Auttakaa ennen kun mä meen tekemään jotain tosi tyhmää.
Oonko teistä huora, jos 11-15v näytin halvalta, seurustelin usean kanssa, flirttailin usean kanssa, laitoin paljastavia kuvia nettiin, pokasin varattuja...? :/ ja ansaitsin kiusaamisen? Haukkumista, paskapuheita, naureskelua, mulkoilua, lyömistä, tönimistä, uhkailuja, pilasoittoja, netissä haukkumista.
16v lopetin nuo touhut ja aloin aikuistumaan, ainut mitä teen vieläkin niin oon poseerannu alusvaate/bikinikuvissa, mutta en näe siinä mitään halpaa! Oon luonteeltani kuitenkin aika seksuaalinen ja voisin lopettaa kyllä noissa kuvissa poseeraamisen, jos löytäisin hyvän miehen ja mies ei haluis et tekisin sitä enää. Ymmärtäisin sen. Rakkaus ehdottomasti ykkös sijalle.
Oon viime yönä oksentanu, itkeny ja nukkunu 3h, mulla on niin kova itseinho!
Välillä ihmiset sanoo, jos avaudun netissä asioistani, että mä olen huora/lutka, mulla ei ole mitään arvoa, kohtelevat sen mukaisesti ja sil ei oo mitään merkitystä minkä ikäsenä oon virheeni tehny. Jne.
Välillä tulee vain oloja, että mä haluan kuolla. Mulla ei oo mitään menetettävää, eikä tuu myöskään olemaan hyvää elämää! Eikä oo väliä vaikka oisin parikymppinen, jos elämä on ollu yks helvetin jyrkkä alamäki niin se on!
Eikä kukaan halua vaimoksi huoraa tai lasten äidiksi. Ja jos joku harva haluaa, mä en välttämättä rakasta sitä miestä oikeasti, vaan jotakin toista sellaista, joka ei mua huonon maineen takia tahdo.
Voi tätä kipua ja tuskaa. ;/ mulla on nyt sellanen olo että mä en tiiä oonko ees lintu vai kala!
Ja ei mulla ole haluja oikeasti enää edes elää. Lopetan elämäni jos huoran maine tulee takaisin kummittelemaan elämään, kiusaaminen alkaa ja ei oo auttanu ees paikkakunnan vaihto.
Ketään ei kiinosta, kukaan ei välitä, se oli vaan yks huora ja maatuupi nyt montussa.
Oonko teistä huora, jos 11-15v näytin halvalta, seurustelin usean kanssa, flirttailin usean kanssa, laitoin paljastavia kuvia nettiin, pokasin varattuja...? :/ ja ansaitsin kiusaamisen? Haukkumista, paskapuheita, naureskelua, mulkoilua, lyömistä, tönimistä, uhkailuja, pilasoittoja, netissä haukkumista.
16v lopetin nuo touhut ja aloin aikuistumaan, ainut mitä teen vieläkin niin oon poseerannu alusvaate/bikinikuvissa, mutta en näe siinä mitään halpaa! Oon luonteeltani kuitenkin aika seksuaalinen ja voisin lopettaa kyllä noissa kuvissa poseeraamisen, jos löytäisin hyvän miehen ja mies ei haluis et tekisin sitä enää. Ymmärtäisin sen. Rakkaus ehdottomasti ykkös sijalle.
Oon viime yönä oksentanu, itkeny ja nukkunu 3h, mulla on niin kova itseinho!
Välillä ihmiset sanoo, jos avaudun netissä asioistani, että mä olen huora/lutka, mulla ei ole mitään arvoa, kohtelevat sen mukaisesti ja sil ei oo mitään merkitystä minkä ikäsenä oon virheeni tehny. Jne.
Välillä tulee vain oloja, että mä haluan kuolla. Mulla ei oo mitään menetettävää, eikä tuu myöskään olemaan hyvää elämää! Eikä oo väliä vaikka oisin parikymppinen, jos elämä on ollu yks helvetin jyrkkä alamäki niin se on!
Eikä kukaan halua vaimoksi huoraa tai lasten äidiksi. Ja jos joku harva haluaa, mä en välttämättä rakasta sitä miestä oikeasti, vaan jotakin toista sellaista, joka ei mua huonon maineen takia tahdo.
