Voiko mies lähestyä vain ystävänä?Lähestytty hitaasti muutama kuukausi minua viestien merkeissä.Aina asiallinen sävy ja kohtelias. On kehunut ulkonäköä myös. Nyt pyysi joskus lenkille..
Ystävyyttä
mävaan.mietin
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tietysti voi. Itse olen miespuolinen, ja olen eräästä naisesta kiinnostunut ystävänä (en edes koskaan halua kenenkään kanssa mitään muuta). Lupaava ensimmäinen kohtaaminen takana, se täysin sattuman myötä tapahtunut, ja lähiaikoina ajattelin hänelle kirjoittaa. Juuri tuosta syystä itsekin asiaa pitkään harkitsin, koska harva uskoo sen olevan mahdollista, mutta päätin ainakin yrittää.
Varmistele ettei oo varattu ja satunnaisseuran haussa.
Voi. Jos omast vaimosta ei ole urheilullista seuraa niin mielellään urheilunkin jakaa jonkun samat ajatukset omaavankanssa. Sitäpaitsi, se että ystävänä on vastakkainen sukupuoli luo aina virtaa, jopa omaan parisuhteeseen. Siinä on pikkuisen sitä kielletyn hedelmän makua, vaikkei edes taka-ajatuksia olisi.
Mutta, kuten jo aiemmin sanottua, kannattaa erotella ne jotka haluavat iskeä ja jotka haluavat olla ystäviä. Itselläni on paljon vastakkaisen sukupuolen ystäviä ja periaatteessa kaikkien kanssa synkaa hyvin. Parastahan ystävyydessä on se että ei tarvitse olla samaa mieltä. Ja että voi rohkeasti sanoa omat mielipiteet.
On muuten kumma miten naiset hyväksyvät ystäviltä jyrkkiäkin kommentteja kun vaimoina he suuttuisivat niistä tulisesti.
No, se siitä. Ystävyys on kuitekin aina kokeilemisen arvoinen juttu. Loppuelämä on pitkä aika eikä sitä koskaan tiedä kenen apuja tai erikoisosaamista tarvii. Ja toisaalta, kenen elämää voi itse helpottaa.
Onko kenellään kokemusta läheisen ystävän (nainen) vastaavanlaisesta käyttäytymisestä? Itse olen mies.
Olemme lapsuudenkavereita ja käymme n. 2-4 krt kuukaudessa yhdessä lenkillä ja olemme myös kaksin viettäneet aikaa muutenkin, mutta emme "niin". Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja keskustelemme vaikeistakin asioistamme. Käsittääkseni kummallakaan ei ole ollut myöskään romanttisia ajatuksia toisesta. Muutaman yhteisen ravintolaillan aikana tietttä värinää on joskus ollut molemmin puolin . Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. Huomasin kevään edetessä jostain syystä kaipaavani ystävääni ja miettiväni häntä enemmän ja enemmän. Pian tajusinkin olevani aikalailla ihastunut häneen. Nyt mietin mitä tehdä. Voisin ottaa hänen kanssaan asian puheeksi mutta en haluaisi menettää häntä ystävänä.
Ajatuksiani sekoittaa lisäksi eräs seikka . Vaikka meillä on ollut hetkemme, ja toisessa ajassa ja paikassa suhteemme olisi voinut muodostua toisenlaiseksi, hänen suhtautumisensa minuun on hyvin kaksijakoista. Julkisesti pidättyväisesti ja jopa hieman välttelevästi. (Tämä on tietysti vain oma vaikutelmani. ) Ymmärrän kyllä jos hän inhoaisi minua, sillä itsekin välttelen ihmisiä joista en pidä. Mutta kahden kesken hän on toisaalta kaikkea muuta. Avoin, kiinnostunut, kiinnostava ja ennen muuta ihastuttava persoona. Hän myös tekee usein aloitteen tapaamisellemme, kuten minä itsekin. Olen tilanteesta neuvoton ja sekaisin. Olisiko kenellään hyvää ja koeteltua viisautta tällaiseen tilanteeseen?
Kyllä sen voi ihan hyvin kertoa jos ihastuttaa. Ihan normaaliahan se on, että näitä sattuu. :) Vaikka nainen ei olisi kiinnostunut, ystävyys voi siitä huolimatta jatkua. Toki voi alkuun tulla jotain kiusallisia hetkiä vaikka hän ottaisi asian hyvin, mutta mitä sitten? Itse olen miespuoliselle ystävälleni kertonut vast. tilanteessa ihastuksestani, eikä siitä mitään ihmeellistä traumaa jäänyt kummallekaan.
Ja tuo välttely. Pelkääköhän hän "väärän" mielikuvan antamista suhteestanne julkisesti? Siis jos olette ns. vain ystäviä, voi olla kiusallista jos muut luovat katseita tai arvuuttelevat suhteenne laatua kun näkevät teidät yhdessä. Etenkin jos hänelläkin on tunteita sinua kohtaan tai sinusta näkee kiinnostuksesi. Tai sitten hän pitää sinua jotenkin sosiaalisesti vaivaannuttavana henkilönä (pukeudutko erikoisesti tms.), mikä voi tietysti kertoa huonoa ystävästäsi noin ihmisenä... Eiköhän tämänkin voi ottaa puheeksi. Siis kysy mikä mättää. Onnea matkaan. ;)
jos ei ole kaunis, ei naisen kannata julkisesti antaa mitään aihetta. Tulee vain turhia puheita. Kahdenkesken saa olla vaikka kuinka valloittava persoona, mutta miehillä vaikuttaa paljon ulkonäön peruste siinä vaiheessa, kun ei olla kaksin.
Ollaanko silloin vain ystäviä, jos toinen tuntee seksuaalista kiinnostusta toista kohtaan mutta nämä tunteet eivät kuitenkaan ilmene millään ulkoisella tavalla? Mielestäni ei, koska ystävyyteen kuuluu olennaisesti se, että pystyy olemaan toisen seurassa rennosti eikä tarvitse jatkuvasti yrittää tukahduttaa jotain himokkaita impulsseja.
Harvassa ovat ne tilanteet, joissa miehet ovat seksuaalisessa mielessä täysin välinpitämöttömiä naisia kohtaan. Väittäisin tämän olevan mahdollista ainoastaan lähisukulaisten seurassa.
yleensä silloin ei olla edes ystäviä, jos tuollaisista tuntemuksista on vain kyse. Ystäviä kohtaan on edes välittämistä ja ystävällisiä tunteita, eikä toinen ole omien tarpeiden varalta olemassa. Jos tunteita tai välittämistä ei ole, kyseessä on itsekäs hyväksikäyttö, toisesta haetaan jotain turhia kiksejä, mutta loukataan samalla välittämättä. Ei yksipuolinen fyysinen veto tarkoita toisen kannalta mitään ystävällisyyttä, miksi tarkoittaisi, vaan alentamista omien tarpeiden vuoksi. Jos ne tarpeet olisivat molemminpuolisen välittämisen tarvetta, kyseessä olisi eri asia.
"Harvassa ovat ne tilanteet, joissa miehet ovat seksuaalisessa mielessä täysin välinpitämöttömiä naisia kohtaan. " Mitä merkitystä tällä olisi naisen tai miehenkään kannalta mihinkään aitoon tunteisiin perustuvaan suhteeseen?
Milloin mies välittää kenestäkään, edes nk. ystävistään?