Kesämökkien hinnoissa ROMAHDUS!

Väärin. Ainakin Helsingissä laskee. Valkoinen väki siirtyy pois. Helsinki on jo täysin maahanmuuttajien hallussa ja pienituloisten määrä on kasvanut 90-luvulta lähtien. Hinnat laskee ja slummiutuminen jatkuu.

SaastunutItämeri kirjoitti:

Väärin. Ainakin Helsingissä laskee. Valkoinen väki siirtyy pois. Helsinki on jo täysin maahanmuuttajien hallussa ja pienituloisten määrä on kasvanut 90-luvulta lähtien. Hinnat laskee ja slummiutuminen jatkuu.

Lue lisää

Tuo on kyllä totta että asuntojen kunnon hunoneminen talojen ulkoasua myöden ja varsinainen slummiutuminenkin kuuluvat samaan kuin hintojen alenemiskehityskin. Molemmat näistä kehityksistä vielä ruokkivat toinen toisiaan, ja yllättävänkin nopeasti talot ja asunnot voivat mennä todella huonoon ja rumaan kuntoon. Ja kun hoitovastikkeitakin näistä slummiutuvista taloista alkaa kasvavassa määrin jäädä maksamatta ja siten vielä maksavien hoitovastikkeet nousevat, niin tämä pian ajaa ne loputkin jotka vielä maksavat pois. Tämän jälkeen talosta(jos ei kaupungin kustantama) katkaistaan lämmitys ja jätevesijutut ja sähköt ja huoltosopimukset irtisanotaan. Siinä sitten alkaa näkyä todellista slummia mitä tälläkin palstalla jostain kumman syystä niin monet näyttävät kaipaavan. Toki näitä taloja sitten aletaan myös purkaakkin. Mutta kuka silloin ja millä rahoilla rakentaa uutta tilalle. Uusien asuntojen hinnat kun eivät ainakaan nykyisestä laske yhä kasvavien verojen ja vaatimusten johdosta kun ei palkkakustannuksetkaan laskussa ole.

Köyhyys ei varmaankaan seuraa ihonväriä, vaan on seurausta tämän päivän talouspolitiikasta ja yleisesti valituista arvoista. Tuskimpa alkuperäis helsinkiläiset siirtyvät pois muuten kuin tuonne rajan toiselle puolelle, joko naapurikuntiin tai sitten henkimaailman puolelle. Kasvukeskuksena Helsinki vetää lisää ihmisiä. On turha kuvitella, että kaikki sinne muuttavat olisivat hyvätuloisia ja heillä olisi varaa hankkia oma asunto. Suurin osa tulokkaista on pienempi tuloisia, joilla ei ole ennestään omaisuutta käyttää oman asunnon hankintaan. He luultavasti joutuvat tyytymää vuokra-asuntoon, jossa keinottelijat pitävät vuokrat korkeina tietäessään tilanteen ja kysynnän olevan suurta. Köyhimmät joutuvat etsimään halvimpia ja pienempiä asuntoja, joissa asutaan ankeasti ja ahtaasti. Syntyy varmasti jonkin asteisia slummeja.

Slummejahan on jo nyt Helsingissä ja sen liepeillä. Vanhat betonilähiöt ovat enemmän tai vähemmän slummeja. Jos ihmisellä on todella varaa valita, niin kuka vaalitsee sellaisen asuinpaikakseen? Vaiko onko sellaisessa paikassa nähty asumassa miljonäärejä kerrostaloyksiössä?

Itse tein oman valintani noin viisi vuotta sitten. Muutin pois kerrostalolähiöstä pohjoiseen, rakensin oman talon järvenrannalle metsän keskelle. Olen ns. palvelujen ulkopuolella. Koko ajan olen ihmetellyt täällä ollessani, minkä ihmeen palvelujen? Täällä pikkukylässä asiat sujuvat hyvin. Kysyttäessä neuvotaan niin kuntatasolla kun ihmistenkin kesken. Asuinpaikkana tämä on minulle paras mahdollinen. Töiden suhteen on hiljaisempaa kuin etelässä, mutta niitäkin löytyy kun tekee mahdollisimman laajasti kaikkea ja palvelee asiakkaansa hyvin. Tyytyväisyys on parasta mainosta ja sana leviää nopeasti pienellä paikkakunnalla.

