Kriteereita naisen luonteen suhteen?

Kuvitellaanpa normaalipainoinen nuori nainen joka ei ole liian horoperse; millaiset asiat tällaisessa naisessa olisi ns. turn off?

Liika prinsessamaisuus ehdottomasti:

Odottaa lahjoja ja huomiota antamatta vastineeksi muuta kuin seuransa. Elämä on kiinni huulikiillosta ja lakkapurkista. Aloitteenteko jää miehelle. Ei voi lähteä vaikkapa patikoimaan metsään kun siellä on pöppiäisiä ja savun haju tarttuu.

Jännä nähdä että jotkut naiset on suhteessa sellaisessa asemassa että voivat maksattaa harrastuksensa miehellä. En ymmärrä millaisia on miehet jotka sellaiseen suostuu.

Ihan valehtelematta niin uskoisin hyvin pitkälle olevan sinkku sen takia kun niin harvoin naisen luonne synkkaa.

Toki katson naisen ulkoista olemusta siltä osin että ei ole ylipainoinen esimerkiksi, mutta aika harva nainen kyllä hirvittävää vaikutusta tekee luonteellaan.

Pahinta on prinsessamaisuus kyllä, mutta kaikenlaista muutakin kyllä näkee.

Suurin ongelma on että naiset odottavat pääsyä ns. "valmiiseen pöytään" eli miehen pitää olla sopiva hyvä paketti, tietynlainen lahja naiselle joka kuitenkin toimii suhteessa subjektina eli tekee naiselle kaiken valmiiksi.

Se asenne vain yksinkertaisesti on vitunmoinen turn-off.

Pidän naisista joissa on ytyä olla siis erilainen, mutta se sulkee toisaalta pois kaikki äkäpussit ja sen sellaiset "sisuttaret" jolle koko elämä on vitunmoinen kamppailu.

Tästä on kavereiden kanssa puhuttu (noin 30 vuotiaita) ja fiksun, suht hoikan tai ainakin normaalikokoisen, tervejärkisen naisen jolla ei ole mitään kontrollifriikki-piirteitä tai ole sekopäinen tai sitten "odotan täydellistä elämää ja sitähän sun mulle pitää tarjota" niin on HYVIN VAIKEA löytää.

Valitettavasti naiset kuvittelevat aina että vika on miehessä kun homma ei toimi tai luista eivätkä tajua että naisten asenne on juuri sellainen "no mä olen kyl aivan mahtava ja positiivinen".

Sit toisaalta on näitä siipirikkoja joita on kaikki uunot ja mamut nussineet jotka odottavat rakkautta.

Luonteella on helvetisti merkitystä.
Itse en usko löytäväni sopivaa naista kun olen kaiketi hieman "erikoinen" (ei aina mikään hieno piirre) ja odotan naiselta hieman ehkä enemmän kuin joka tavis-timo erityisesti henkisellä osastolla.

Aika monesta tulee tunne että vaikka nainen voisi olla viehättävä niin jokin luonteessa on iso no-no ja kiinnostuksen kohteet ovat sitä normaalia shoppailu-sisustus osastoa.

Tietysti on sitten tiettyjä hyviä tyyppejä naisissakin. Ongelma vain on se että usein ovat vähintään pyöreitä tai sitten on tullut jo pentuetta. Se ei vain minulle sovi.
Heistä tulee ihan ok kavereita. Sitten on joitakin rentoja naisia jotka ovat sinällään kivaa seuraa ja hyviä kavereitakin, mutta kun heillä on panosuhteita siellä sun täällä niin tulee olo että ollaan eletty ja tullaan elämään erilaista elämää kuitenkin.

Tietyille ihmisille ei vain löydy niin helposti paria kuin toisille eikä siinä auta "riman laskeminen" koska lopulta molemmat osapuolet joutuvat pettymään.

Suurin osa miehistä haluavat parisuhteeseen naisen jonka luonne sopii heidän kanssaan yhteen. Sillä sen miehen lopulta saa koukutettua koska mies tajuaa ettei sellaisia kultakimpaleita löydy joka paikasta.

Kyllä kaikkien puolien pitää olla kunnossa. Pelkältä seksilelulta vaatisin lähinnä ulkonäköä, mutta kumppanimateriaalilla pitää olla myös luonne kunnossa.

Itselleni sopisi sellainen nainen jolla on ihan oikeasti oma elämä ja joka kaipaa "perheidylliä" vain hetkittäin - jos siis on neljä iltaa viikossa jossain muualla niin minua ei haittaisi pätkääkään; mielummin otan muutaman tunnin läheistä laatuaikaa kuin pari päivää perusparisuhdetta.

Luonteessa voisi yhdistyä räiskyvyys/asenne ihan silkkaan älykkyyteen, eniten olen ihastunut/rakastunut naisiin jotka ovat itseäni älykkäämpiä, siinä vaiheessa kun huomaan asian olevan niin niin alan olla myyty. Jos naiselle naisellisuus on mieluinen rooli muttei kuolemanvakava juttu niin se on suuri plussaa. Lapsien suhteen asenne voisi olla sellainen että ei tarvi omia, mutta tulee toimeen lasten kanssa noin niinkuin aikuisen piittaavan ihmisen roolissa. Tunteikkuuden määrällä tai laadulla ei ole niin suurta merkitystä kunhan ei ole täysi jääkimpale tai sellainen over-the-top fiilistelijä jota ei voi ottaa tosissaan.

Niin, ja sitten nainen joka osaa sanoa suullisesti mitä haluaa. Puhuu selvästi. Ei laita arvuuttelemaan.

Tässä nyt olis raapaisu ihannenaisestani.

Sellainen ystävällinen nainen kelpaa joka ei valita joka asiasta jos vaikka mies ei siivia heti ja ei saa olla mustasukkainen