Voi tätä kipua ja tuskaa. ;/ mulla on nyt sellanen olo että mä en tiiä oonko ees lintu vai kala!
Ja ei mulla ole haluja oikeasti enää edes elää. Lopetan elämäni jos huoran maine tulee takaisin kummittelemaan elämään, kiusaaminen alkaa ja ei oo auttanu ees paikkakunnan vaihto.
Ketään ei kiinosta, kukaan ei välitä, se oli vaan yks huora ja maatuupi nyt montussa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
ovat kommenteissaan lähellä totuutta.
Joo, varmasti. Jos niiden sanoma on totuus, mut tyyliin saa kivittää...
Kasvukipuja kuuluu normaaliin nuoren elämään älä vaivaa päätäsi tuollaisilla vaan keskity elämään ja työ on hyvä lääke niin ei tarvitse ajatella jatkuvasti loppujenlopuksi pieniä asioita. tsemppiä vaan ja eteenpäin.
Kiusaaminen ei oo musta kauheen PIENTÄ ................................................................................................................................................................................ Se on tuhonnu mun TERVEYDEN JA ELÄMÄN .................................... Ehkä nyt tajusit.
edellinen ketju on täällä http://keskustelu.suomi24.fi/t/13624538 sait siellä ihan hyviä vinkkejä
eteenpäin sano mummo lumihangessa, sun ei tarvi laittaa itseäs paikkoihin joissa sua piinataan (esim. avautua netissä)
Eipä mulla oo muutakaan elämää tällä hetkellä kuin netti...
Vaihda kaupunkia, uudessa paikassa ei kukaan tunne ja se mies löytyy helpolla, harva mies loppujen lopuksi välittää maineesta jos on muuten kiva, etti vähän itteäs vanhempi mies (30 ) niin se on jo päässyt nuoruuden lapsellisuuksista eroon
Nuorten tyttöjen olisi syytä karttaa sexsisuhteita lapsena, ne ei anna
mitään mutta saattaa pilata elämän,
äidit ja isät neuvokaa lapsianne.
Miehet sallii itsrlleen kaikki kukkka ja mehiläisjutut mutta naiselle
niitä ei sallita, niin se vain on.
muuta tosiaan jonnekin kauas ja aloita uusi elämämä, vaihda
nimikin niin pääset parempaan alkuun, uudestaan.
Olen nainen ja kyllä minustakin olisi mukava ellei mieheni olisi
ollut joka kukassa, pelkään etten osaa olla niin kuin ne muut,
enkä edes halua.
Niin ja kyllähän miehen kannalta oppinut tyttö on parempi vaihtoehto kuin osaamaton lahna.
taidat olla hyväksikäyttäjä kun manipuloit alaikäistä / juuri ja juuri täysikäistä tyttöä antamaan itsensä vanhoille miehille.
Ja empä mä tiiä haluunko mä miestä loppujenlopuks taas ollenkaan, niin monta kertaa mun sydän on jo särkynyt...
No kuule ei 30 ole vanha, on mulla ollu senkin ikäsiä miehiä. Että mene sinä nyt vittuun siitä saarnaamasta, äläkä liikaa puutu toisten asioihin. Ikänsä puolesta ois ihan simppeli mies parikymppiselle NAISELLE!
Säälittävä suttura sinäkin olet. Toivottavasti et saaa ikinä lapsia, koska kukaan lapsi ei ole ansainnut tuommoista kuvotusta.. Kato, jätkille riittää reikä. Sua ei kukaan halua, kukaan normaali mies ei halua patjaa lapsiensa "äidiksi" vaan he haluavat äidin
No huhhuh, et ole huora vaan megahuora, oikea lutka. Teinihoro. Oksettavaa. En ikinä mistään hinnasta edes katsoisi tuollaista lumppua kohti miehenä. Itsearvostuksesi taitaa olla pyöreät nolla.
Joo, mutta kato kun mie olin lapsi ja lopetin 16v ne touhut, 4 v sitten?
No, jos olet ne tyhmät touhut jo lopettanu, niin mitäpä niistä sitten enää piipität ja itsesäälissä kieput - Nokka kohti tulevaisuutta ja kohti uusia tuulia, niin kun olis jo!
