on merkitystä siihen, voiko opiskelija (ei enää oppilas) suorittaa katsomusaineen pakollisina kursseina elämänkatsomustiedon (ET:n). Julkinen koulu olettaa opiskelijan tekevän itse kurssivalintoja (paitsi että katsomusaineen osalta kaikki eivät voi, jos ovat ev.lut. kirkon jäseniä).
Eikö tuo nyt tarkkaan otten niin mene, että "oma" uskonto on pakollinen aina kun sitä opetetaan? Ts. jos lukiolainen on bahá'í ja sitä uskontoa koulussa on, niin sitten ei voi valita esim. et-opetusta.
ET - et mene -holhous!?
Tämä olisi ratkaistavissa erillisenä kysymyksenä.
Kun nyt intin ohjeet sanovat selvästi, ettei ole valtion asia määrätä evlut varusmiehiä evlut hartaustilaisuuteen, on ET-kielto oikeastaan ainoa paikka jossa ikäänkuin valtio vetää johtopäätöksen yksilön (tai perheen) puolesta.