Kiinteistöni hintaa en pähkäile, koska se on rahassa määrittelemätön. Minun ei tarvitse sitä myydä eikä keinotella sen kanssa. Rakentelen lisää piharakennuksia ja laittelen pihaa sitä mukaa kun lompakon pohja taas alkaa hävitä näkyvistä. Täällä tehdään kaikki mitä pystytään itse ja missä tarvitaan apua pyydetään sitä naapurista. Naapuri ei kisko avustaan pahinta hintaa, vaan pysyttelee kohtuullisuudessa tietäessään, että saattaa itsekin tarvita joskus apua.

Tutut ihmettelivät aikoinani päätöstäni muuttaa pohjoiseen, jonne minulla ei ollut muuta yhteyttä kuin, että se on emäntäni syntymäpaikka. Hänellä ei ollut siellä maaomaisuutta, vaan kaikki hankittiin ostamalla vähitellen. Jotkut tutut pitivät minua kahjona, toiset rohkeana. Itse ajattelin, että elämässä pitää olla muutakin kuin raha ja työ. Minä ainakin olen isäntä ja ne ovat renkejäni! Ajattelin, että olen valmis vaikka epäonnistumaan ja tekemään taloudellisen itsemurhan, kuin vanhana harmittelemaan etten tarttunut tilaisuuteen ja edes yrittänyt. Hankaluuksiakin on ollut matkan varrella, mutta asiat ovat lopulta aina loksataneet ratkaisun puolelle ja eteenpäin on menty.

Raha on vain työkalu! Parhaimmillakaan työkaluilla ei saa parasta jälkeä aikaiseksi, jos ei osaa niitä käyttää. Miksi ihmeessä pitää haalia mahdollisimman paljon rahaa kaikenlaisilla keinoilla, kun vähemmälläkin pärjää ja aikansa voi käyttää viisaammin? Ajatellaan, että sitten joskus eläkkeellä... mitäpä jos sitä päivää ei tulekaan? Kaveri sanoi aikoinaan kun mietin uskallanko ottaa lainaa talon rakentamista varten: "Kuule rakenna nyt vaan voimiesi päivinä kun vielä jaksat, vanhempana se on vaikeampaa."

turhamiettiä kirjoitti:

Köyhyys ei varmaankaan seuraa ihonväriä, vaan on seurausta tämän päivän talouspolitiikasta ja yleisesti valituista arvoista. Tuskimpa alkuperäis helsinkiläiset siirtyvät pois muuten kuin tuonne rajan toiselle puolelle, joko naapurikuntiin tai sitten henkimaailman puolelle. Kasvukeskuksena Helsinki vetää lisää ihmisiä. On turha kuvitella, että kaikki sinne muuttavat olisivat hyvätuloisia ja heillä olisi varaa hankkia oma asunto. Suurin osa tulokkaista on pienempi tuloisia, joilla ei ole ennestään omaisuutta käyttää oman asunnon hankintaan. He luultavasti joutuvat tyytymää vuokra-asuntoon, jossa keinottelijat pitävät vuokrat korkeina tietäessään tilanteen ja kysynnän olevan suurta. Köyhimmät joutuvat etsimään halvimpia ja pienempiä asuntoja, joissa asutaan ankeasti ja ahtaasti. Syntyy varmasti jonkin asteisia slummeja.

Slummejahan on jo nyt Helsingissä ja sen liepeillä. Vanhat betonilähiöt ovat enemmän tai vähemmän slummeja. Jos ihmisellä on todella varaa valita, niin kuka vaalitsee sellaisen asuinpaikakseen? Vaiko onko sellaisessa paikassa nähty asumassa miljonäärejä kerrostaloyksiössä?

Itse tein oman valintani noin viisi vuotta sitten. Muutin pois kerrostalolähiöstä pohjoiseen, rakensin oman talon järvenrannalle metsän keskelle. Olen ns. palvelujen ulkopuolella. Koko ajan olen ihmetellyt täällä ollessani, minkä ihmeen palvelujen? Täällä pikkukylässä asiat sujuvat hyvin. Kysyttäessä neuvotaan niin kuntatasolla kun ihmistenkin kesken. Asuinpaikkana tämä on minulle paras mahdollinen. Töiden suhteen on hiljaisempaa kuin etelässä, mutta niitäkin löytyy kun tekee mahdollisimman laajasti kaikkea ja palvelee asiakkaansa hyvin. Tyytyväisyys on parasta mainosta ja sana leviää nopeasti pienellä paikkakunnalla.