Huomionkipeydellä on hintansa.
Olin lapsi.
Asun jo muualla. Ei tästä elämästä silti tuu enää mitään, mua vihataan niin paljon mä vihaan itteeni ............................................................................................................................
Tyttökulta menetä toivoasi.
Aläkä masennu tässä ketjussa olevista muutamista ilkeistä kommenteista. Olihan tässä ketjussa asiallisiakin kommentteja.
Me kaikki teemme elämässämme jonkinlaisia virheitä. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Saamme osaksemme sekä oikeutettua että epäasiallista kritiikkiä.
Mutta elämän tätyy jatkua.
Mitähän jos harkitsisit lohdun etsimistä uskonnosta? Jumala antaa meille paljon anteeksi. Hän antaa meille mahdollisuuden aloittaa kaiken alusta:
http://www.paivamies.fi/paivamiehen-liitelehdet/siionin-lahetyslehti/paakirjoitukset-2/984/
http://www.paivamies.fi/
http://rauhanyhdistys.fi/
http://www.nettiseurat.info/
Onko sinun yksityiselämä todellakin maailman luokan uutinen?
Vaikuttaisi siltä että ongelmasi on itseasiassa oma suhteesi itseesi, ei muihin.
Muiden kommentit ja mielipiteet sinusta eivät taida olla ongelman ydin, sinä vain käytät niitä itsesi kiusaamiseen. Minusta vaikuttaa siltä että sinä itse kiusaat itseäsi.
Mene terapiaan tai hellitä vähän itsesääliä, itsevihaa, jatkuvaa itsesi tutkiskelua ja kritisoimista jne. Lopeta sille eläminen että ajattelet koko ajan olevasi arvoton ja mitä kaikkea itsesi kiusaamiseksi ajatteletkin tai että tiedät tai luulet joidenkin muiden ajattelevan sinusta samoin.
Ja lopeta se itsesi asettaminen muiden arvosteltavaksi. Selvästikään et hallitse sitä että kun asettaa itsensä muiden arvosteltavaksi niin suuri osa palautteesta on aina negatiivista, täysin arvostelun kohteesta riippumatta.
Jaajaa, oiskohan näin.. Mikään ei tunnu nyt vaan miltään..
Mene kävelylle, löydä uusi metsä, hengitä enemmän. Aistit tarkentuu ja johan tuntuu taas.
Rukoilkaa parannuksen armoa!
lah_joittaja
21.2.2015 21:11
Aina joskus joku maailmasta saa parannuksen armon. Varmaan kymmeniä henkilöitä joka vuosi. Heitä ei lasketa, ei tilastoida. Asianomaiset itse varsinkaan eivät tee asiasta ainakaan julkisuudessa suurta numeroa.
Parannuksen armon saanut kokee saaneensa suuren lahjan: Jumala on ottanut hänet lapsekseen. Antanut kaikki synnit anteeksi; olivatpa synnit minkälaatuisia ja kuinka suuria tahansa.
Usein nämä parannuksen armon saaneet ovat nuoria taikka nuoria aikuisia, koska Jumala usein kutsuu ihmistä juuri nuoruudessa. Joskus vanhakin ihminen, jopa kuolinvuoteellaan, saa parannuksen armon.
Kun nuori ihminen saa parannuksen armon, hän kokee saaneensa suuren lahjan ja on varma, että hänen ystävänsä ja sukulaisensa myös ymmärtäisivät asian. Hän menee kertomaan heille saamastaan lahjasta, mutta nuo toiset eivät tavallisesti ymmärrä.
SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Vilho Juntunen sai parannuksen armon lukioaikanaan. Hänellä ei ole lestadiolaistaustaa. Edesmenneellä Erkki Reinikaisella ei myöskään ollut lestadiolaisuustaustaa, mutta kun hän nuorena upseerina sai parannuksen armon, hänen vaimonsakin ihmetteli, mitä miehelle on tapahtunut. Ja kuultuaan, mitä oli tapahtunut, vainokin halusi uskoa. Lars Leevi Lestadius tuli totuuden tuntoon tavattuaan Lapin Marian (silloin ei edes käytetty sanamuotoa "Jeesuksen nimessä ja veressä", mutta Pyhä Henki oli kuitenkin kohtaamisesa läsnä); Lars Leevi sitten havaitsi, että toiset läsnä olleet papit eivät ollenkaan tajunneet asiaa, olivat niin sanotusti eri lammashuoneesta.
