Positiivisen ajattelun voima –testaan

Kuulostaa silkalta huuhaalta. Etenkin tämä: "jos ihminen ajattelee positiivisia asioita, hän tuottaa positiivisen taajuuden värähtelyä " - ei varmasti ole Michio Kakun väite.

Hienoa että tutkit väitettä empiirisesti, mutta muista että havaintoryhmäsi on melko pieni, eikä se riitä erottamaan sattumia väitetystä ilmiöstä. Lisäksi "positiivisuus" on niin löyhästi määritelty termi että se voi tarkoittaa ihan mitä tahansa. Elämässämme on joka päiviä hyviä ja huonoja hetkiä, isoja ja pieniä. Kun tuollaista testiä tekee niin milläpä sen erottaa onko kyseessä sattuman vai positiivisen ajattelun tulos? Testin tulokset ovat alttiita vahvistusvinoumalle: sattuman vaikutus tulkitaan lasketaan havaintopisteeksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vahvistusvinouma

Jouduin heti loukkaamaan testini periaatetta: luin nettikeskustelun, jonka kanssa olin eri mieltä, ja ajattelin negatiivisia ajatuksia sen juhdosta.

Okei. Time-out. Positiivisen ajattelun filosofian mukaan minun on etsittävä tilanteesta positiiviset puolet (siis oman näkemykseni mukaan positiiviset) ja keskityttävä niihin.

Kokeillaanpa... On hienoa, että Suomessa on sananvapaus ja että ihmiset saavat ilmaista erilaisia mielipiteitään, jopa riidellä halutessaan. Myös internet on upea keksintö, koska se mahdollistaa erimielisten ihmisten vuorovaikutuksen mukavasti kotoa käsin. Saan itse asiassa paljon iloa ja hyötyä netistä.

Heräsin aamulla hyvinvoivana, pirteänä ja vetreänä. Nytkin kohotan suunpieleni hymyyn, koska minulla ei ole mitään syytä valittaa. Kaikki on hyvin. Ja kärsivienkin ihmisten elämään voin vaikuttaa myönteisesti, sen minkä pystyn, olemalla positiivinen.

Hyvää päivänjatkoa kaikille :)

Päivitys #2

Kohtasin taas ongelman (mikä on siis positiivinen asia sikäli, että huomaan ongelmat enkä ole niille sokea; tämä avaa mahdollisuuden itsensä parantamiseen).

Kauppa-asioilta tultuani ja ihanasta kesäpäivästä ulkosalla nautittuani aloin katsella lisää Youtube-videoita positiivisen ajattelun voimasta. Huomasin lopettavani joidenkin videoiden katselemisen, jos huomasin sillä esiintyvän henkilön olevan omille silmilleni epämiellyttävän näköinen.

Jos videolla esiintyvällä henkilöllä oli vaikkapa rumat hampaat, harva tukka, huono iho, turpea nenä tai epämiellyttävä ääni, halusin keskeyttää videon ja vaihtaa sellaiseen, jolla esiintyvä henkilö oli hyväihoinen, hyvähiuksinen, kapeanenäinen tai hänellä oli valkoiset hampaat ja miellyttävä ääni. Vaikka epäviehättävän näköinen ihminen olisi hymyillyt, niin halusin silti vaihtaa videota.

Tämä oli vähällä jäädä minulta kokonaan huomaamatta! Vaihdoin videoita kuin automaatiolla. Vasta kun pysähdyin miettimään, miksi en halua katsoa joitain videoita loppuun asti, ja tutkin ja analysoin tarkemmin hylkäämiäni ja kelpuuttamiani videoita, huomasin tämän harjoittamani diskriminaation.

Tämä huomio johti minut pohtimaan positiivisuus-strategiaani pidemmälle: tuleeko minun a) pakottaa itseni positiivisuuteen pyrkien katsomaan niiden ihmisten videoita, jotka ovat silmiini epämiellyttävän näköisiä vai tuleeko minun b) positiivisuuden nimessä nimenomaan _välttää_ epämiellyttävien ihmisten videoiden katsomista, jotta välttyisin negatiivisilta emootioilta ja fiilikseltä?

Vaihtoehdossa a) koettaisin siis löytää rumahampaisesta ja turpeanenäisestä tai ylipainoisesta ja harvahiuksisesta henkilöstä jotain positiivista, kuten puseron kauniin sävyn, iloiset silmät, hyvinhoidetut kynnet tms.

Vaihtoehdossa b) taas etsisin runsaasta videovalikoimasta ne, jotka synnyttävät itsessäni positiivisia fiiliksiä ja keskittyisin niihin, koska kauneus on katsojan silmässä kuitenkin. Miksi minun pitäisi muuttaa itseäni tykkäämään jostain, mikä ei lähtökohtaisesti miellytä minua?

Kumpaankohan vaihtoehtoon parhaimmat positiivisen ajattelun gurut minua neuvoisivat...

Päivitys #3

Eilinen meni pieleen. Olin negatiivinen monta tuntia putkeen. Vaikka tietoisesti yritin olla positiivisempi, koin ettei minulla yksinkertaisesti ole voimia muuttaa asennoitumistani. En jaksanut ajatella koko positiivisuus-hanketta. Tästä kokemuksesta jäi käteen se tieto, että ihminen voi olla liian taakoitettu ja väsynyt edes yrittääkseen muuttaa asennettaan positiiviseksi.

Tänään jatkan. Olen hiukan onnistuneempi positiivisuuden suhteen ollut tähän mennessä eiliseen verrattuna. Valitsen energisyyden ja hymyn melankolisen huolissa vellomisen sijaan. Olen suht motivoitunut positiivisuuteen ja siksi tämä onnistuu tänään.

Päivitys #4

Olen huomannut tämän testin aikana, että on alue, jonka sisällä voin vaikuttaa fiilikseeni ja asenteeseeni, eli muuttaa asennettani negatiivisesta positiiviseksi, jos valitsen tehdä niin.

Eli jos visualisoidaan koko fiiliskenttä siten, että toisessa päässä on äärimmäinen negatiivisuus, melankolia, masennus ja uupumus, ja toisessa päässä äärimmäinen positiivisuus, iloisuus ja energisyys, ja keskellä kulkee raja negatiivisuuden ja positiivisuuden välillä, niin olen havainnut, että pystyn negatiivisuuden puolelta siirtämään itseni positiivisuuden puolelle pelkästään tekemällä tietoisen valinnan siihen suuntaan!

Tämä ei onnistu, jos fiilikseni on lähellä negatiivisuuden ääripäätä. Mutta jos olen vain muutaman asteen negatiivisuuden puolella lähtökohtaisesti, pystyn siis valitsemalla siirtymään aavistuksen positiivisuuden puolelle.

Tämä on hyvä tietää, koska se tarkoittaa sitä, että voin tästedes olla monena päivänä positiivisempi, jos vain tietoisesti valitsen niin.