Kiinteistöni hintaa en pähkäile, koska se on rahassa määrittelemätön. Minun ei tarvitse sitä myydä eikä keinotella sen kanssa. Rakentelen lisää piharakennuksia ja laittelen pihaa sitä mukaa kun lompakon pohja taas alkaa hävitä näkyvistä. Täällä tehdään kaikki mitä pystytään itse ja missä tarvitaan apua pyydetään sitä naapurista. Naapuri ei kisko avustaan pahinta hintaa, vaan pysyttelee kohtuullisuudessa tietäessään, että saattaa itsekin tarvita joskus apua.

Tutut ihmettelivät aikoinani päätöstäni muuttaa pohjoiseen, jonne minulla ei ollut muuta yhteyttä kuin, että se on emäntäni syntymäpaikka. Hänellä ei ollut siellä maaomaisuutta, vaan kaikki hankittiin ostamalla vähitellen. Jotkut tutut pitivät minua kahjona, toiset rohkeana. Itse ajattelin, että elämässä pitää olla muutakin kuin raha ja työ. Minä ainakin olen isäntä ja ne ovat renkejäni! Ajattelin, että olen valmis vaikka epäonnistumaan ja tekemään taloudellisen itsemurhan, kuin vanhana harmittelemaan etten tarttunut tilaisuuteen ja edes yrittänyt. Hankaluuksiakin on ollut matkan varrella, mutta asiat ovat lopulta aina loksataneet ratkaisun puolelle ja eteenpäin on menty.

Raha on vain työkalu! Parhaimmillakaan työkaluilla ei saa parasta jälkeä aikaiseksi, jos ei osaa niitä käyttää. Miksi ihmeessä pitää haalia mahdollisimman paljon rahaa kaikenlaisilla keinoilla, kun vähemmälläkin pärjää ja aikansa voi käyttää viisaammin? Ajatellaan, että sitten joskus eläkkeellä... mitäpä jos sitä päivää ei tulekaan? Kaveri sanoi aikoinaan kun mietin uskallanko ottaa lainaa talon rakentamista varten: "Kuule rakenna nyt vaan voimiesi päivinä kun vielä jaksat, vanhempana se on vaikeampaa."

Lue lisää

No eipä se ihan rahattomana ja työttömänä sinne pohjoiiseen muuttaminen sinultakaan sentään olisi onnistunut, kerrostaloasuntosi sanoit myyneesi ja siitä ilmeisesti rhaa sait.

Miljonäärit tai pikemminkin monimiljonäärit(1 miljoona ei vielä niin paljon ole kun jo hintava asunto on helposti ylikin puolen millin arvoinen) ovat aika paljon omaa luokkaansa, ja asuntoja näillä voi olla vaikka missä joskaan ei kait lähiöiden kerrostaloissa sentään. Mutta tavallisille n.s. pieni- ja keskituloisillekkin vielä kelpaa kyllä ne pääkaupunkiseudun lähiöiden asunnot, ja se on pakkokin kelvata. Ja on näissä lähiöissä puolensa kaupungin vanhoihin keskustoihin nähden, väljempiä ovat ja mm. hyviä kevyen liikenteen väyliäkin on ja nykyään ne hyvät isoimmat marketitkin ovat enemmän vaan kaupunkien laidoilla.

Sinulla ei ole mökkiä kun et tiedä mitään, haittavero eli KOROTETTU KIINTEISTÖVERO on jo nyt voimassa, lisäksi tiemaksut/hoitomaksut joita kaupunkilainen EI MAKSA asumisessaan.

Mitään haittaveroja ei ole säädetty veneille ja moottoripyörille, pelkkää kateellisen köyhän punikin märinää.

åpoiuopoiuyiuyt kirjoitti:

Mitään haittaveroja ei ole säädetty veneille ja moottoripyörille, pelkkää kateellisen köyhän punikin märinää.

Mutta lupailtu on, että tulisi.

Tosin nuo summat ovat aika merkityksettömiä. Tankatessa menee itsellä noin 500 euroa per laaki, eikä sillä vielä kovin kauaksi aja. Mutta ovathan ne suoraan pois kulutuksesta.

Hitto että mä nautin kun katselen kuukaudesta toiseen täältä tuota käsittämättömän kateellista vikinääsi :)

hommaa elämä