Olen kuullut tapauksesta, että eräs naishenkilö synninhädässään kääntyi luterilaisen kirkon papin puoleen ja kertoi tälle koko hätänsä ja syntielämänsä. Pappi heresi päivittelemään, että olette viettänyt kovin rietasta syntielämää - kehtaattekin tulla kertomaan siitä. Ja nainen meni pois ja hirttäytyi.
Mutta olen kuullut myös tapauksista, että syntisä hädässä ihminen avautuu luterilaisen kirkon papille. Pappi pahoittelee, ettei voi auttaa, mutta neuvoo asianomaista menemään lestadiolaisten seuroihin ja kyselemään lohtua sieltä.
Vaasasta eräsä pappi (se oli siis pappi, ei kuuluisa vaasalainen saarnamies Juhani Uljas) kertoi (netti)seuroissa, että joku heränneellä tunnolla ollut henkilö kääntyi hänen puoleensa ja kertoi ahdingostaan.Kun pappi saarnasi evankeliumin, Jumala vastasi rauhalla. Tuo henkilö ei ollut koskaan kuullutkaan lestadiolaisista eikä kuullut lestadiolaisista tuossakaan kohtaamisessa, mutta kuitenkin hän lähti sitten Jumalan joukkoa seuraamaan.
Kerran aloitin keskustelun erään vanhan, sairaan ihmisen kanssa uskonasioista. Vastaus oli, että kristinuskon varjolla on tehty paljon pahaa. Tottahan se on, mutta sen tietäminen ei millään tavalla auttanut asianomaisen autuuden asiaa. Hän kuoli kahden viikon kuluttua.
Kerran vanhojen ihmisten kokoontuessa joku puhujista mainitsi Pohjolan herätykset ja lestadiolaisuuden. Hampaattomat suut levisivät halveksivaan hymyyn.
Inkeriläisten ns. paluumuuttajien ollessa koolla "epäuskoisen" papin puhuessa monet kuulijoista pyysivät siunausta. Pappi meni hämilleen. Ei hänellä ollut heille mitään siunausta.
Saarnassa kuulin, että sairaalassa oli hyvin sairas ja levoton mies, lentokapteeni ammatiltaan, joka suureen ääneen oli huutanut, että antakaa minulle synnit anteeksi. Asia oli tullut puheeksi aamupalaverissa, jossa oli läsnä myös uskovainen harjoittelijatyttö. Hoitajat kertoivat pahoitelleensa potilaalle, ettei heillä ollut sellaisia valtuuksia. Tyttö ajatteli, että hänellä olisi ollut. Kun sitten iltapäivällä tuli hiljainen hetki, jolloin ei ollut oikein mitään tekemistä, tyttö kysyi ohjaajaltaan, saisiko hän poiketa katsomassa sitä levotonta potilasta. Saatuaan luvan tyttö meni ja kysyi, vieläkö hän haluaisi uskoa syntinsä anteeksi. Mies halusi.
Seuraavana päivänä tyttö meni katsomaan potilasta. Siivooja itkien siivoili paikkaa ja petasi uutta vuodetta. Kertoi, että sellaista kuolemaa hän ei ollut koskaan nähnyt: tämä mies suureen ääneen ja yletyin käsin kiitti Herraa Jeesusta. Hän näki jo tuonpuoleiseen.
Usko on Jumalan lahja. Jokaisen sopisi rukoilla ja toivoa sitä lahjaa itselleen.
###
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13449655
No voi hellanduudelis sentään.
Arvostan huoria. He tekevät tärkeää työtä. Lutkat sensijaan...
Voi voi teitä pikkulapsia... Olen aiheesta kirjoittanut ennenkin ja kertonut, että muistakaa te jakorasiat ja pikkuhutsut.. Kunnia menee, mut maine kasvaa. Kannat tuota leimaa otsassa vielä 40 vuotta ainakin.. Kaikki kaverit, tutut ja vähän tuntemattomatkin muistavat sinut "saavutuksistasi".. Sori vaan pimu. Olisiko kannattanut yrittää käyttää sitä pollaa, ennen kun olit joka jätkän patjana.
