Tämä artikkeli kertoo karua kieltään Suomen ruotsalaisuudeen koko olemuksesta suomalaisia kohtaa. Se käyttäytyy suomalaista kohtaan kuin käen poikanen.
http://tappis.0catch.com/Munsalan-viikingit.htm
Ikuinen häpeä kaikille pakkoruotsin puoltajille.
http://tappis.0catch.com/Munsalan-viikingit.htm
Ikuinen häpeä kaikille pakkoruotsin puoltajille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ja siun viestisi todistaa karua kieltään pään mätänemisestä kohdallasi.Nämä kieli-
miehet asialla ovat tosi lihavia maaleja pilkattaviksi :) Potkivat parat tutkainta ja
perustuslakia vastaan kuin kiukkuiset vauvat.Olisikohan jo aika varttua ja kasvaa
ulos penikkataudista kaksikielisen isänmaamme täysvaltaisiksi kansalaisiksi :)
-Svårt är det inte alls :) För tapperhet till alla veteraner.
Omistan tämän rantahurrien urheille soutujoukoille.
Me merenkurkus soudellaan mutt Fennot käyköön intin,
tosi sodan rajuutta ei kestä polla hintin.
Perse kiinni soutupenkis me sankareita ollaan,
soutamalla Munsalasta, jos löytyis tilaa jollaan!
Sankareita kaikki oomme Säntämän ja Talin,
Kivisillan takana jo osa otti ravin.
Talvisodan Summan muistaa koko Suomen kansa,
Meikäläisten mielestä se oli varma ansa!
---
Hurrit taistojen tiimellyksessä:
Taistoissa nähdään kuka on kumma,
lopuilla edes on Säntämä, Summa.
Hurrien salainen ase on bååtti,
sillä se annetaan Suomelle nootti!
Ihan kiva rytmi oli runossa mut sanonnassa rujossa ei järjen häivääkään.Kas ei-
hän ollut päivääkään et ilman hurrein muuria ois tullut talvisodan muuria :)
Ketkä siellä Summassa juoksivatkaan ja koko rintama lähti pettämään? No hurrit tietenkin!
Öhquist kirjoittaa mitä suomenruotsalaisten juoksentelusta seurasi, mutta hän ei mainitse kyseessä olleen juuri suomenruotsalaisen pataljoonan. Itse läpimurrosta kertovassa kohdassa ei mainita sanallakaan ruotsinkielisiä joukkoja. Miksikähän ei? No kirjoittaja itse oli niin hurri kuin vain voi olla ja tuo suomenkielinen teoskin on suomennettu ruotsin kielisestä alkuperäiskäsikirjoituksesta!
Näin siis Harald Öhquist kirjoittaa Mannerheim -linjan menetyksen syistä sivulla 198 Summan murtumisen tapahtumia käsitellessään:
Päivä on 11.2.1940 ja juttu kuuluu näin:
"Niinkuin omista muistiinpanoistani käy selville, en itse saanut päivän mittaan tietää paljonkaan enemmän kuin että Lähteen kaistalla oli etulinja suurimmaksi osaksi menetetty ja sisäänmurto saatu pysäytetyksi vasta tukilinjaan. Kun se, mitä siellä silloin tapahtui, joutui olemaan lähimpänä syynä siihen, että Mannerheimlinjasta luovuttiin koko matkalla merestä Muolaanjärveen -, se kivi, joka pani koko maanvieremän liikkeelle -,
Öhquist Harald Talvisota minun näkökulmastani
WSOY, 1949, 404 15 liitekarttaa 1.p
Alkuperäisteos:
Öhquist Harald: Vinterkriget 1939-1940 ur min synvinkel
Söderströms, 1949, 391 s. 1.p
Summa olisi murtunut joka tapauksessa. Jos Suomen hallitus olisi suostunut rauhaan jo ennen puna-armeijan suurhyökkäystä helmikuussa 1940, olisi tuhansia suomalaisia ihmishenkiä säästynyt. Mutta suomalaiset laskivat länsiavun varaan ja olivat sitä saadakseen valmiit jopa ottamaan vastuun suursodan leviämisestä Pohjolaan ja länsivaltojen joutumisesta sotaan Neuvostoliittoa vastaan... Neuvostojoukot murskasivat kuitenkin Mannerheim-linjan ja suomalaisten puolustuksen niin nopeasti, etteivät merivallat enää ehtineet sekaantua konfliktiin, ja Moskova sai Suomen hyväksymään ehtonsa.
"Jos Suomen hallitus olisi suostunut rauhaan jo ennen puna-armeijan suurhyökkäystä helmikuussa 1940, olisi tuhansia suomalaisia ihmishenkiä säästynyt."
Miten Suomi olisi voinut neuvotella Neuvostoliiton kanssa mistään, koska NL oli perustanut Terijoen "feikki" hallituksen (perustettiin jokunen viikko ennen talvisodan syttymistä ja lakkautettiin 12. maaliskuuta 1940 talvisodan päättyessä) ja NL ei suostunut olemaan missään tekemisissä Suomen laillisen hallituksen kanssa.
On kyllä hauskaa kun siunatun talvisodan pyhyyttä palvovat pahvipäät eivät pys-
ty hurskaassa uskossaan tunnustamaan suomalaisten katkeraa kalkkia vaikka
se oli juur sitä karun kielen totuutta :) Sotauskovaisten klanipääkerhossa on
vallalla jähmettynyt,aivonseisottava historiaselitys :) Så klart!
Miksi Uumajan prikaati? Eikös pataljoona olisi suuruudeltaan osuvampi?
Prikaati on komiampi nimitys. Ruottalaiset on aina kuin harakat kiiltävän perässä... ja "kunnian"... niin Suomen rantarosvotkin!
Kun 1918 Ruotsin lahtarit tuli Suomen köyhälistöä teurastamaan, niin se oli Ruotsalainen prikaati, vaikka ruotalaislahtareita oli vain n. 350. Nyt oltiin "vastavierailulla", tosin aseettomina kerjäläisinä, eli pitihän se olla vähintäänkin yhtä koriaa.
LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Kirjallisuutta:
Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980
Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.
Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.
Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
Uppslagsverket Finland (1983).
Tervasmäki Vilho: Aaverykmentti kolmella kannaksella - JR 5:n tie jatkosodassa 1941-1944. Porvoo ja Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983.
Pertti Kilkki: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998.
Tie Ihantalan tulimyrskyyn. Rajajääkäripataljoona 2 jatkosodassa. Toimittanut Aimo Purhonen 1994. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. Gummeruksen Kirjapaino Jyväskylä 1994.
lisää
Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä
Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341
1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20
Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.
"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."