HölpötäPölpötä, puhalla perseesees pirulainen ja työnnä sinne pääsikin, palliaivo!
Kukaan muista tuollasia enää parin kuukauden päästä ja jos muistaakin, mitä väliä - pää pystyssä ja elämässä eteenpäin on oikea suuntaus.
Aloittaja - Rukoile Jeesusta ja anna hänelle koko syntilastisi, tee parannus pahuuksistasi, niin Jeesus armahtaa sinut ja saat kaiken anteeksi.
Usko minua, kuka tahansa ihminen, kuinka syntinen vaan, saa kaikki syntinsä anteeksi kun pyytää niitä Jeesukselta anteeksi kokosydämisesti ja sen jälkeen on IHANA, täysin puhdas olo, niinkuin ei olisi ikinä mitään pahaa tehnytkään.
Nimimerkille Danielaa..
Et ole ansainnut kiusaamista eikä kukaan muukaan ansaitse sitä! Heikot ja huonoitsetuntoiset ihmiset sortuvat kiusaamaan muka muita heikompia ja ovat siksi säälittäviä ja vastenmielisiä. Jotkut ihmiset ovat aktiivisia ja toiset taas passiivisempia oman seksuaalisuutensa kanssa..ajatteleppas tältä kantilta eli minun "aikuisen" näkökulmasta asiaa..itse olen juuri sinun vastakohtasi ja olen aina ollut mutta silti minua kohdellaan juuri samalla tavalla kuin sinuakin? Ja vain siksi että olen erimieltä asioista mutta en koskaan väitä olevani aina oikeassa tai laita itseäni muiden yläpuolelle. Minua haukkuvat lähinnä nuoret tytöt/ naiset mutta kyllä pojat/ nuoret miehetkin sortuvat haukkumaan vaikka millä ilkeillä sanoilla..olenpa jopa ikäihmisten puhuvat minusta ilkeään sävyyn vaikka he eivät tunne minua eivätkä tiedä millainen oikeasti olen. Minusta tuntuu tosi pahalta saada sellainen maine joka ei pidä missään nimessä paikkaansa ja jos joku on oikeasti ns. maksullinen ihminen niin se loukkaa myös hänen kunniaansa/ arvoansa.
Kiusaamisella ja haukkumisella yritetään toinen saada näyttämään huonolta muiden silmissä, eikä tällaiset ihmiset kadu mitään eivätkä osaa ajatella toisen tunteita vaan heidän tarkoituksensa on pitää huolta siitä että kiusatuksi joutuneella kohteella on enemmän vihamiehiä ja heillä on kaikki asiat huonosti joka suhteessa, ja tällainen toiminta jos mikä on todella sairasta ja erittäin väärin. Kiusaamiselle on yritettävä pistää loppu sillä kiusaajat haluavat tuhota sinut kaikella tapaa, he saisivat katsoa itseänsä peilistä ja miettiä itsensä kiusatun asemaan jos he silloin ymmärtäisivät miltä kiusaamisen kohteeksi joutuneesta tuntuu!
on oma valinta.. siitä voi saada tietyn maineen.. joka, no on itse aikaan saatu.
Mutta entä kiusaaminen?
Jos on neitsyt joka suhteessa niin kiusaaminen ei ole oma vika, sä et ole tehnyt mitään väärää ja sun asiat ei muille kuulu! Yritetään unohtaa nuo ääliöt joilla ei ole muuta elämää kuin vatvoa muiden asioita, tehdään omasta elämästä elämisen arvoinen;).
NE ON KATEELLISIA !
Toisessa avauksessa sanot että olet saanut olla jo vuosia rauhassa. Se vahvistaa minulle sen että kiusaat nykyään itse itseäsi.
Se on varsin tavallista että kun muut ensin esim nimittelevät niin sitä nimittelyä jatkaa sitten itse ja ettei luottamus elämään ja muihin ihmisiin parane ihan noin vain.
Että jos vaan nyt hellittäisit ja hyväksyisit itsesi. Rupea ajattelemaan itsestäsi positiivisesti. Lopeta ainainen pahimman ajattelu itsestäsi ja siitä mitä muut sinusta tietävät tai ajattelevat.